Lue keskustelun säännöt.
Äly ennustaa miten elämässä pärjäämme ja se on mitattavissa- Miksi tätä ei saa sanoa ääneen ihmettelee psykologian professori
12.05.2020 |
Unohtakaa nyt jo ne tunneälyt sun muut joita ei ensinkään ole olemassakaan. Ne eivät ennusta mitään.
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Traumatisoituminen ja sen aiheuttamat aivovauriot, niiden vaikutus elämään huolimatta älykkyydestä on tieteellisesti todistettu fakta. Se miten traumatisoituminen vaikuttaa, riippuu monista osatekijöistä, älykkyys on vain yksi niistä. Älykkyydellä ei todellakaan voi paikata kaikkea eikä älykkyys korjaa lapsuudesta johtunutta traumatisoitumista. Ei se älykkyys muokkaa aivoja vähemmän vaurioituneeksi, eikä älykkyys poista syntyneitä vaurioita aivoissa ja koko hermoverkostossa.
Älykkyys ei myöskään poista esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoosia.
Minä kun ymmärsin että tämä professori hyökkäsi juurikin tuonkaltaisia psykologian huuhaahaaroja vastaan, jotka eivät suostu myöntämään että äly on merkitsevä tekijä selviytymisessä vaan höpisevät ylisukupolvisuudesta ja vastaavasta pseudotieteellisestä.
Mistä johtuu tarpeesi vähätellä traumojen vaikutusta? Ne ovat aivotutkimuksissa todettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä.
Älähän kuvittele, että se lastensuojelu on napanut kaikki ne ihmiset, joilla on traumatausta perheväkivallasta yms. johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia tampioita sitä onkin professoreina.
Sinä vaikutatkin juuri oikealta henkilöltä arvoimaan tuota. Miksi edes vaivauduit kommentoimaan, kun tähän keskusteluun ei selvästi ole mitään annettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Puhut juurikin nyt luonnehäiriöisistä, etenkään psykopaatteja ei pysäytä mikään. He ovat hyvin menestysorientuneita eivätkä tunnontuskat ole riesana. Muut ihmiset ovat pelinappuloita, jotka uhratan suotta.
Tätäkö ihailet? Tulevaisuudessa tuota ihmistyyppiä sanotaan olevan yhä enemmän. Narsistille riittää paljon vähempi ja osa on niin sekoja etteivät pysty rakentamaan uraa, vaan ovat usein addikteja/itsetuhoisia. Muita ihmisiä hekin käyttävät.
Ehkä riittäisi, ehkä ei, mutta tilastollisesti sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Puolella väestössä älykkyys on yli sadan ja puolella alle. Nyt jos katsotaan mitä se yli sadan pisteen puolisko on tehnyt keskimäärin ja mitä se alle sadan pisteen puolisko on tehnyt ja vedetään summat. Ja jostain syystä tuo yli sadan pisteen puolisko on rikkaampi, terveempi, onnellisempi ym. Olisko jotain ajatusta tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Traumatisoituminen ja sen aiheuttamat aivovauriot, niiden vaikutus elämään huolimatta älykkyydestä on tieteellisesti todistettu fakta. Se miten traumatisoituminen vaikuttaa, riippuu monista osatekijöistä, älykkyys on vain yksi niistä. Älykkyydellä ei todellakaan voi paikata kaikkea eikä älykkyys korjaa lapsuudesta johtunutta traumatisoitumista. Ei se älykkyys muokkaa aivoja vähemmän vaurioituneeksi, eikä älykkyys poista syntyneitä vaurioita aivoissa ja koko hermoverkostossa.
Älykkyys ei myöskään poista esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoosia.
Voiko noi aivovauriot sitten korjaantua terapialla?
Kai nyt joku auttaa johonkin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia tampioita sitä onkin professoreina.
Sinä vaikutatkin juuri oikealta henkilöltä arvoimaan tuota. Miksi edes vaivauduit kommentoimaan, kun tähän keskusteluun ei selvästi ole mitään annettavaa.
Koska koin sen tiivistävän aiheen tarpeeksi ytimekkäästi ja kattavasti.
Ihmiset ovat usein fiksuja vain yhdellä tavalla, mutta typeriä niin monilla eri tavoilla enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia tampioita sitä onkin professoreina.
