Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Amk on ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiedekorkeakoulu.

Itse olen suorittanut ammattikorkeakoulussa 2 tutkintoa, sillä halusin tutkinnon, jota en yliopistosta olisi saanut.

Itse olen tehnyt opinnäytetyön. En gradua.

Olen ylpeä tutkinnostani.

Miksi tämä ikuinen vastakkainasettelu eri koulutusportaiden kesken, huoh.

Omassa opinahjossani (AMK) vaadittiin lopputyössä yhteys johonkin yritykseen. Ongelma oli se, että yritykset olivat alkuun todella innostuneita ajatuksesta, mutta sitä yhteistä aikaa ei sitten enää löytynytkään.

Muistan ikuisesti yhden kaverini, jolle soitti 8 kuukautta(!) valmistumisen jälkeen firmasta jolle lopputyö piti tehdä tämän yhteyshenkilö. Nyt olisi aikaa tähän projektiin!

Kaveri vastasi että oli jo tehnyt "homman valmiiksi 1,5 vuotta takaperin saamiensa materiaalien perusteella, eli tarvetta ei ole. Lopputyö löytyy kaapista. Kiitti v*tusti tästä yhteistyöstä." -Klik-

Voin itse kommentoida vain kauppatieteellisessä opiskelleena. Tradenomin koulutus ja sen sisältö on paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. (Verrannut kavereiden opintosisältöjä). Mutta sanottakoon, että itsekin olisin sopinut paremmin AMK:iin sillä yliopiston keskiarvoni ei ole päätä huimaava ja opinnot aiheutti usein päänvaivaa. AMK-taustaiset kaverini ovat myös työllistyneet hyvin, yliopistolaisilla joskus hankaluuksia, tai ainakin jos pääaine on johtaminen tai markkinointi.

KTM/laskentatoimi

Vierailija kirjoitti:

KTM:nä ja tradenomina mielipiteeni on seuraava:

Yliopistojen opetuksessa ei Suomessa varsinaista laatua edes ole, ellei opetusmateriaalien luontia nähdä "laatuna". Suomessa ainakin kauppatieteiden "opetus" on naurettavan huonoa turkulaisella kokemuksella ja ulkomaista opetustakin testanneena. Suomessahan yliopisto-opetus on lähinnä tenttimistä, jossa opetuksen laadulla ei ole juuri merkitystä. En tiedä milloin tähän on päädytty, mutta esim. britteihin tässä on valtava ero. Ylipistojen arvo perustuu Suomessa suurelti mielikuvaan.

Ennustan, että useimmille tutkinnoille pian sama kuin lukiotodistuksellekin tai valkolakille. Kun joka toisella on sellainen, se on lähinnä hymähdyksen arvoinen asia.

Ammattikorkeakoulujen arvo kärsii opistodilemmasta ja siitä, että niiden laatu ja opetus romahtivat, kun yksiköitä alettiin yhdistämään metropoleihin.

Itselleni oli täysi järkytys kuulla, että useissa ammattikorkeakouluissa ei saa enää opettajaan yhteyttä muuta kuin viikkojen jonotusajalla. "Opetus" on myös lähinnä etätöitä ja PBL:a eri nimillä. Opetuksessa on siis siirrytty vahvasti tenttimiseen, mikä ei ollut näiden tarkoitus.

Toista se oli omana aikana 200-luvun alussa, kun ongelmatilanteessa meni koputtamaan opettajan ovelle, niin käytännössä aina sai apuja. Ongelmakohtia olivat lähinnä muutamat omasta arvostaan juopuneet opetushenkilöt, joiden opetuksen laatu oli heikkoa-mutta nämähän näyttävätkin olevan töissä "metropoleissa".

Olen täysin eri mieltä tosta tenttimisestä kauppatieteissä. Olisin mielelläni tenttinyt kurssit mutta ei ollut mahdollista kun lähes kaikki kurssit olivat luennot + seminaarityö + joku vertaisarviointi. Suoritin osan yhdysvaltalaisessa yliopistossa, siellä sama kuvio.

Tekniikassa oli kaikissa kursseissa tentit.

T. KTM & DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yksinkertaisesti siitä, miksi haluat valmistua ja mitä työtä haluat tehdä. Ei kannata ajatella, että tutkinnot menevät yksi yhteen. Jos haluat tehdä esim. lääkärin, opettajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, tilastotieteilijän, juristin, biologin, geologin, arkeologin, historioitsijan, tutkijan jne. työtä niin silloin valintasi on ilman muuta yliopisto koska AMK:sta ei yksinkertaisesti valmistuta noihin ammatteihin. Toisaalta jos haluat työskennellä esim. sairaanhoitaijana, sosiaaliohjaajana, liikunnanohjaajana, yhteisöpedagogina, fysioterapeuttina jne niin pakostikin AMK. 

