Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monet 40+ haluavat näyttää arkisilta ja tylsiltä, kun pienellä tuunauksella saisi itselleen näyttävän ulkonäön?
12.05.2020 |
Hiuksiin uusi malli ja kenties vähän väriä, sopivasti meikkiä (ei miehille), vähän päivitystä vaatekaappiin. Ei tarvitse olla kallista, edullisemminkin saa kivannäköisiä vaatteita. Jos ideat ovat hukassa, niin parilla googlauksella löytyy. Tarvittaessa kauppojen pukeutumispalvelujakin voi käyttää, ei maksa mitään.
Pieni tuunaus ulkonäköön auttaa myös niin, ettei tarvitse koko ajan ajatella muiden olevan paremman näköisiä (=suomalainen perisynti). Kauneutta/komeutta löytyy kaikista ihmisistä, ei sitä tarvitse kärkeä verkkareihin ja hätäponnariin.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt suomalaisen naisen mieli maisemaa.
Ulkonäöstä huolehtiminen on näköjään suuri synti Suomessa ja jos meikkaat ja pidät huolta ulkonäöstä sinut leimataan heti bimboksi.
Meikkaan töihin joka päivä, pukeudun kauniisti, käyn säännöllisesti kampaajalla ja vaikka menen koiran kanssa lenkille, en mene missään parikymmentä vuotta vanhoissa verkkareissa.Nautin siitä että saan olla kauniimpi osapuoli ja nautin siitä että näytän hyvältä. Jos ei jaksa yhtään panostaa omaan ulkonäköön niin täytyy olla patalaiska.
Joo, en myöskään ymmärrä sitä. Ja pakko sanoa, että on kyllä ankean oloista monien elämä ja sielunmaisema. Ainaista selviämistä vain arjen paineista, ei ole aikaa eikä jaksamista mihinkään muuhun kuin huolehtia lapset-töihin-kauppaan-kotityöt -rumbasta. Millekään kauniille, nautinnolliselle, kehittävälle, avartavalle ei ole sijaa, koska ne ovat sitä "turhaa" ja "ylimääräistä", johon ei ole energiaa tai mielenkiintoa. Nautitteko oikeasti tuollaisesta elämästä? Onko tuo oikeasti jonkun unelmaelämää?
En jaksa lukea edes vastauksia, kun näihin kyselyihin aina vastaa ne, jotka ei jaksa nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen. Jos harmaa hiusväri ja samoissa arkisissa vaatteissa kulkeminen töissä ja vapaa-ajalla on heistä ok, niin musta se on vaan laiskuutta. Harva meistä ei kaipaa edes vähän ripsaria ja poskipunaa. Arkisia naisia on ikävä katsella sekä miesten että naisten.
Pieni kaunistautuminen osoittaa vaan arvostusta kanssaihmisiä kohtaan. Ei sen odottaminen ole loukkaavaa missään muussa kulttuurissa kuin meillä Suomessa. Siksi suomalaisia ei juuri maailmalla kehuta viehättäviksi. Ruotsalaisetkin ohittaa meidät.Tiedätkö, mikä minusta on laiskuutta? Se etteivät ihmiset viitsi laskea joka päivä päässälaskutehtäviä ja lukea kaunokirjallisuutta. Harvalla meistä ei ole älyssä ja empatiakyvyssä yhtään kehitettävää.
Arkisia ajatuksia on ikävä kuunnella ja pieni itsensä kehittäminen osoittaa vaan arvostusta kanssaihmisiä kohtaan. Missään sivistysvaltiossa ei sen odottaminen ole loukkaavaa, mutta täällä Suomessa pärjää junttiudella ja pinnallisuudella. Siksi suomalaiset eivät oikein ole pärjänneet taiteen ja kulttuurin saralla, Ruotsissakin on liuta maailmankuuluja taiteilijoita .