Sinä vaikutatkin juuri oikealta henkilöltä arvoimaan tuota. Miksi edes vaivauduit kommentoimaan, kun tähän keskusteluun ei selvästi ole mitään annettavaa.
Koska koin sen tiivistävän aiheen tarpeeksi ytimekkäästi ja kattavasti.
Ihmiset ovat usein fiksuja vain yhdellä tavalla, mutta typeriä niin monilla eri tavoilla enemmän.
Koeppa sitten seuraavaksi ihme ja ymmärrä paikkasi. Se ei selvästi ole näissä keskusteluissa. Jutun tutkija on sentään perehtynyt aiheeseen, eikä heiluttele vain huuliaan.
Harva ihminen on järin fiksu missään asiassa, mutta vain hölmö tippuu laiskastakaan kyydistä. Ja yhtä vaille jokaiselle löytyy joku jota katsoa alas ja sama homma ylöspäin katsoessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä olkiukkoilua. Tuossakaan jutussa ei sanallakaan kerrottu, kuka ja missä olisi kieltänyt noiden tutkimustulosten sanomisen ääneen.
Niinpä. Pyrkimyksenä oli kuitenkin että hän pääsee tuomaan itseään esille ”rohkeita” avauksia tekevänä keskustelijana. Tuo keskustelupalstojen retardisiiven suosima ”ei saa sanoa ääneen” on todellakin yksi niistä fraaseista, joilla saa nollattua tekstinsä kiinnostavuuden erittäin tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Traumatisoituminen ja sen aiheuttamat aivovauriot, niiden vaikutus elämään huolimatta älykkyydestä on tieteellisesti todistettu fakta. Se miten traumatisoituminen vaikuttaa, riippuu monista osatekijöistä, älykkyys on vain yksi niistä. Älykkyydellä ei todellakaan voi paikata kaikkea eikä älykkyys korjaa lapsuudesta johtunutta traumatisoitumista. Ei se älykkyys muokkaa aivoja vähemmän vaurioituneeksi, eikä älykkyys poista syntyneitä vaurioita aivoissa ja koko hermoverkostossa.
Älykkyys ei myöskään poista esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoosia.
Voiko noi aivovauriot sitten korjaantua terapialla?
Kai nyt joku auttaa johonkin :(
Eivät ne yleensä koskaan täysin parane edes terapian avulla. Siellä etsitään yleensä keinoja tulla omien vaikeuksien kanssa toimeen, koska eroonkaan niistä ei täysin pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnassa on paljon rakenteita, jotka vaikeuttavat lahjakkuuden saamista käyttöön.
Miten suomalainen yhteiskunta kannustaa vientiyritysten perustamiseen suhteessa kouluihin? Vientiyrityksistä Suomeen saadaan sitä varallisuutta, millä professorien palkat voidaan maksaa, mutta yrittäjyys on monessa mielessä paljon vaativampaa kuin käydä joku koulu ja sen jälkeen joku näyttää kädestä pitäen jonkun työpaikan ja pallin, jossa istuskella turvassa ja annella lausuntoja; palkallisen tarvitsee huolehtia vain omasta hyvinvoinnistaan ja työstään, kun taas yrittäjän pitäisi huolehtia muistakin alaisista ja paperityö sekä riskit ovat ihan eri luokkaa.
Koulujen käyminen vaatii omanlaistaan lahjakuutta ja halukkuutta niellä tietynlaisia asioita sekä runsaasti tuuria, että pääsee omalla pärstäkertoimellaan erilaisista kokeista läpi ja verkostoituu oikein. Joillekin tämä on luontaista ja toisille vaikeampaa. Kuinka monta psykologia meillä kuitenkin olisi nytkin (enemmän) jos meillä ei olisi näitä hallinnollisia esteratoja, maksullisia avoimen yliopiston opintoja ja erilaisia kokeita jo pelkkään kouluun pääsemiseen, jotka muuten esim.Englannissa käydään loppuun vuosia aikaisemmin? Ehkä kaksi kertaa enemmän jos tarvitut tiedot voisi kerätä vapaasti ja tenttiä anonyyminä jossain.