Lähinnä on kaupalliset ja tekniset alat, joilla yliopistoissa ja AMK:ssa menee päällekäin. Siinä pitää miettiä, kuinka kovat tavoitteet sinulla on itsellesi ja tulevaisuuden uralle ja miettiä kuinka pitkälle haluat tähdätä. 

Tähän lisäisin sen, minkä olen itse havainnut. AMK taustaisille tämä ero ei ole selvä, siis esimerkiksi se, jos olet "oikeustradenomi" niin, se ettet ole opiskellut oikeustiedettä ammattikorkeakoulussa ei ole selvää.

Olen itse huomannut saman nimenomaan oikeustradenomeissa. Olen työskennellyt usean kanssa ja todella moni puhunut gradun tekemisestä ja oikeustieteen opiskelusta. Osa myös kertoo saaneensa oikeustieteellisen koulutuksen tai olevansa oikeustieteen opiskelija. Lähtökohtaisesti oikeustradenomi ei ole edes virallinen tutkinto vaan kyse on tradenomitutkinnosta, jossa on erikoistuttu oikeudelliseen asiantuntijuuteen. Tosin oikeustieteen asiantuntijaksi en oikeustradenomia kutsuisi. Käytännössä koulutus kouluttaa paralegal-tyyppisiin tehtäviin.

Tradenomit tuntuvat olevan koko amk väestä se pahin! En ole törmännyt sairaanhoitajaan, joka väittäisi olevansa lääkäri tai insinööriin joka väittäisi olevansa DI. Tradenomit ovat se heimo, jotka korostavat niin mahdottoman korkeaa koulutustaan.

Tradenomeja on useaa eri tyyppiä. Älä sekoita tradenomia tradenomiin.

Terveisin,

IT-tradenomi, yrittäjä ja työnantaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KTM:nä ja tradenomina mielipiteeni on seuraava:

Yliopistojen opetuksessa ei Suomessa varsinaista laatua edes ole, ellei opetusmateriaalien luontia nähdä "laatuna". Suomessa ainakin kauppatieteiden "opetus" on naurettavan huonoa turkulaisella kokemuksella ja ulkomaista opetustakin testanneena. Suomessahan yliopisto-opetus on lähinnä tenttimistä, jossa opetuksen laadulla ei ole juuri merkitystä. En tiedä milloin tähän on päädytty, mutta esim. britteihin tässä on valtava ero. Ylipistojen arvo perustuu Suomessa suurelti mielikuvaan.

Ennustan, että useimmille tutkinnoille pian sama kuin lukiotodistuksellekin tai valkolakille. Kun joka toisella on sellainen, se on lähinnä hymähdyksen arvoinen asia.

Ammattikorkeakoulujen arvo kärsii opistodilemmasta ja siitä, että niiden laatu ja opetus romahtivat, kun yksiköitä alettiin yhdistämään metropoleihin.

Itselleni oli täysi järkytys kuulla, että useissa ammattikorkeakouluissa ei saa enää opettajaan yhteyttä muuta kuin viikkojen jonotusajalla. "Opetus" on myös lähinnä etätöitä ja PBL:a eri nimillä. Opetuksessa on siis siirrytty vahvasti tenttimiseen, mikä ei ollut näiden tarkoitus.

Toista se oli omana aikana 200-luvun alussa, kun ongelmatilanteessa meni koputtamaan opettajan ovelle, niin käytännössä aina sai apuja. Ongelmakohtia olivat lähinnä muutamat omasta arvostaan juopuneet opetushenkilöt, joiden opetuksen laatu oli heikkoa-mutta nämähän näyttävätkin olevan töissä "metropoleissa".

Olen täysin eri mieltä tosta tenttimisestä kauppatieteissä. Olisin mielelläni tenttinyt kurssit mutta ei ollut mahdollista kun lähes kaikki kurssit olivat luennot + seminaarityö + joku vertaisarviointi. Suoritin osan yhdysvaltalaisessa yliopistossa, siellä sama kuvio.

Tekniikassa oli kaikissa kursseissa tentit.

T. KTM & DI

En tiedä missä opinahjossa olet kauppatieteiden tutkintosi suorittanut, mutta oma kokemukseni ei todellakaan vastaa sinun kokemuksiasi. Briteissä sen sijaan meininki oli täysin erilainen.

T: KTM & Tradenomi

Vierailija kirjoitti:

Voin itse kommentoida vain kauppatieteellisessä opiskelleena. Tradenomin koulutus ja sen sisältö on paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. (Verrannut kavereiden opintosisältöjä). Mutta sanottakoon, että itsekin olisin sopinut paremmin AMK:iin sillä yliopiston keskiarvoni ei ole päätä huimaava ja opinnot aiheutti usein päänvaivaa. AMK-taustaiset kaverini ovat myös työllistyneet hyvin, yliopistolaisilla joskus hankaluuksia, tai ainakin jos pääaine on johtaminen tai markkinointi.