Niin, ja sitten vastataan juuri näin, kun asian menee sanomaan ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahantuhlausta ostaa kemikaaleja silloin tällöin iloksi. Miksi miesten ei tarvitse sellaisia myrkkyjä naamaansa ajaa. Itselläni alkoi silmiä ärsyttämään ne kemikaalit ja paremi kun niistä pääsi eroon kokonaan. Sitten kamala vaiva kun niitä meikkejä saa koko ajan korjailla mihinkä ne ovat valuneet.
Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen mies ja nainen, ihminen, saa olla sellainen kuin on ja tulla hyväksytyksi. Naisen ei tarvitse meikata, mies voi meikata, naisella voi olla lyhyet hiukset, miehellä pitkät. Kärjistetysti ja pinnallisin esimerkein. Minusta on hienoa, että ihmiset tekevät elämässään erilaisia valintoja ja muokkaavat persoonaansa haluamaansa suuntaan. Siihenhän lasten kasvatus tähtää,vettä se lapsen oma persoona saisi hyvät kasvuolosuhtert ja saisi muotoutua omakseen. Aikuiset ovat lapsesta kasvaneita ja ansaitsevat samat oikeudet, olla mitä ovat.
Kauhea määrä energiaa hukattu tässäkin ketjussa pelkkään selittelyyn. Pistäkää vähän väriä naamaanne ja hiuksiinne ja älkää käyttäkö aina samaa omasta mielestänne järkevää asua lenkkipolulla, töissä ja juhlissa. Se on huomaavaista muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tähänkin liittyy se, että miksi pitää kieltää kaikki mahdollinen keveys Suomessa? Elämän pitää olla synkkää ja rankkaa ja syvällistä, ihan aina. Aamusta iltaan ja lapsuudesta vanhuuteen. Kaiken pitää olla viimeiseen asti käytännöllistä, hyödyllistä ja maanläheistä. Suorastaan tylsyyteen asti.
Olen kokenut tosi hankalia asioista lapsena. Selvisin kaikesta siitä pahasta unelmoimalla, ja keskittymällä valoisampaan tulevaisuuten. Barbileikit ja kaikenlainen hattarapäinen hörhellys suorastaan pelastivat minut. Myöhemmin Barbit vaihtuivat omaan meikkaamiseen, ja vaatteiden kanssa ilotteluun, vaikka köyhä olinkin.
Nelikymppisenä arvot ovat toki ihan toiset, ja meikkaamiseen ei jaksa käyttää enää aikaa niin paljon. Silloin tällöin se on kuitenkin ihanaa ja piristävää. Iloisissa väreissä ja meikeissä ei ole mitään uhriutumista vaan juurikin päinvastoin.
Elämä on lyhyt, on ihana nauttia arjen estetiikasta, syödä välillä hyvin, meikata, pukeutua mekkoon, kuunnella hyvää musiikkia ja yrittää etsiä ihan pieniäkin iloja. Se on täysin ok, että ulkonäkö ja meikkaaminen ei kiinnosta, mutta antaa meidän hattarapäiden paeta toisinaan arkea. Se on saattanut omalla oudolla logiikallaan pelastaakin synkemmiltä ajatuksilta.
Meikkaamisen taustalla ei ole miehien miellyttäminen tai muiden yläpuolelle asettuminen. Ihmisillä on ollut sisäsyntyinen tarve koristautua niin kauan kuin sivilisaatioita on ollut. Kaikki ei ole lopulta syvällisesti tutkittuna pelkkää pintaa.
Kukaan ei tässäkään ketjussa kiellä muita tälläämästä. Se että sen sijaan vaaditaan että muidenkin pitäisi käyttää siihen aikaansa, ärsyttää. Eiköhän jokainen saa elää tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina aikaa itselleni. Käyn säännöllisesti kampaajalla (siistit, kiiltävät hiukset vaikuttaa paljon). Ja ihoa hoidan myös. Meikkaan kevyesti, siitä tulee kiva fiilis. En vaan osaa "rupsahtaa", oon esteetikko 😊.
Lapsiakin on kolme, silloin kun olivat pieniä niin näytin silloinkin ihmiseltä. Ehkä tämä on enemmän luonnekysymys? Ihmettelin usein, miten ränsistyneiltä jotkut mammat näytti, tulis itsellekin kiva olo jos pitäis huolta itsestään.