Tietysti vallanpitäjät omalla alallaan kammoksuvat tällaista ajatusta, koska kilpailu heidän alallaan räjähtäisi käsiin hetkessä, joten heidän intresseissään on liioitella oman työnsä vaativuutta sekä uskotella, että kaikki toimii oikeudenmukaisesti ja jokainen saa sen minkä hänelle kuuluu eli jossain tapauksessa osattomuuden. Vaikka kaikille näille uusille psykologeille ei enää riittäisi töitä, niin todennäköisesti tuo osallisuus, heidän osaamisensa tunnustaminen ja tieto ja tunne oman osaamisen muodollistamisesta ja virallistamisesta tuottaisi heille tunnetta arvokkaasta yhteisön jäsenyydestä ja vähintäänkin oman alan reservijäsenyydestä, kun taas vastakohtana on kaasuvalotus, jossa ihmisen kaikki saavutukset mitätöidään pakottamalla laittamaan rasti johonkin ruutuun, joka ei mitenkään huomioi tämän ihmisen ainutlaatuista henkilöhistoriaa ja monenlaisia saavutuksia.
Yhteiskuntaluokkakin on käsite, joka ei välttämättä kata koko ihmisen sosiaalista todellisuutta kuten ei tietenkään älykkyyskään. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suurempi merkitys on vähemmän läheisillä sukulaisilla, kavereilla ja muilla aikuisilla elämässä. Hyvännäköiset ja kenties älykkäätkin lapset ja nuoret saavat koulussa parempaa kohtelua kuin rumemmat ja varsinkin ennen vanhaan lasten lannistaminen oli koulussa normaalia. Esim.minulle saksan opettaja sanoi koulussa koko luokan edessä, että olen "musta lammas".
Minulla oli myös erikoistuva pissislääkäri parikymppisenä (psykiatria), joka sanoi, ettei minun kannata harkita yhtä ammattia, koska "mun kaveri on siellä ja et sä pärjäis siellä". Nuo eivät olleet tarkalleen ne käytetyt sanat, mutta 90% noin ja muistan tyytyväisen ja jopa leuhkan ilmeen tämän naisen naamalla.
Älyä voi olla vaikkei sitä pysty hyödyntämään ja toisin päin voi olla hyödyllinen vaikkei älykkö olisi. Ihmisiä lähinnä kiinnostaa oletko hänelle/yhteiskunnalle hyödyllinen eikä selittelyt siitä että voisin sitä ja voisin tätä jos kriteerit olisivat erilaiset. Äly on yksi erittäin hyödyllinen työkalu elämän työkalupakissa. Tämän työkalun hyödyllisyys tosin menetetään jos sitä ei osaa, viitsi tai uskalla käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä olkiukkoilua. Tuossakaan jutussa ei sanallakaan kerrottu, kuka ja missä olisi kieltänyt noiden tutkimustulosten sanomisen ääneen.
Niinpä. Pyrkimyksenä oli kuitenkin että hän pääsee tuomaan itseään esille ”rohkeita” avauksia tekevänä keskustelijana. Tuo keskustelupalstojen retardisiiven suosima ”ei saa sanoa ääneen” on todellakin yksi niistä fraaseista, joilla saa nollattua tekstinsä kiinnostavuuden erittäin tehokkaasti.
Tokkopa sinäkään olet mikään arvioimaan hänen pyrkimyksiään. Vielä surullisemmaksi taivalluksesi muuttuu, kun kuvittelet olemaan kykeneväinen jaottelemaan keskustelijoita joihinkin siipiin, saati sitten joihinkin retardisiipiin, minne et jostain kumman syystä hoksaa asemoida itseäsi.
libertaari-lassi kirjoitti:
Ansiokas haastattelu. Tajusin opiskeluaikana sen, että maailmanparantamista (=sosialidemokratiaa) jarruttaa pahasti se fakta jonka proffa tässä jutussa kiteyttää:
"Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen."
Se ajatus että yhteiskunta, kasvatus ja ympäristö muovaa ihmisen, on marxilaisuuden syvintä olemusta – ja syvintä soopaa.
Tosiaan aiemmin vasemmisto oli kovastikin äo-testauksen puolesta.
