Lue keskustelun säännöt.
Äly ennustaa miten elämässä pärjäämme ja se on mitattavissa- Miksi tätä ei saa sanoa ääneen ihmettelee psykologian professori
12.05.2020 |
Unohtakaa nyt jo ne tunneälyt sun muut joita ei ensinkään ole olemassakaan. Ne eivät ennusta mitään.
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otappa esille se moneen kertaan todistettu asia, että rotujen välillä on älykkyyseroja niin silloin tunneälyihmiset vasta riemastuukin.
Eroa tulee esim. ravinnon saannista kehitysmaissa, syntyperäisissä samassa maassa eroa ei ole.
Toi on just tota. Noita päähänpinttymäväitteitä kuulee jatkuvasti.
Miten selität, että 3000 valkoisiin keskiluokkaisiin amerikkalaisperheisiin adoptoitujen mustien lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 85?Adoptiota edeltää aina trauma (hylkääminen tai usein vielä pahempaakun) joka vaikuttaa pitkään sosiaalisiin tunteisiin.
Ja mustat vaan saa traumoja vai?
Ei ne adoptiot valkoisten lasten älykkyyttä laske.
Ihan mielenkiinnosta, onko sulla ehkä joku ennakkokäsitys jota yrität sopivilla 'faktoilla' pönkittää? Tiedät varmaan,että se ei kuulu tieteelliseen ajatteluun.Olen eri, mutta kovin oppineena en voi pitää sellaista ihmistä, joka nykyään vielä puhuu eri ihmisroduista. Tiedemaailmassa tuo vanhanaikainen ajatus eri ihmisroduista on hylätty kauan sitten.
No maailmasta on tehty ylihygieeninen, mitä sitten syötetään kansalaisille tyhmentämistarkoituksessa. Luuletko tosiaan, että siellä missä maailman oikeita laskelmia ja suunnitelmia tulevaisuuden suhteen tehdään ei huomioida rotuja, sukupuolia sekä vaikkapa optioita voimankäytön suhteen? Lisäksi roduista jätetään akateemisissa piireissä puhumatta, koska se ei tosiaan ole oikein sallittua, mutta vain tyhmä ei voi olla näkemättä eroja jo ihan arjessa. Eikä arkipäivän rotuajattelu mitään kovin tsemppaava toki ole, mutta kun ilmeisiin ongelmiin pitäisi kehittää ratkaisuja, niin pitäisi nuokin huomioida.
Sivistys on luullakseni juurtunut Afrikkaan niin heikosti, koska juurruttaminen on yhtä vaikeaa kuin meidän tarkkislaisten keskuuteen. Kohde on suoranaisen tyhmä, mutta sitä ei ole suotavaa vain sanoa ääneen. Joku Aasia on ponkaissut jaloilleen sukupolvessa, kahdessa, koska he ovat melkoisen älykkäitä, eikä meno toki koskaan ole ollut yhtä älyvapaata kuin se on kotimantereellamme vieläkin.
Viestisi on täyttä p a s k a a alusta loppuun. Minulla ei ole nyt aikaa alkaa taas kerran oikomaan vähä-älyisiä harhojasi. Laitan tähän nyt kuitenkin nopeasti tietoa aasialaisten vähä-älyisyydestä eurooppalaisiin verrattuna. Aasia EI OLE ponkaissut jaloilleen. Aasia elää kehitysavun varassa.
Aasia
Nepal 78
Intia 80
Thaimaa 91
Kambodza 89
Laos 89
Indonesia 88
Myanmar 87
Filippiinit 86
Sri Lanka 79
Bhutan 78Eurooppa
Saksa 102
Itävalta 102
Italia 102
Islanti 101
Ruotsi 101
Luxemburg 101
Sveitsi 100
Iso-Britannia 100
Belgia 100
Norja 100Tämä viestisi alleviivaa sanomaani, mikäli sen vain ymmärtäisit. Mikset laittanut kaikkien Aasian valtioiden älykkyyksiä esille, kun tuota intoakin tuntuisi riittävän? Tuo Aasian ponkaisu jaloilleen oli vähän epämääräisesti toki sanottu. Mutta vaikeista lähtökohdista huolimatta, sieltä tekevät kyvykkäämmät nyt hyvää nousua. Vähemmän kyvykkäillä on sitten systeemit vinkurallaan sielläkin, vaikka eroja löytää halutessaan pahnan pohjimmaisiin toisaalla.
Luulen että tässä ideologia sekoittaa muiden kuin minun päätäni.