Allekirjoitan! En pienten lasten äitinäkään ollut koskaan homssuisen näköinen. Ihan perusjuttu et huolehtii ulkonäöstä, ei tarvitse olla juhlakampaus tai juhlameikki mutta kyllä naisen kuuluu näyttää naiselta.[/quote
]Näytän hompsuisenakin paremmalta, kuin moni joka on värkännyt hiuksiaan ja naamaansa tunti tolkulla. Että sori vaan. 😂 Luonnon kiharat pitkät hiukset ja tummat piirteet. En tarvitse teidän manuaalia hyvännäköisyyteen. Synnyin tällaisena. Nousen sängystä aamulla seksin jumalattaren näköisenä. Puunatkaa te joiden on pakko.
Minullakin on tummat piirteet, tykkään silti kevyesti meikata. Siihen ei mene kuin hetki. En nyt kutsuisi sitä puunaamiseksi..?! Kampaajalla käynti on ihan normaalia, en miellä sitäkään turhaksi. Suomessa nyt on sellainen ajatusmaailma vieläkin, että mitä nuhjuisempi sen parempi 😁
Luonnonkiharat pitkät hiukset ei muutu siitä mitenkään eri näköiseksi että käy kampaajalla. Latvojen siistiminen pari kertaa vuodessa ja se on siinä. Mitään mallia niihin ei voi leikkauttaa.
No eiks tää päde myös kaks- ja kolmekymppisiin. Vai onko nuoremmilla tyyli mukamas aina vaan niin huikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta jokainen tehköön omalla tyylillään. Itse tykkään olla huoliteltu mutta rennolla otteella. Kevyt meikki, luottokampaus, hajuvesi, pari korua ja kivat, mutta rennot vaatteet. Mutta toisaalta minulla on siihen myös aikaa ja kiinnostusta. En arvostele niitä jotka eivät halua näin toimia, heillä on siihen omat syynsä. Ja ennemminkin arvotan ihmisiä heidän käytöksenä perusteella, siitä näkee hyvin henkilön todellisen sivistystason.
Vähän ihmettelen tätä rinnastusta laittautuminen/laskeminen tai kirjallisuus. Minusta nämä eivät liity toisiinsa mitenkään, itse luen pari kolme kirjaa viikossa, päässälaskua nyt tulee harvemmin ihan huvikseen harrastettua.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tähänkin liittyy se, että miksi pitää kieltää kaikki mahdollinen keveys Suomessa? Elämän pitää olla synkkää ja rankkaa ja syvällistä, ihan aina. Aamusta iltaan ja lapsuudesta vanhuuteen. Kaiken pitää olla viimeiseen asti käytännöllistä, hyödyllistä ja maanläheistä. Suorastaan tylsyyteen asti.
Olen kokenut tosi hankalia asioista lapsena. Selvisin kaikesta siitä pahasta unelmoimalla, ja keskittymällä valoisampaan tulevaisuuten. Barbileikit ja kaikenlainen hattarapäinen hörhellys suorastaan pelastivat minut. Myöhemmin Barbit vaihtuivat omaan meikkaamiseen, ja vaatteiden kanssa ilotteluun, vaikka köyhä olinkin.
Nelikymppisenä arvot ovat toki ihan toiset, ja meikkaamiseen ei jaksa käyttää enää aikaa niin paljon. Silloin tällöin se on kuitenkin ihanaa ja piristävää. Iloisissa väreissä ja meikeissä ei ole mitään uhriutumista vaan juurikin päinvastoin.
Elämä on lyhyt, on ihana nauttia arjen estetiikasta, syödä välillä hyvin, meikata, pukeutua mekkoon, kuunnella hyvää musiikkia ja yrittää etsiä ihan pieniäkin iloja. Se on täysin ok, että ulkonäkö ja meikkaaminen ei kiinnosta, mutta antaa meidän hattarapäiden paeta toisinaan arkea. Se on saattanut omalla oudolla logiikallaan pelastaakin synkemmiltä ajatuksilta.