Tuo mitä psykologian professori asiasta sanoo, on tosiaan se mitä tiede sanoo asiasta. Tieteellinen konsensus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia tampioita sitä onkin professoreina.
Sinä vaikutatkin juuri oikealta henkilöltä arvoimaan tuota. Miksi edes vaivauduit kommentoimaan, kun tähän keskusteluun ei selvästi ole mitään annettavaa.
Koska koin sen tiivistävän aiheen tarpeeksi ytimekkäästi ja kattavasti.
Ihmiset ovat usein fiksuja vain yhdellä tavalla, mutta typeriä niin monilla eri tavoilla enemmän.
Koeppa sitten seuraavaksi ihme ja ymmärrä paikkasi. Se ei selvästi ole näissä keskusteluissa. Jutun tutkija on sentään perehtynyt aiheeseen, eikä heiluttele vain huuliaan.
Harva ihminen on järin fiksu missään asiassa, mutta vain hölmö tippuu laiskastakaan kyydistä. Ja yhtä vaille jokaiselle löytyy joku jota katsoa alas ja sama homma ylöspäin katsoessa.
:,D
Ei mitään uutta auringon alla, hyväosaisia ja "älymystöä" on aina kiinnostanut oma ylivertaisuuteensa suhteessa "köyhälistöön".
Tästä asetelmasta katsoen tuskin koskaan tulemme saamaan päinvastaisia "tutkimustuloksia". Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa tulee esim. ravinnon saannista kehitysmaissa, syntyperäisissä samassa maassa eroa ei ole.
???
Afrikka on Maapallon luonnonvaroiltaan rikkain maanosa.
Kehitysapua semmoiset 60 vuotta.
Rhodesia ---> Zimbabwe
E-A ennen ---> E-A tänään
Toimivia valtiotason yhteiskuntia ei synny jos väestön keskimääräinen äo on alle 85.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Traumatisoituminen ja sen aiheuttamat aivovauriot, niiden vaikutus elämään huolimatta älykkyydestä on tieteellisesti todistettu fakta. Se miten traumatisoituminen vaikuttaa, riippuu monista osatekijöistä, älykkyys on vain yksi niistä. Älykkyydellä ei todellakaan voi paikata kaikkea eikä älykkyys korjaa lapsuudesta johtunutta traumatisoitumista. Ei se älykkyys muokkaa aivoja vähemmän vaurioituneeksi, eikä älykkyys poista syntyneitä vaurioita aivoissa ja koko hermoverkostossa.
Älykkyys ei myöskään poista esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoosia.
Minä kun ymmärsin että tämä professori hyökkäsi juurikin tuonkaltaisia psykologian huuhaahaaroja vastaan, jotka eivät suostu myöntämään että äly on merkitsevä tekijä selviytymisessä vaan höpisevät ylisukupolvisuudesta ja vastaavasta pseudotieteellisestä.
Kyllä ylisukupolviset traumat rasittavat monia (älykkäitäkin) sukuja. Alkoholismi on tyypillinen yritys ratkaista vaiettua traumaa ja älyhän ei sitä pidättele. Ylisukupolvisuuden käsite auttaa ymmärtämään sitä, ettemme synny tyhjiöön vaan meihin heijastetaan enempi vähempi tietoisia tarpeita ja odotuksia, ehkä myös pelkoja. Mitä vähemmän torjuttuja traumoja on, sitä parempi tuleville. Siksi puhe ja sanallistamimen ovat niin tärkeitä mielekkyyden löytämiselle. Mykkyys ruokkii alttiutta addiktioille, perversioille, mt häiriöille.
Äly ei niitä ylitä. Älyllistäminen voi päinvastoin vaikeuttaa henkilön eheytymistä. Eheys taas mahdollistaa luovan, elämänmyönteisen elämäntavan vrt uhrius.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia tampioita sitä onkin professoreina.
Sinä vaikutatkin juuri oikealta henkilöltä arvoimaan tuota. Miksi edes vaivauduit kommentoimaan, kun tähän keskusteluun ei selvästi ole mitään annettavaa.
Koska koin sen tiivistävän aiheen tarpeeksi ytimekkäästi ja kattavasti.
Ihmiset ovat usein fiksuja vain yhdellä tavalla, mutta typeriä niin monilla eri tavoilla enemmän.
