Mies väitti olevansa urheilullinen ja käytiin sitten lenkillä ja totuus paljastui

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vaikea ymmärtää, miksi deittisivuston profiilissa tai tapailun alkuvaiheessa jotkut päätyvät valehtelemaan mielenkiinnonkohteistaan tehdäkseen vaikutuksen. Eihän suhteella, joka perustuu valheeseen, ole mahdollisuutta muodostua onnelliseksi.

Minulla on samanlaisia kokemuksia kuin ap:llä, mutta ei juoksusta vaan tanssista. Tanssi on minulle tärkeä harrastus, jopa elämäntapa, ja tuon selvästi esille deittaillessa, että toivon löytäväni miehen, joka jakaisi tämän harrastuksen kanssani. Poikkeuksetta miehet sanovat olevansa todella innokkaita lähtemään kanssani tanssikursseille ja -tapahtumiin, ja alussa näin tapahtuukin. Heti, kun suhde on vakiintunut, käy ilmi, että ei sitä mielenkiintoa oikeasti ollutkaan. Keksitään tekosyitä, miksi kursseilla ei enää voikaan käydä eikä lähteä mukaan tapahtumiin. Tämä on toistunut kolmessa peräkkäisessä suhteessa ja on aina yhtä turhauttavaa.

Jos joku mies kertoo olevansa kiinnostunut vaikka erämaavaelluksista ja etsivänsä retkikumppania, en minä lähde sellaista esittämään. Totuus paljastuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin, ja mitä kauemmin siihen menee, sitä isompi pettymys se on.

Moni haluaa kokeilla toisen harrastusta miellyttääkseen kumppania. Suhteen edetessä jos se ei tuntunutkaan mukavalta niin jäähän se sitten pois. Sinuna etsisin kumppanin joka harrastaa tanssia niin ei tule pettymyksiä. Itseäni joskus ihmetyttää tällaiset: deittaillessa toinen sanoo harrastavansa vuorikiipeilyä ja toinen ei, sovitaan että mennään yhdessä joku kerta. Mennäänkin ja deitti tajuaa kärsivänsä vertigosta tai ei vain kiinnosta. Vuorikiipeilijä pettyy. Pettyy mihin? Ehkä odotukset ovat liian korkealla kun olettaa että toinen innostuu automaattisesti hänen intohimostaan. Vinkkinä sullekin että ihmiset tykkää harrastaa niitä juttuja joita tekevät elämässään sillä hetkellä. Kumppanin vuoksi ei kannata itseään rääkätä tehden jotain mitä ei halua. Rehellinen täytyy toki olla aina toiselle.

Toki etsin ensisijaisesti kumppania, jolla jo ennestään olisi sama harrastus. Tanssiharrastajamiehiä on kuitenkin vähänlaisesti. Ymmärrän myös hyvin, että jotain asiaa saattaa haluta kokeilla, ja sitten kuitenkin huomaa, että se ei ollutkaan oma juttu. Voihan toisaalta käydä niinkin, että innostuu jostain, josta ei etukäteen osannut kuvitella pitävänsä. Tanssiminen on kuitenkin minusta asia, johon kaikille muodostuu jonkinlainen suhde jo aika nuorena ihan itsestään. Juhlissa ja vaikka baareissakin ihmiset jakautuvat niihin, jotka nauttivat tanssimisesta, ja niihin, jotka eivät. Kyllä aikuinen ihminen yleensä tietää, pitääkö tanssimisesta vai ei.