Meikkaamisen taustalla ei ole miehien miellyttäminen tai muiden yläpuolelle asettuminen. Ihmisillä on ollut sisäsyntyinen tarve koristautua niin kauan kuin sivilisaatioita on ollut. Kaikki ei ole lopulta syvällisesti tutkittuna pelkkää pintaa.
No mutta tarvitseeko siitä hermostua, jos ihmiset eivät tykkää samoista asioista? Ihmisillä on hyvin erilaisia makuja. Miksi pitää ottaa itseensä, jos joku tykkää siitä yksinkertaisemmasta ja maanläheisestä eikä kaipaa hattaraisia kuorrutuksia? Oikeasti nämä aloitukset ovat aina koristautujien aloittamia haukkumaketjuja siitä, kuinka harmaahiirulaisten pitäisi tehdä niin ja näin ja elää toisten tyylillä eikä omalla tyylillä. Kasva aikuiseksi. Ihmisillä on oikeus olla juuri sen näköisiä kuin haluavat ja heidän elämä on heille antoisaa. Ällöttää tuollainen muiden jatkuva tuomitseminen ja haukkuminen tylsiksi, harmaiksi, synkistelijöiksi, liian käytännölliseksi jne. Mussuti mussuti. Hankkikaa elämä niiden koristelujenne lisäksi niin ei tarvitse kytätä ja arvostella muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt suomalaisen naisen mieli maisemaa.
Ulkonäöstä huolehtiminen on näköjään suuri synti Suomessa ja jos meikkaat ja pidät huolta ulkonäöstä sinut leimataan heti bimboksi.
Meikkaan töihin joka päivä, pukeudun kauniisti, käyn säännöllisesti kampaajalla ja vaikka menen koiran kanssa lenkille, en mene missään parikymmentä vuotta vanhoissa verkkareissa.Nautin siitä että saan olla kauniimpi osapuoli ja nautin siitä että näytän hyvältä. Jos ei jaksa yhtään panostaa omaan ulkonäköön niin täytyy olla patalaiska.
Joo, en myöskään ymmärrä sitä. Ja pakko sanoa, että on kyllä ankean oloista monien elämä ja sielunmaisema. Ainaista selviämistä vain arjen paineista, ei ole aikaa eikä jaksamista mihinkään muuhun kuin huolehtia lapset-töihin-kauppaan-kotityöt -rumbasta. Millekään kauniille, nautinnolliselle, kehittävälle, avartavalle ei ole sijaa, koska ne ovat sitä "turhaa" ja "ylimääräistä", johon ei ole energiaa tai mielenkiintoa. Nautitteko oikeasti tuollaisesta elämästä? Onko tuo oikeasti jonkun unelmaelämää?
En jaksa lukea edes vastauksia, kun näihin kyselyihin aina vastaa ne, jotka ei jaksa nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen. Jos harmaa hiusväri ja samoissa arkisissa vaatteissa kulkeminen töissä ja vapaa-ajalla on heistä ok, niin musta se on vaan laiskuutta. Harva meistä ei kaipaa edes vähän ripsaria ja poskipunaa. Arkisia naisia on ikävä katsella sekä miesten että naisten.
Pieni kaunistautuminen osoittaa vaan arvostusta kanssaihmisiä kohtaan. Ei sen odottaminen ole loukkaavaa missään muussa kulttuurissa kuin meillä Suomessa. Siksi suomalaisia ei juuri maailmalla kehuta viehättäviksi. Ruotsalaisetkin ohittaa meidät.Tiedätkö, mikä minusta on laiskuutta? Se etteivät ihmiset viitsi laskea joka päivä päässälaskutehtäviä ja lukea kaunokirjallisuutta. Harvalla meistä ei ole älyssä ja empatiakyvyssä yhtään kehitettävää.