Koeppa sitten seuraavaksi ihme ja ymmärrä paikkasi. Se ei selvästi ole näissä keskusteluissa. Jutun tutkija on sentään perehtynyt aiheeseen, eikä heiluttele vain huuliaan.
Harva ihminen on järin fiksu missään asiassa, mutta vain hölmö tippuu laiskastakaan kyydistä. Ja yhtä vaille jokaiselle löytyy joku jota katsoa alas ja sama homma ylöspäin katsoessa.
:,D
Ei mitään uutta auringon alla, hyväosaisia ja "älymystöä" on aina kiinnostanut oma ylivertaisuuteensa suhteessa "köyhälistöön".
Tästä asetelmasta katsoen tuskin koskaan tulemme saamaan päinvastaisia "tutkimustuloksia". Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen tämän.
No nyt alkaa mennä jo hämäräksi. Älyn vaikutuksesta mihinkään konkreettiseen ei kyllä ole ainakaan Suomessa käyty oikein minkäänlaista keskustelua noin vuosisataan, kun yksi porukka meni näissä turhankin pitkälle. Kaiken maailman muuta selittelyä ja ahkeruuden eetosta on senkin edestä toitotettu. Älykkyyden periytyminen on sitten toinen vaiettu aihe, ja tämänkin suhteen on etsitty ja keksitty monenmoisia juttuja.
Itselle asia on se ja sama, koska sama pyörä tulee pyörimään ikuisuuden. Älyllä tästä suosta kai voisi nousta, mutta tyhjästä on paha nyhjästä. Se vähäinenkin kun hukkuu maailman mölinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se äo-testi ei todellakaan kerro miten elämässä selviää, esimerkkejä riittää.
No, kyllä se vaan kertoo. 'Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.'
No se vähän riippuu mihin vertaa. Taustat vaikuttavat enemmän mitä älykkyys. Traumataustaisista sekä/että lapsena monin tavoin kaltoinkohdelluista ei koskaan tule sitä, mitä he olisivat jos olisi ollut mahdollisuus turvalliseen ja rakastavaan lapsuuteen. Olen varmasti keskivertoa älykkäämpi ja verrattuna muihin, joilla on samanlaista lastensuojelutaustaa ja kaltoinkohtelua mitä minulla, niin olen pärjännyt aivan loistavasti. Älyni riittäisi helposti yliopistotutkintoon ellen kärsisi mt-ongelmista ja traumatisoitumisesta, mitkä vaikuttavat mm. jaksamiseen. Olen verrattaen omaan ryhmääni (lasuasiakkaat) varsinainen selviytyjä enkä ole vielä tavannut ketään kaltaistani, joka pärjäisi elämässä yhtä hyvin mitä minä. Mutta jos vertaa ihmisiin, jotka ovat eri taustoilla yhtä älykkäitä mitä minä, niin olen auttamattomasti pahasti alisuoriutuja ja ns. epäonnistuja.
Älyni ansiosta olen pystynyt työstämään traumojani, kykenen pitämään huolta itsestäni, kykenen tekemään älykkäitä siirtoja ja etsimään ulospääsyväyliä. Etsin alituisesti ratkaisuja ja pyrin parantamaan tilannettani ja elämääni. Pidän huolta terveydestäni ja tulen elämään pidempään, mitä muut vastaavista taustoista, koska tiedostan mm. päihteiden käytön vaarat j osaan kontroloida mielihalujani. Kykenen myös muodostamaan hyviä ihmissuhteita ja erotan varsin tarkkasilmäisesti sen, millainen kukakin ihminen on. Tunnistan manipuloinnin ja kusetuksen, epävarmuudesta johtuvan ilkeilyn ja muun vastaavan käytöksen, jota en halua elämääni. Eli älykkyyteni on kyllä auttanut minua monessa suhteessa. Mutta en silti ole lähellekään siellä, mihin älyni puolesta kykenisin.
Koko viesti kuulosti pelkältä defenssiltä. Sen sisältö on varsin ohutta meille muille mutta varmaan äärimmäisen merkityksellistä itsellesi.
Älykkäitä ihmisiä yhdistää juuri se etteivät he ole oman taustansa vankeja. Sen todistaa jo nämä luokkanousut. Sama ilmiö on nähtävissä traumojen suhteen.