Tykkääminen jostakin on eri asia kuin elämäntapa taikka intohimoinen harrastus. Ihmiset voi käyttää eri lailla aikaa tykkäämiinsä asioihin eli prioirisoida kun vapaa-aikaa on kuitenkin rajallisesti. Minusta on aika yksipuolista ja sanelevaakin että haluat kumppanisi jakavan harrastuksesi vaikka jo deittaillessa saat selville ettei hän ole tanssijamies. Miksi haluat edes jatkaa hänen kanssaan ja muuttaa häntä heti? Mikäli tanssijamiehiä on vähän (eikä monikaan mies ilmeisesti jaksa siitä innostua pidemmän päälle) niin ehkä pettymysten sijaan on hyväksyttävä että näin on ja koittaa etsiä kompromissia toisen kanssa. Hyväkin ehdokas voi mennä sulta hylkyyn ehdottomuudellasi. Tulee mieleen ex joka oli intohimoinen mökkeilijä, itse pidän mökkeilystä mutta 2-3 kertaa vuodessa riittää. Muuten pidän enemmän tutustumisesta eri paikkoihin. Tehtiin aluksi kompromisseja mutta sitten alkoi painostus että pitäisi olla enemmän mökillä. Konpromissi on ok mutta en halua mennä 100 % toisen mieltymysten mukaan sillä silloin eläisin jonkun muun elämää. Ei hyvä ja onkin siis ex. Tämä on vain yksi tarina siitä miten vaikea on sovittaa mieltymykset yhteen jos joustomotivaatiota ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrastan itse ratsastusta. Mun ex valehteli alussa, että on paljonkin ratsastanut siskonsa hevosella ja laukannutkin. No lähdettiin sitten pienelle maastolenkille metsään. Lainasin hänelle tosi kiltin hevosen. Käyntiä mentiin peräkkäin vähän matkaa ja sitten piti palata takaisin talliin, koska pelkäsi putoavansa.

Totuus oli, että oli kerran ratsastanut siskon hevosella ja pudonnut. Ihmettelin miksi pitää valehdella. Valehteli sitten kyllä kaikessa muussakin, selvisi vuosien aikana...

Eli valehtelijoita ei jatkoon, sen annan neuvoksi.

Mun korvaan kuulostaa, että mies ei valehdellut. Hän ei vain ollut uskaltanut taas hevosen selkään tuon onnettomuuden jälkeen. Ehkä hän ei uskaltanut/kehdannut kertoa sinulle pelostaan ja halusi ehkä voittaakin sen, muttei pystynyt. Eksälläsi on trauma.

Valehtelu on perseestä.

Myös valkoiset valheet ja totuuden kiertely ja kaartelu on perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko sen penkkitulos oli? Juoksulla nyt ei ole mitään tekemistä urheilullisuuden kanssa. Penkki ja kyykky ratkaisevat...

Trololoo. Punttijuntit erikseen. Paljonko mave?

Joo kyllä jotkut juoksujutut ovat miehellä täysin yhdentekeviä, kun aika harva heteromies mitään tuollaista harrastaa. Itse varmistaisin ensin että penkkitulos olisi mielellään se 1.5 kertaa oma paino ainakin. Tuohan sen loppu peleissä kertoo että onko urheilullinen vai ei.

Minun mies on kilpaillut voimanostossa SM-tasolla mitalisijoille, ja juoksee Cooperissa 2900 metriä. Olen hieman eri mieltä, etteikö heteromiestenkin kannata hieman juosta. Tuolla se käy HIIT-treeniä tekemässä, kun ei salille pääse nyt.

Kukaan joka on vähänkään juossut ei juokse noin vähää cooperissa, ellei nyt ole joku 120 kiloinen.

Heh, n. 90% inttipojista ei juokse tuon yli...

Vierailija kirjoitti:

Mä oon urheilullinen ja liikunnallinen, mutta vihaan juoksemista enkä koskaan lenkkeile.

Jos joutuisin nyt lenkille, osaisin ja jaksaisin kuitenkin juosta ihan ok hyvin, koska oon monipuolisen urheilullinen ja mulla on hyvä kehonhallinta.

Jos joku "urheilullinen" juoksee kuin gorillla, niin hän taitaa olla penkkiurheilija.

Samat. Lenkkeily ja juokseminen on aivan per-seestä. Toisin kuin esim. uinti, pyöräily tai vaikka sulkapallo.

Tämä on tosin trolliketju

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surkea juoksutekniikka paljastaa muunkin kehonhallinnan. Kannattaisi aloittaa (voima)kävelystä, kun siinä on tekniikka kohdillaan niin sitten juoksuteenejä. Paljon näkee jalkaterät sojottaa ulospäin, pihtipolvet, ryystetään jalkoja, kädet heiluu holtittomana, huono ryhti jne eli ei kannatella omaa kehoa.

Eikö tämä neuvominen ole sitten PT:n hommaa eikä deittikumppanin?