Pitää erottaa selkeästi itäaasialaiset muista aasialaisista, muuten keskustelu on ihan turhaa. Japanilaisilla, kiinalaisilla ja korealaisilla on korkeampi keskimääräinen ÄO kuin eurooppalaisilla, mutta muilla aasialaisilla selvästi matalampi. Kaikista maailman maista korkeimmat mitatut keskimääräiset ÄO:t ovat Forbesin viittaaman tutkimuksen mukaan Singaporessa, Kiinassa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Japanissa. Suomi on tuolla samalla listalla sijalla 7, mutta ero Japaniin on yli 3 pistettä.
https://www.forbes.com/sites/duncanmadden/2019/01/11/ranked-the-25-smar…;
Jännää, että aikanaan suurta kohua herättäneessä Tatu Vanhasen tutkimuksessa suomalaisten keskimääräinen älykkyys oli vain 97, tuossa linkkaamassasi jutussa lähes 101. Ottaen huomioon maiden keskinäisten erojen skaalan, tuo on todella suuri hyppäys älykkyydessä. Perimä ei missään tapauksessa voi muuttua niin nopeasti, että tuo nousu olisi todellinen, geneettisiin syihin palautuva. Mitähän tässä nyt pitäisi uskoa?
No, ainahan psykologisissa/psykometrisissä tutkimuksissa kai tulee vähän vaihtelua, mutta tuo 101 on kyllä uskottavampi luku kuin 97. Sitten on se yksi tuore tutkimus, jonka mukaan suomalaisten keskimääräinen ÄO on jopa 103, jos oikein muistan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kuolee nuorempana
JOKELAN oma älykkyystutkimus on lähinnä kognitiivista epidemiologiaa. Se on tilastollisen kansanterveystieteen haara, joka tutkii älykkyyden vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.
Suuntaus eli nousukautta 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Uranuurtaja, Edinburghin yliopiston psykologian professori Ian Deary sai tuolloin vastata närkästyneeseen yleisökysymykseen:
”Väitätkö siis, että tyhmät kuolevat nuorempina?”
Sitä hän juuri väitti. Deary oli havainnut, että keskimääräistä alhaisempi lapsuuden älykkyysosamäärä ennusti viidenneksen suurempaa riskiä kuolla ennen 76 vuoden ikää. Matala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
Jokela on tehnyt yhteisiä tutkimusartikkeleita Dearyn kanssa muun muassa yhdysvaltalaisesta pitkittäistutkimuksesta, jossa alhainen älykkyysosamäärä lisäsi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoinfarktiin.
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.
Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.
Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.
Myös koulutetut ihmiset voivat sairastua psyykkisesti, esim skitsofreniaan. Siinäpä ei äly enää auta.
Olet väärässä. Tutkitusti skitsofreniaan sairastuneiden älykkyys on matala. Skitsofreniaa sairastavien älykkyys on matala jo lapsuudessa. Korkea koulutus suojaa psyykkisiltä sairauksilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites esim. asperger-henkilöt joilla on hyvin korkea älykkyys testeillä mitattuna mutta sosiaalinen kanssakäyminen erittäin vaikeaa? He ovat usein vaarassa syrjäytyä ilman tukea. Tässä siis esimerkki sosiaalisten taitojen merkityksestä.
Sehän on häiriö. Testi voi siis tavallaan näyttää väärin heidän kohdallaan, esim. voi miettiä että heillä ei ehkä ole tuota 'yleisälykkyyden positiivista yhteyttä' ainakaan yhtä vahvasti kuin nenteillä.
Miksihän tätä alapeukutetaan? Autismiin kuuluu usein epätasainen kykyprofiili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kuolee nuorempana
JOKELAN oma älykkyystutkimus on lähinnä kognitiivista epidemiologiaa. Se on tilastollisen kansanterveystieteen haara, joka tutkii älykkyyden vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.
Suuntaus eli nousukautta 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Uranuurtaja, Edinburghin yliopiston psykologian professori Ian Deary sai tuolloin vastata närkästyneeseen yleisökysymykseen:
”Väitätkö siis, että tyhmät kuolevat nuorempina?”
Sitä hän juuri väitti. Deary oli havainnut, että keskimääräistä alhaisempi lapsuuden älykkyysosamäärä ennusti viidenneksen suurempaa riskiä kuolla ennen 76 vuoden ikää. Matala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
Jokela on tehnyt yhteisiä tutkimusartikkeleita Dearyn kanssa muun muassa yhdysvaltalaisesta pitkittäistutkimuksesta, jossa alhainen älykkyysosamäärä lisäsi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoinfarktiin.
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.
Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.
Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.
Myös koulutetut ihmiset voivat sairastua psyykkisesti, esim skitsofreniaan. Siinäpä ei äly enää auta.
Olet väärässä. Tutkitusti skitsofreniaan sairastuneiden älykkyys on matala. Skitsofreniaa sairastavien älykkyys on matala jo lapsuudessa. Korkea koulutus suojaa psyykkisiltä sairauksilta.