Arkisia ajatuksia on ikävä kuunnella ja pieni itsensä kehittäminen osoittaa vaan arvostusta kanssaihmisiä kohtaan. Missään sivistysvaltiossa ei sen odottaminen ole loukkaavaa, mutta täällä Suomessa pärjää junttiudella ja pinnallisuudella. Siksi suomalaiset eivät oikein ole pärjänneet taiteen ja kulttuurin saralla, Ruotsissakin on liuta maailmankuuluja taiteilijoita .
Hohhoijakkaa, ettäkö on aina joko tai, pinnallisuuden ilmentymä tai kaunokirjallisuuden vannoutunut lukija. Onko meikkaamattomat koskaan miettineet sitä, että ihmiset joita kiinnostaa ulkonäkö ja laittautuminen ovat oikeastaan taiteilijoita? Joka kerta kun laittavat itseään se on taidetta jota näytetään muille - kauniit vaatteet, jokin kaunis meikki, asusteet, korut, hiukset ja miehet eivät ole mikään poikkeus. Eikä se oikeasti vie niin paljon aikaa etteikö olisi aikaa vaikka kehittäville harrastuksille.
Itse esim. luen kirjoja, seuraan uutisia, välttelen maailmanmenosta ja kirjoitan jopa artikkeleja yhteen erään alan erikoislehteen. Miksi päässä pitää muuten laskea päässälaskuja? Onko se jokin ei-bimbojen meriitti?
Oletko koskaan miettinyt, miksi mietit meikkaamattomia niin paljon? Elä sitä elämääsi ja anna muiden olla. En vain millään usko, että ihminen, jolla on oikeasti antoisa elämä, jaksaa kuluttaa aikaansa siihen, että haukkuu muiden ulkonäköä ja kokee tehtäväkseen painostaa toisia ihmisiä olemaan ulkonäöllisesti samanlaisia kuin itse.
Omalla kokemuksella näyttävällä ulkonäöllä saa vain limanuljaskoja peräänsä. Kauniina introverttinä näyttävyys ja sen aiheuttama huomio lähinnä ahdistavat. Nuorempana miehet ahdistelivat junassa ja joka paikassa riitti seuraan änkeviä miehiä. Olisin tykännyt laittautua, mutta se aiheutti lähinnä negatiivisia kokemuksia.
En ole vielä nelikymppinen (32v). Olen miesvaltaisella alalla, enkä halua olla tiimini keskipisteenä ulkonäköni takia. Toivon, että ihmiset ihailevat enemmän ammattitaitoani kuin ulkonäköäni. Pukeudun siististi ja nätisti, mutta en missään nimessä näyttävästi. Meikkaan mahdollisimman luonnollisesti, mutta kuitenkin niin, että näytän joka päivä siistiltä. Hiukset olen leikkauttanut malliin, joka sopii minulle ja on helppo pitää siistinä.
En oikeasti keksi yhtään syytä miksi minun pitäisi yrittää olla näyttävämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska +40 iässä sitä viimeistään huomaa, että ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipide oamasta ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina aikaa itselleni. Käyn säännöllisesti kampaajalla (siistit, kiiltävät hiukset vaikuttaa paljon). Ja ihoa hoidan myös. Meikkaan kevyesti, siitä tulee kiva fiilis. En vaan osaa "rupsahtaa", oon esteetikko 😊.
Lapsiakin on kolme, silloin kun olivat pieniä niin näytin silloinkin ihmiseltä. Ehkä tämä on enemmän luonnekysymys? Ihmettelin usein, miten ränsistyneiltä jotkut mammat näytti, tulis itsellekin kiva olo jos pitäis huolta itsestään.
Allekirjoitan! En pienten lasten äitinäkään ollut koskaan homssuisen näköinen. Ihan perusjuttu et huolehtii ulkonäöstä, ei tarvitse olla juhlakampaus tai juhlameikki mutta kyllä naisen kuuluu näyttää naiselta.[/quote
]Näytän hompsuisenakin paremmalta, kuin moni joka on värkännyt hiuksiaan ja naamaansa tunti tolkulla. Että sori vaan. 😂 Luonnon kiharat pitkät hiukset ja tummat piirteet. En tarvitse teidän manuaalia hyvännäköisyyteen. Synnyin tällaisena. Nousen sängystä aamulla seksin jumalattaren näköisenä. Puunatkaa te joiden on pakko.