Musta olisi ihan kiva jos deittikumppani opettaisi harrastukseensa liittyviä asioita. Ja tekisin itse tietysti mielelläni saman.

Tästä tuli mieleen että mun deitti olisi voinut miettiä ihan samaa. Olen harrastanut vuosia salia ja crossfittiä aktiivisesti ja ylipainoa on muutama kilo, eikä juoksukuntoa löydy. Hölkätä jaksan vaikka 20 km mutta juosta en. Pidän itseäni silti kovakuntoisena ja urheilullisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiinnostava seuralaiskandidaatti kertoo käyvänsä lenkillä, kannattaa ehdottomasti vaatia tarkennusta. Tosi usein on selvinnyt, onneksi ajoissa, että lenkki tarkoittaa monille 30 minuutin kävelyä tai koiran ulkoilutuslenkkiä.

Minä olen aina luullut koiran ulkoilutuksen ja 30 minuutin kävelyidenkin olevan lenkkejä! 😳 20 vuotta olen kertonut harrastavani lenkkeilyä, vaikka en juokse.

Mun mielestä kävelyn harrastaminen kuulostaisi typerältä. Kaikkihan me kävellään joilla liikuntakyky on. Mutta kaikki eivät käy tekemässä lenkkejä, ei juosten eikä edes kävellen. Varmasti 95% ihmisistä ajattelee lenkkeilyn tarkoittavan kävelylenkkejä.

Ei se perseen treenaaminen salilla ja instahuoraaminen tee vielä urheilullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko sen penkkitulos oli? Juoksulla nyt ei ole mitään tekemistä urheilullisuuden kanssa. Penkki ja kyykky ratkaisevat...

Trololoo. Punttijuntit erikseen. Paljonko mave?

Joo kyllä jotkut juoksujutut ovat miehellä täysin yhdentekeviä, kun aika harva heteromies mitään tuollaista harrastaa. Itse varmistaisin ensin että penkkitulos olisi mielellään se 1.5 kertaa oma paino ainakin. Tuohan sen loppu peleissä kertoo että onko urheilullinen vai ei.

Minun mies on kilpaillut voimanostossa SM-tasolla mitalisijoille, ja juoksee Cooperissa 2900 metriä. Olen hieman eri mieltä, etteikö heteromiestenkin kannata hieman juosta. Tuolla se käy HIIT-treeniä tekemässä, kun ei salille pääse nyt.

Kukaan joka on vähänkään juossut ei juokse noin vähää cooperissa, ellei nyt ole joku 120 kiloinen.

Heh, n. 90% inttipojista ei juokse tuon yli...

Ne on "E-urheilijoita". Voi jeesus tuotakin termiä, että joku nörteily ja CS pelaaminen muka urheilua. Salli mun nauraa oikeesti. LOL

Jaa, se on lenkkeily sitten ainoa liikuntamuoto. Ja hyvin uppoaa tämäkin trolli taas mammoille, niellään kaikki oikein kurlaten ja sitten kotkotetaan taas paskoista miehistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko sen penkkitulos oli? Juoksulla nyt ei ole mitään tekemistä urheilullisuuden kanssa. Penkki ja kyykky ratkaisevat...

Buhaha. Salijormailu on kaukana urheilusta.

No ei, vaan voimailu on puhtainta urheilua, joskaan en nyt puhtaudella viittaa dopingtuloksiin. Ainoastaan voimistelu menee ehkä edelle

Ahhhahah :'D

Ehkä muuttaa profiilinsa tuon jälkeen :'D

Vierailija kirjoitti:

Miksi vtussa jossain TREFFEILLÄ pitäisi juosta??? XDDDDDDD Mielestäni treffien on tarkoitus olla kiva hetki tutustuessa miekkoseen eikä jokin vtun koulun kuntotesti XDDD Lenkkitreffit, voi vttu... Olen minäkin käynyt kävelyllä miekkosten kanssa, mutta minulle se on ihan tavallinen tapa viettää aikaa.

Tämä on TROLLIKETJU, tai AP jotenkin vajaa tapaus.

M34v kirjoitti:

Itse miehenä tykkään liikkua ja sovin yleensä ekoille treffeille porrastreenit.