Whaaaat? Ei. Sairastumisen jälkeen toki kyvykkyys laskee.
BBC:n kotisivuilla oli - voi olla vieläkin - video, jossa käsitellään älyä. Sen määritteleminen ei ole yksinkertaista. Se on muutakin kuin esim se, mitä ÄO mittaa.
Siinä osoitetaan myös selvästi Äo-mittauksen epäkohta: monissa Afrikan maissa älykkäimmät siirtyvät nopeasti työelämään yms, missä heistä on hyötyä lähimmilleen ja yhteiskunnilleen. Koulua jäävät käymään vähemmän lahjakkaat. Näin noin keskimäärin. Tämä on tutkittu juttu Afrikassa.
Esim. Suomessa taas tilanne on ihan toinen - käänteinen - kuin Afrikan maissa.
Ja niinpä ÄO-tulokset ovat mitä ovat.
Lisäksi älykkyyteen liittyy monia muita ominaisuuksia, joita älykkyystesteissä ei mitata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se riippuu myös siitä miten menestyminen määritellään.
Tunneäly on olennainen elämässä menestymisen kannalta koska elämme yhteiskunnassa yhdessä muiden kanssa vuorovaikutuksessa jolloin tunneäly on merkityksellisessä asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden eri osa-alueita kyllä on, mutta ne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja ilmenevät "yleisälykkyytenä".
Niin ja nämä älykkyyden osa-alueet ovat siis tällaisia.
Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä. Erilaiset kyvykkyyden lajit siis korreloivat keskenään.
Tätä kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa yhteistä tekijää kutsutaan psykometrisessä älykkyystutkimuksessa yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi (general intelligence factor). Kun älykkyystestauksessa keskitytään g-tekijään, voidaan yksilön älykkyyttä mitata varsin tarkasti ja luotettavasti.
Olen vähån erilainen esimerkki. Kielellinen taitavuus, looginen päättely ja tilan ja liikkeen taju tutkisti hyvin korkealla, päässälasku ja muukin matemaattinen kyvykkyys erittäin huono. Tätä kutsutaan mm. epätasaiseksi kykyprofiiliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äly ja resilienssi eivät ole yhtä.
Toisinsanoen, jotkut ovat älykkäämpiä kuin toiset. Tämä on tiedetty aina. Mikä oli nyt se uutinen tässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohtakaa nyt jo ne tunneälyt sun muut joita ei ensinkään ole olemassakaan. Ne eivät ennusta mitään.
Tuon taisit keksiä itse? Väitätkö tosissasi, ettei tunneälykkyydestä ole merkittävää hyötyä ihmissuhteissa, työelämässä jne?
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa nyt jo ne tunneälyt sun muut joita ei ensinkään ole olemassakaan. Ne eivät ennusta mitään.
Tuon taisit keksiä itse? Väitätkö tosissasi, ettei tunneälykkyydestä ole merkittävää hyötyä ihmissuhteissa, työelämässä jne?
Tunneäly sanana ei merkitse mitään konkreettista. Turha sana, jota ei pitäisi käyttää ollenkaan. Sama koskee termiä sosiaalinen älykkyys, joka on ihan hömppää. Psykologian naisistumisen myötä jokainen uusi älykkyyskäsite on edellisiä heikkotasoisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein älykkäät ihmiset ovat huonoja kuuntelijoita. epäempaattisia, päälle päsmäreitä, riidan haastajia. Sitten ihmettelee kun ihmissuhteet ei kestä eikä työelämässä menesty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että myös ympäristö vaikuttaa välillisesti. Jos ympäristössä on paljon älykkäitä ihmisiä, keskivertokin ponnistelee kovemmin kuuluakseen ryhmään ja oppii älykkäämmiltä.
Tässä tulee esiin kuinka tärkeää on hyvä koulu lapselle. Hyvässä koulussa on älykkäiden eli menestyvien ihmisten lapsia joille on opetettu asioita ja työmoraali. Tässä seurassa heikompikin lapsi haluaa pärjätä ja oppii tovereitaan kuin huomaamattaan menestyksen tekniikoita.
Menestyvillä ihmisillä ei välttämättä ole hyvä työmoraali, mutta osaavat taitavasti hyväksikäyttää muita ja vaikka rikastua näiden raatamisella. Nykyään usein huomaa, että duunarin lapset on lahjakkaita ja ahkeria, mutta ei se välttämättä takaa mitään merkittävää menestystä, kuten ei korkeakoulututkintokaan.
Menestymiseen tarvitaan verkostoa ja suvun tukea. Ei ole väliä, millä suku on varattu ja suhteet hankkinut.
