Äly ennustaa miten elämässä pärjäämme ja se on mitattavissa- Miksi tätä ei saa sanoa ääneen ihmettelee psykologian professori

Vaikuttaa moni muukin kuin äly. Esim. persoonallisuus.

Äly vaikuttaa menestymiseen, mutta ei useinkaan tee onnelliseksi, jos se "tunneäly" puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa moni muukin kuin äly. Esim. persoonallisuus.

Niin vaikuttaa. Ei saa olla liiian kiltti tai neuroottinen ja ahkera pitää olla myös.

Mites esim. asperger-henkilöt joilla on hyvin korkea älykkyys testeillä mitattuna mutta sosiaalinen kanssakäyminen erittäin vaikeaa? He ovat usein vaarassa syrjäytyä ilman tukea. Tässä siis esimerkki sosiaalisten taitojen merkityksestä.

Avaatko vähän sisältöä kun maksumuuri.

Älykkyyden eri osa-alueita kyllä on, mutta ne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja ilmenevät "yleisälykkyytenä". 

Juttu oli hauska, tutkija toi esiin kaikki ne perinteiset tunneälysevastarulettaa-inttämiset, joita palstallakin harrastetaan. Siksi onkin kummallista, ettei täällä ole syntynyt ainakaan nyt aamulla vielä isompaa huutoa asiasta. :)

Tämä on hys-hys -aihe, koska ei haluta pahoittaa niin iso osan mieltä. Kun äly ei todellakaan ole jakautunut kansaan tasaisesti eikä laajasti.

Olen huomannut, että myös ympäristö vaikuttaa välillisesti. Jos ympäristössä on paljon älykkäitä ihmisiä, keskivertokin ponnistelee kovemmin kuuluakseen ryhmään ja oppii älykkäämmiltä.

Otappa esille se moneen kertaan todistettu asia, että rotujen välillä on älykkyyseroja niin silloin tunneälyihmiset vasta riemastuukin.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että myös ympäristö vaikuttaa välillisesti. Jos ympäristössä on paljon älykkäitä ihmisiä, keskivertokin ponnistelee kovemmin kuuluakseen ryhmään ja oppii älykkäämmiltä.

Voi olla hauskaa olla ryhmän älykkäin, mutta on huomattavan hyödyllisempää olla ryhmän tyhmin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden eri osa-alueita kyllä on, mutta ne ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja ilmenevät "yleisälykkyytenä".

Niin ja nämä älykkyyden osa-alueet ovat siis tällaisia.

Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä. Erilaiset kyvykkyyden lajit siis korreloivat keskenään.

Tätä kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa yhteistä tekijää kutsutaan psykometrisessä älykkyystutkimuksessa yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi (general intelligence factor). Kun älykkyystestauksessa keskitytään g-tekijään, voidaan yksilön älykkyyttä mitata varsin tarkasti ja luotettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että myös ympäristö vaikuttaa välillisesti. Jos ympäristössä on paljon älykkäitä ihmisiä, keskivertokin ponnistelee kovemmin kuuluakseen ryhmään ja oppii älykkäämmiltä.

Tässä tulee esiin kuinka tärkeää on hyvä koulu lapselle. Hyvässä koulussa on älykkäiden eli menestyvien ihmisten lapsia joille on opetettu asioita ja työmoraali. Tässä seurassa heikompikin lapsi haluaa pärjätä ja oppii tovereitaan kuin huomaamattaan menestyksen tekniikoita.

Olen taipuvainen jännittämään koetilanteissa. Yleensä abstraktit kuviotestit menevät aikapaineen alla huonosti, kun iskee paniikki. Ei se mielestäni minusta silti tyhmää tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa moni muukin kuin äly. Esim. persoonallisuus.

Niin vaikuttaa. Ei saa olla liiian kiltti tai neuroottinen ja ahkera pitää olla myös.

Niinpä olen antanut olla itseni tiskirätti eli olen ollut liian kiltti :(

Minulla väkivaltainen, alkoholisti-isä. Lapsuus selittää paljon. Nyt opetellaan pois kiltin tytön roolista. Mutta on paljon asioita, joita pelkään ja joiden annan liikaa vaikuttaa elämääni.

Mikä on tällaisen "ennustuksen" arvo ja hyöty? Mitä merkitystä ja järkeä on tehdä tällaisia "ennustuksia"? onko tällainen "ennustelu" siis älykästä toimintaa? Kenelle näitä "ennustuksia" on tarkoitus tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Olen taipuvainen jännittämään koetilanteissa. Yleensä abstraktit kuviotestit menevät aikapaineen alla huonosti, kun iskee paniikki. Ei se mielestäni minusta silti tyhmää tee.

Tajuan panikoinnin johtuvan siitä, että meillä kotona vanhempi veti älyttömät raivarit aina jos jokin ei hänen mielestään mennyt putkeen. En ole silti päässyt tästä reagointitavasta eroon. Alan stressaavissa tilanteissa jo ennakkoon pelätä jonkun menevän pieleen ja siitä koituvia seurauksia (aiemmin karmeaa huutamista ja mahdollisesti myös väkivaltaa, nykyisin huonoa arviota testistä).

Vierailija kirjoitti:

Otappa esille se moneen kertaan todistettu asia, että rotujen välillä on älykkyyseroja niin silloin tunneälyihmiset vasta riemastuukin.

Miksi rotujen erojen esiin tuojat eivät palvo itäaasialaisia herroinaan ja johtajinaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa moni muukin kuin äly. Esim. persoonallisuus.

Niin vaikuttaa. Ei saa olla liiian kiltti tai neuroottinen ja ahkera pitää olla myös.

Niinpä olen antanut olla itseni tiskirätti eli olen ollut liian kiltti :(

Minulla väkivaltainen, alkoholisti-isä. Lapsuus selittää paljon. Nyt opetellaan pois kiltin tytön roolista. Mutta on paljon asioita, joita pelkään ja joiden annan liikaa vaikuttaa elämääni.

Tosin myönnän kyllä, että äly on varmaan minunkin tapauksessa auttanut aika paljon.

Ei tuossa artikkelissa otettu kantaa tunneälyyn, ainoastaan sosiaaliseen älykkyyteen yms. Ne taas eivät ole sama asia.

Artikkeli oli ihan mielenkiintoinen. Juuri luin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen taipuvainen jännittämään koetilanteissa. Yleensä abstraktit kuviotestit menevät aikapaineen alla huonosti, kun iskee paniikki. Ei se mielestäni minusta silti tyhmää tee.

Tajuan panikoinnin johtuvan siitä, että meillä kotona vanhempi veti älyttömät raivarit aina jos jokin ei hänen mielestään mennyt putkeen. En ole silti päässyt tästä reagointitavasta eroon. Alan stressaavissa tilanteissa jo ennakkoon pelätä jonkun menevän pieleen ja siitä koituvia seurauksia (aiemmin karmeaa huutamista ja mahdollisesti myös väkivaltaa, nykyisin huonoa arviota testistä).

Koetilanteissa minulla menee paljon kokeeseen varatusta ajasta itseni rauhoitteluun, jotta saan tehtyä testin aikana edes jotakin järkevää. Jollain toisella ei tällaisia kokemuksia taakkanaan ole ja se varmasti vaikuttaa edullisesti suoritukseen.