Välillä on jääneet treffit aika lyhyeksi kun naisen kunto loppuu kesken mutta mun mielestä on silti positiivista että halusi tulla kokeilemaan.

Ei ole pakko olla himourheilija mutta pakko on olla jonkinlainen motivaatio liikuntaan.

Ei parisuhteesta mitään tulisi jos toinen ei ikinä haluaisi liikkua yhdessä tai jutella liikunnasta. Ehkä joku päivä löydän vielä oman sporttimimmin.

Samat ajatukset! En etsi himourheilijaa, mutta jos penkkiurheilu on ainoa mitä se mahdollinen kumppaniehdokas suostuu tekemään, niin ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko sen penkkitulos oli? Juoksulla nyt ei ole mitään tekemistä urheilullisuuden kanssa. Penkki ja kyykky ratkaisevat...

Buhaha. Salijormailu on kaukana urheilusta.

No ei, vaan voimailu on puhtainta urheilua, joskaan en nyt puhtaudella viittaa dopingtuloksiin. Ainoastaan voimistelu menee ehkä edelle

Älä viitsi valehdella internetissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vtussa jossain TREFFEILLÄ pitäisi juosta??? XDDDDDDD Mielestäni treffien on tarkoitus olla kiva hetki tutustuessa miekkoseen eikä jokin vtun koulun kuntotesti XDDD Lenkkitreffit, voi vttu... Olen minäkin käynyt kävelyllä miekkosten kanssa, mutta minulle se on ihan tavallinen tapa viettää aikaa.

Mä siirryn pitkästä aikaa treffailun maailmaan ja mun mielestä liikuntatreffit kuulostaa hyvältä! Voisin treffata salilla tai lenkkipolulla. Oon liikunnallinen ja toivon samaa kumppanilta.

(Siirryn pitkästä aikaa treffailun maailmaan = mulla oli todella paska suhde narsistiin, ja oon viettänyt pari vuotta sinkkuna itseäni uudelleenrakentaen. Odotan tän koronakevään loppuun ja kesällä aloitan treffailun :))

Vierailija kirjoitti:

Minä kanssa etsin joku vuosi sitten urheilullista naista.

Ensinnäkin ne urheilulliset jotka tapasin oli jotain kävelylenkkeilijöitä eli ihan paskakuntoisia ja sitten ne alkoi valittaa kun harrastin itse liikuntaa 20 tuntia viikossa.

Sellasta se on. Alemmuuskompleksit tulille, vain koska sinä liikuit ja he olivat siitä kateellisia riittämättömyyden tunteessaan. :D

Eihän nuo "naiset" olleet päästään terveitä, joten et menettänyt yhtään mitään.

Mies kertoi harrastavansa hevosurheilua => pelasi totoa ja V5:sta.

Vierailija kirjoitti:

No eipä ole ainoa asia, missä huijataan heti kättelyssä. Miesten voin kertoa huijanneen ikänsä, pituutensa, painonsa, koulutuksensa, työllistymisensä ja unohtuupa tupakoinnistakin kertoa. Saattaa myös huonomuistisimmilta unohtua sekin sivuseikka, että on naimisissa... 😅

Ja YHDENKÄÄN naisen kuva deittipalveluissa ei ole lähelläkään todellisuutta.

Joten tasoissa olette. 

Vierailija kirjoitti:

Minä kanssa etsin joku vuosi sitten urheilullista naista.

Ensinnäkin ne urheilulliset jotka tapasin oli jotain kävelylenkkeilijöitä eli ihan paskakuntoisia ja sitten ne alkoi valittaa kun harrastin itse liikuntaa 20 tuntia viikossa.

Eli olet käytännössä ammattiurheilija sitten?mainitsitko tämän seuranhakuilmoituksessasi?

Mä luokittelen itseni urheilulliseksi vaikka tällä hetkellä treenaan salilla ” vain” 3 krt viikossa. Kropasta sen huomaa, mutta aerobinen kunto on tällä hetkellä surkea, koska onnistuin vetämään itseni ns. ylikuntoon ja syke nousee liian korkealle liiallisesta rasituksesta. Vaikka luokittelen itseni urheilulliseksi, en haluaisi mitään Simoa, jonka ainoa intohimo on vaan se treeni.