Jos katsoo nykyisiä menestyjiä, ei älykkyys ehkä ihan päällimmäisenä tule mieleen. Oveluus, kyky unohtaa moraali ja toisten kunnioittaminen kyllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se riippuu myös siitä miten menestyminen määritellään.
Tunneäly on olennainen elämässä menestymisen kannalta koska elämme yhteiskunnassa yhdessä muiden kanssa vuorovaikutuksessa jolloin tunneäly on merkityksellisessä asemassa.
Näin on. Elämme yhteiskunnassa, jossa työpaikan saa lähinnä suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa nyt jo ne tunneälyt sun muut joita ei ensinkään ole olemassakaan. Ne eivät ennusta mitään.
Tuon taisit keksiä itse? Väitätkö tosissasi, ettei tunneälykkyydestä ole merkittävää hyötyä ihmissuhteissa, työelämässä jne?
Tunneäly sanana ei merkitse mitään konkreettista. Turha sana, jota ei pitäisi käyttää ollenkaan. Sama koskee termiä sosiaalinen älykkyys, joka on ihan hömppää. Psykologian naisistumisen myötä jokainen uusi älykkyyskäsite on edellisiä heikkotasoisempi.
No, tämä ei ainakaan ollut älykäs kommentti.
Halu menestyä vaikuttaa enemmän menestykseen.
Tutkimus on huono.
Tiedän kolme huippuälykästä alkoholistia. yhden harrastuksen kaitta, yksi entinen luokkakaveri ja yksibtutun tuttu. Itse oken pärjännyt hyvin vähemmälläkin älyllä. Olen vain ahkera. Toki mulle menestymisen mittari ei ole maallisen mammonan määrä, vaan se että on lämmin ja hyvä olla ja on voinut pitää itsensä terveenä sekä se että pikkuasioiden takia ei tarvitse laskea senttejä. Jos olisin älykäs tekisin keksinnön josta saisi riittävän tulon pitää työntekoa harrastuksena. En edelleen haalisi mammonaa mutta kyllä mulla tekemistä on.
Vierailija kirjoitti:
Professori voisi seuraavaksi pohtia miten ihmeessä suomalaisilla keskustelupalstoilla, varsinkin medioiden kontrolloimilla, on päivästä päivään aina vaan enemmän aiheita joista ei saa eikä pysty keskustelemaan kun se "sananvapauden airut" media raivopäänä sensuroi joka yrityksenkin.
Ja sitä mihin suuntaan maa tuollaisella keskustelukulttuurilla mahtaa kehittyä.
Aimut tää oli taas aihe josta ei saanut keskustella :D
Minä suhtautuisin suurella kriittisyydellä asiaa X käsittelevässä keskusteluketjussa väitteeseen, että asiasta X ei saisi keskustella. Tämäkin aloitus on viisi vuotta vanha, ja tässä sitä vain keskustellaan.
Toinen kriittinen kysymys on, mitä voittaisimme sellaisella ajatusmallilla, että älykkyys on synnynnäistä ja älykkyys johtaa menestykseen? Käytännössähän se vapauttaisi ihmisen itsensä tekemästä yhtään mitään oman menestyksensä eteen. Vaarallinen ajattelutapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden eri osa-alueita kyllä on, mutta ne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja ilmenevät "yleisälykkyytenä".
Niin ja nämä älykkyyden osa-alueet ovat siis tällaisia.
Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä. Erilaiset kyvykkyyden lajit siis korreloivat keskenään.
Tätä kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa yhteistä tekijää kutsutaan psykometrisessä älykkyystutkimuksessa yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi (general intelligence factor). Kun älykkyystestauksessa keskitytään g-tekijään, voidaan yksilön älykkyyttä mitata varsin tarkasti ja luotettavasti.
En usko. Mulla ainakin tilan taju, kolmiulotteinen hahmottaminen, suunnat tms. on huomattavasti huonompi kuin nuo muut osa-alueet. Liikkeen taju taas on yhtä hyvä kuin muut.
Sitä oikein itsekin hämmästyy aina, miten huono on tässä yhdessä asiassa verrattuna muihin.
Väestön älykkyys voi nousta tai laskea suht nopeasti myös ilman muutosta perimässä. Kannattaa tutustua Flynnin ilmiöön eli siihen miten älykkystulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Toisin sanoen suomalaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä nyt kuin vaikka sata vuotta sitten. Syitä tälle kehitykselle on mm. pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen ja elinympäristön monimutkaistuminen. Hyvä esimerkki on erot Etelä- ja Pohjois-Korean välillä. Geneettisesti kyse on samasta kansasta, mutta pohjoinen naapuri on nälänhädän runtelema ja siellä noin neljäsosa armeijan kokelaista ei sen vuoksi läpäise pällitestejä. Etelä-Koreassa taas vastaavasti on korkeimmat ÄO luvut koko maailmassa.