Traumatisoituminen ja sen aiheuttamat aivovauriot, niiden vaikutus elämään huolimatta älykkyydestä on tieteellisesti todistettu fakta. Se miten traumatisoituminen vaikuttaa, riippuu monista osatekijöistä, älykkyys on vain yksi niistä. Älykkyydellä ei todellakaan voi paikata kaikkea eikä älykkyys korjaa lapsuudesta johtunutta traumatisoitumista. Ei se älykkyys muokkaa aivoja vähemmän vaurioituneeksi, eikä älykkyys poista syntyneitä vaurioita aivoissa ja koko hermoverkostossa.
Älykkyys ei myöskään poista esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoosia.
Minä kun ymmärsin että tämä professori hyökkäsi juurikin tuonkaltaisia psykologian huuhaahaaroja vastaan, jotka eivät suostu myöntämään että äly on merkitsevä tekijä selviytymisessä vaan höpisevät ylisukupolvisuudesta ja vastaavasta pseudotieteellisestä.
Kyllä ylisukupolviset traumat rasittavat monia (älykkäitäkin) sukuja. Alkoholismi on tyypillinen yritys ratkaista vaiettua traumaa ja älyhän ei sitä pidättele. Ylisukupolvisuuden käsite auttaa ymmärtämään sitä, ettemme synny tyhjiöön vaan meihin heijastetaan enempi vähempi tietoisia tarpeita ja odotuksia, ehkä myös pelkoja. Mitä vähemmän torjuttuja traumoja on, sitä parempi tuleville. Siksi puhe ja sanallistamimen ovat niin tärkeitä mielekkyyden löytämiselle. Mykkyys ruokkii alttiutta addiktioille, perversioille, mt häiriöille.
Äly ei niitä ylitä. Älyllistäminen voi päinvastoin vaikeuttaa henkilön eheytymistä. Eheys taas mahdollistaa luovan, elämänmyönteisen elämäntavan vrt uhrius.
Kuvitellaan että kahdella henkilöllä on täysin samanlainen tausta ja samanlaiset traumat. Henkilö A:n älykkyys on 130 ja B:n 70. Tai otetaan 85 koska kuulostaa pahalta tuo 70, vaikka on saman verran keskiarvosta alaspäin kuin A:lla ylös.
Ennustettavaa on, että A pärjää paremmin elämässään. Trauma ei ole merkitsevin tekijä vaan älykkyys.
Jokela totesi älykkäiden tekevän fiksumpia valintoja ja elävän pidempään. Tämä seikka voi korostua myös lapsuudessa. Älykäs lapsi voi kyetä tunnistamaan miten tilanteet kehittyvät ja miten selvitä niistä. Eli säästyä siltä väkivallalta miltä tyhmempi lapsi ei kykene säästymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otappa esille se moneen kertaan todistettu asia, että rotujen välillä on älykkyyseroja niin silloin tunneälyihmiset vasta riemastuukin.
Eroa tulee esim. ravinnon saannista kehitysmaissa, syntyperäisissä samassa maassa eroa ei ole.
Toi on just tota. Noita päähänpinttymäväitteitä kuulee jatkuvasti.
Miten selität, että 3000 valkoisiin keskiluokkaisiin amerikkalaisperheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 85?Adoptiota edeltää aina trauma (hylkääminen tai usein vielä pahempaakun) joka vaikuttaa pitkään sosiaalisiin tunteisiin.
Ja mustat vaan saa traumoja vai?
Ei ne adoptiot valkoisten lasten älykkyyttä laske.
Ihan mielenkiinnosta, onko sulla ehkä joku ennakkokäsitys jota yrität sopivilla 'faktoilla' pönkittää? Tiedät varmaan,että se ei kuulu tieteelliseen ajatteluun.Olen eri, mutta kovin oppineena en voi pitää sellaista ihmistä, joka nykyään vielä puhuu eri ihmisroduista. Tiedemaailmassa tuo vanhanaikainen ajatus eri ihmisroduista on hylätty kauan sitten.