Minullakin on tummat piirteet, tykkään silti kevyesti meikata. Siihen ei mene kuin hetki. En nyt kutsuisi sitä puunaamiseksi..?! Kampaajalla käynti on ihan normaalia, en miellä sitäkään turhaksi. Suomessa nyt on sellainen ajatusmaailma vieläkin, että mitä nuhjuisempi sen parempi 😁
Ei ole. Mene ulos ja katso välillä ihmisiä neutraalisti äläkä sillä arvostelevalla tyylillä, että heidän pitää olla samanlaisia kuin sinä. Suomalaiset pukeutuvat siististi, mutta rennosti. Osa seuraa enemmän trendejä kuin toiset, mutta nuhjuisia on vain todella harva. Ja kampaajalla käynti EI ole kaikille tarpeellista eikä se silti tarkoita, että on nuhjuinen. Jos ei halua värjäillä eikä halua mitään erityistä mallia hiuksiin vaan haluaa pitää hiuksensa pitkinä ja luonnollisina, niin silloin riittää kotona latvojen tasoittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska +40 iässä sitä viimeistään huomaa, että ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipide oamasta ulkonäöstä.
Kyllä mua kiinnostaa miltä näytän, oon 44v.
Käytän kivoja ja trendikkäitä vaatteita, treenaan ja pidän huolta ulkonäöstäni.
Ihan itseni takia, en kenenkään muun takia.
Jotenkin sitä ei aina vaan tajua tyylijuttuja. Itse olin kolmekymppisenä auttamattoman tätimäinen tyyliltäni, isokukkaisia kuoseja ja jättimäisiä huiveja. Juhliin valitsin paidan jossa oli lasihelmiä tms kauheaa yhdistettynä printtikuosiin.En tiedä mitä päässäni liikkui. Ja jos tarkemmin ajattelen, tyylini parikymppisenä oli myöskin kamala. Liian kittanoita trikoopaitoja jne. Siirtymä köyhän opiskelijan tyylistä työelämätyyliin ei ollut helppo.
Ei tyylin miettiminen tarkoita pinnallista shoppailumaniaa, muutaman omaan persoonaan sopivan luottovaatteen hankkiminen riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kauhea määrä energiaa hukattu tässäkin ketjussa pelkkään selittelyyn. Pistäkää vähän väriä naamaanne ja hiuksiinne ja älkää käyttäkö aina samaa omasta mielestänne järkevää asua lenkkipolulla, töissä ja juhlissa. Se on huomaavaista muita kohtaan.
Eikö sulla ole väriä naamassa tai hiuksissa luonnostaan? Ikävää. Vietä enemmän aikaa ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut aina aikaa itselleni. Käyn säännöllisesti kampaajalla (siistit, kiiltävät hiukset vaikuttaa paljon). Ja ihoa hoidan myös. Meikkaan kevyesti, siitä tulee kiva fiilis. En vaan osaa "rupsahtaa", oon esteetikko 😊.
Lapsiakin on kolme, silloin kun olivat pieniä niin näytin silloinkin ihmiseltä. Ehkä tämä on enemmän luonnekysymys? Ihmettelin usein, miten ränsistyneiltä jotkut mammat näytti, tulis itsellekin kiva olo jos pitäis huolta itsestään.
Allekirjoitan! En pienten lasten äitinäkään ollut koskaan homssuisen näköinen. Ihan perusjuttu et huolehtii ulkonäöstä, ei tarvitse olla juhlakampaus tai juhlameikki mutta kyllä naisen kuuluu näyttää naiselta.[/quote
]Näytän hompsuisenakin paremmalta, kuin moni joka on värkännyt hiuksiaan ja naamaansa tunti tolkulla. Että sori vaan. 😂 Luonnon kiharat pitkät hiukset ja tummat piirteet. En tarvitse teidän manuaalia hyvännäköisyyteen. Synnyin tällaisena. Nousen sängystä aamulla seksin jumalattaren näköisenä. Puunatkaa te joiden on pakko.