No maailmasta on tehty ylihygieeninen, mitä sitten syötetään kansalaisille tyhmentämistarkoituksessa. Luuletko tosiaan, että siellä missä maailman oikeita laskelmia ja suunnitelmia tulevaisuuden suhteen tehdään ei huomioida rotuja, sukupuolia sekä vaikkapa optioita voimankäytön suhteen? Lisäksi roduista jätetään akateemisissa piireissä puhumatta, koska se ei tosiaan ole oikein sallittua, mutta vain tyhmä ei voi olla näkemättä eroja jo ihan arjessa. Eikä arkipäivän rotuajattelu mitään kovin tsemppaava toki ole, mutta kun ilmeisiin ongelmiin pitäisi kehittää ratkaisuja, niin pitäisi nuokin huomioida.
Sivistys on luullakseni juurtunut Afrikkaan niin heikosti, koska juurruttaminen on yhtä vaikeaa kuin meidän tarkkislaisten keskuuteen. Kohde on suoranaisen tyhmä, mutta sitä ei ole suotavaa vain sanoa ääneen. Joku Aasia on ponkaissut jaloilleen sukupolvessa, kahdessa, koska he ovat melkoisen älykkäitä, eikä meno toki koskaan ole ollut yhtä älyvapaata kuin se on kotimantereellamme vieläkin.
Viestisi on täyttä p a s k a a alusta loppuun. Minulla ei ole nyt aikaa alkaa taas kerran oikomaan vähä-älyisiä harhojasi. Laitan tähän nyt kuitenkin nopeasti tietoa aasialaisten vähä-älyisyydestä eurooppalaisiin verrattuna. Aasia EI OLE ponkaissut jaloilleen. Aasia elää kehitysavun varassa.
Aasia
Nepal 78
Intia 80
Thaimaa 91
Kambodza 89
Laos 89
Indonesia 88
Myanmar 87
Filippiinit 86
Sri Lanka 79
Bhutan 78Eurooppa
Saksa 102
Itävalta 102
Italia 102
Islanti 101
Ruotsi 101
Luxemburg 101
Sveitsi 100
Iso-Britannia 100
Belgia 100
Norja 100Tämä viestisi alleviivaa sanomaani, mikäli sen vain ymmärtäisit. Mikset laittanut kaikkien Aasian valtioiden älykkyyksiä esille, kun tuota intoakin tuntuisi riittävän? Tuo Aasian ponkaisu jaloilleen oli vähän epämääräisesti toki sanottu. Mutta vaikeista lähtökohdista huolimatta, sieltä tekevät kyvykkäämmät nyt hyvää nousua. Vähemmän kyvykkäillä on sitten systeemit vinkurallaan sielläkin, vaikka eroja löytää halutessaan pahnan pohjimmaisiin toisaalla.
Luulen että tässä ideologia sekoittaa muiden kuin minun päätäni.
Pitää erottaa selkeästi itäaasialaiset muista aasialaisista, muuten keskustelu on ihan turhaa. Japanilaisilla, kiinalaisilla ja korealaisilla on korkeampi keskimääräinen ÄO kuin eurooppalaisilla, mutta muilla aasialaisilla selvästi matalampi. Kaikista maailman maista korkeimmat mitatut keskimääräiset ÄO:t ovat Forbesin viittaaman tutkimuksen mukaan Singaporessa, Kiinassa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Japanissa. Suomi on tuolla samalla listalla sijalla 7, mutta ero Japaniin on yli 3 pistettä.
https://www.forbes.com/sites/duncanmadden/2019/01/11/ranked-the-25-smar…;
Jännää, että aikanaan suurta kohua herättäneessä Tatu Vanhasen tutkimuksessa suomalaisten keskimääräinen älykkyys oli vain 97, tuossa linkkaamassasi jutussa lähes 101. Ottaen huomioon maiden keskinäisten erojen skaalan, tuo on todella suuri hyppäys älykkyydessä. Perimä ei missään tapauksessa voi muuttua niin nopeasti, että tuo nousu olisi todellinen, geneettisiin syihin palautuva. Mitähän tässä nyt pitäisi uskoa?
Kuka näistä julkkiksista joita pidät vähän pienemmällä älyllä siunattuja on sinusta pärjännyt jotain huippuälykkäitä paremmin? Seiskaan pääseminen ei minusta ole synonyymi pärjäämiselle.