Minullakin on tummat piirteet, tykkään silti kevyesti meikata. Siihen ei mene kuin hetki. En nyt kutsuisi sitä puunaamiseksi..?! Kampaajalla käynti on ihan normaalia, en miellä sitäkään turhaksi. Suomessa nyt on sellainen ajatusmaailma vieläkin, että mitä nuhjuisempi sen parempi 😁
Ei ole. Mene ulos ja katso välillä ihmisiä neutraalisti äläkä sillä arvostelevalla tyylillä, että heidän pitää olla samanlaisia kuin sinä. Suomalaiset pukeutuvat siististi, mutta rennosti. Osa seuraa enemmän trendejä kuin toiset, mutta nuhjuisia on vain todella harva. Ja kampaajalla käynti EI ole kaikille tarpeellista eikä se silti tarkoita, että on nuhjuinen. Jos ei halua värjäillä eikä halua mitään erityistä mallia hiuksiin vaan haluaa pitää hiuksensa pitkinä ja luonnollisina, niin silloin riittää kotona latvojen tasoittelu.
Ylipaino, epäsiistit hiukset (ohut, pitkä lirutukka harvoin kaunistaa) ja nuhjuiset vaatteet on Suomessa ihan normisettiä.
Jokainen tyylillään, mutta tosiaan pienellä tuunauksella sais jo ihmeitä aikaan
Mua kiinnostaa omaa ulkonäköä enemmän oma hiilijalanjälkeni ja tulevat sukupolvet.
Turhamaisuus jääköön keskenkasvuisille. Puhtaus riittää useimmiten vallan hyvin. Suihkussakin voi omiin valintoihin vaikuttaa.
Jotenkin hassua kun moni kysyy, eikö se riitä että on puhdas ja vaatteet ehjät. Eikö nämä nyt ole ihan itsestäänselvyyksiä, joista jokainen terve ihminen huolehtii.
Tavallaan tähänkin liittyy se, että miksi pitää kieltää kaikki mahdollinen keveys Suomessa? Elämän pitää olla synkkää ja rankkaa ja syvällistä, ihan aina. Aamusta iltaan ja lapsuudesta vanhuuteen. Kaiken pitää olla viimeiseen asti käytännöllistä, hyödyllistä ja maanläheistä. Suorastaan tylsyyteen asti.
Olen kokenut tosi hankalia asioista lapsena. Selvisin kaikesta siitä pahasta unelmoimalla, ja keskittymällä valoisampaan tulevaisuuten. Barbileikit ja kaikenlainen hattarapäinen hörhellys suorastaan pelastivat minut. Myöhemmin Barbit vaihtuivat omaan meikkaamiseen, ja vaatteiden kanssa ilotteluun, vaikka köyhä olinkin.
Nelikymppisenä arvot ovat toki ihan toiset, ja meikkaamiseen ei jaksa käyttää enää aikaa niin paljon. Silloin tällöin se on kuitenkin ihanaa ja piristävää. Iloisissa väreissä ja meikeissä ei ole mitään uhriutumista vaan juurikin päinvastoin.
Elämä on lyhyt, on ihana nauttia arjen estetiikasta, syödä välillä hyvin, meikata, pukeutua mekkoon, kuunnella hyvää musiikkia ja yrittää etsiä ihan pieniäkin iloja. Se on täysin ok, että ulkonäkö ja meikkaaminen ei kiinnosta, mutta antaa meidän hattarapäiden paeta toisinaan arkea. Se on saattanut omalla oudolla logiikallaan pelastaakin synkemmiltä ajatuksilta.
Meikkaamisen taustalla ei ole miehien miellyttäminen tai muiden yläpuolelle asettuminen. Ihmisillä on ollut sisäsyntyinen tarve koristautua niin kauan kuin sivilisaatioita on ollut. Kaikki ei ole lopulta syvällisesti tutkittuna pelkkää pintaa.