KTM/laskentatoimi

Laskentatoimi taitaa olla niitä kauppatieteiden vaativimpia tutkintoja ja vaativat tientynlaista osaamista ja hahmottamiskykyä. Käytännössä tutkinto voisi sisältönsä ja teknisen toteuttamisen perusteella olla ammattikorkeakoulussa suoritettava tutkinto, mutta AMK:n tutkintojen pituus ei sitä mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tuota tarvetta nostaa AMK yliopiston rinnalle, tai verrata amk-tutkintoa yliopistotutkintoon. Kun ne on omanlaisiaan paikkoja ja tutkintoja, niissä saavutetaan erilaiset valmiudet tehdä asioita. Ei amk-tutkinnon tarvitse olla "sama kuin kandi" ollakseen jotain, tai yamk-tutkinon "sama kuin maisteri".

Sen tavallaan ymmärrän, miksi tuollainen valheellinen rinnastaminen ärsyttää, ja erityisen haitallista se on silloin, kun houkutellaan hyväuskoisia opiskelijoita. Miksi amk-opiskelijat eivät ole ylpeitä koulutuksestaan ja sen tuomista työelämäkontakteista ja ylemmistä käytännön taidoista? Miksi te yritätte kaikin tavoin todistella, että oikeastaan AMK on ihan sama asia kuin yliopisto, kun ihan yhtä hyvin voisitte todeta, että yliopistosta ei valmistu tällaisia rautaisia ammattilaisia, joilla on vahvat siteet työelämään?

Kiteytät asian ytimen. Opistojen poistamisen jälkeen alkoi tämä vertaaminen, ja hokeminen, että käytännössä sama asia. Ihan sama, kun vertailisi lukiota ja ammattikoulua. Ihan erillaisia oppilaitoksia, ja molemmat valmistavat eri tehtäviin. Ammattikorkeakoulun tarkoitus on kuitenkin edelleen valmistaa sitä ns. suorittavaa porrasta. Sitä en ymmärrä miksi se on vaikea hyväksyä.

Köh. Kyllä me KTM:tkin ihan suorittavaan portaaseen päädytään. 90%:sti.

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

Vierailija kirjoitti:

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Olet kyllä pihalla. Ammattikorkekoulututkintoja on ainakin pohjoismaissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja useissa muissa Euroopan maissa. Ammattikorkeakoulu käsitteenä ei todellakaan ole suomalainen keksintö, tai edes 90-luvun keksintö.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sille oli nimike, mutta kun AMK väki halusi väenvängällä sotkea tämän university nimikkeeseen. Pesäero yliopistoon kun ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sille oli nimike, mutta kun AMK väki halusi väenvängällä sotkea tämän university nimikkeeseen. Pesäero yliopistoon kun ei kelpaa.

Tämä koko homma kuvasi sitä taistelua, joka AMK-järjestelmää tehtäessä oli käynnissä. Yliopiston väki suorastaan raivostui ajatuksesta, että heidän varpailleen astuttaisiin. Naurettavinta oli, kun vielä vuosia systeemin valmistumisen jälkeen monissa lukioissa yliopistokoulutetut opettajat totesivat valmistuneille "ETTÄ MENETTE SITTEN YLIOPISTOON".

Olisi kannattanut mennä AMK:un. Useimmille ensimmäisenä AMK:sta valmistuneille tuli nimittäin aivan poskettomat palkat.

PS. College ei todellakaan vastaa ammattikorkeakoulua. College on ammattikoulu, jossa käsitellään jonkin verran tieteitä. Poikkeuksiakin on, toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

Polytekniset eivät ole ammattikorkeakouluja. Taso vastaa täkäläistä ammattikoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

Polytekniset eivät ole ammattikorkeakouluja. Taso vastaa täkäläistä ammattikoulua.

...Ja lisäksi näiden instituutioiden koulutussisältö voi olla ihan mitä vain. Täyttä roskaa tai todellista rautaa, eikä kukaan seuraa mitä näissä tapahtuu. Netistä löytyy juttua jos jaksaa etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Ihmettelen vaan, mitä pahaa sinä näet oman alan harjoittelusta? Omalla alalla yliopistossa oli ensimmäisen vuoden jälkeen kuuden kuukauden pakollinen työharjoittelu ihan alan ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi opintoihin kuului pakollinen erikoisharjoittelu 3kk yleensä graduun liittyvässä tutkimusprojektissa.

Ajattelisin kyllä että kun amk koulutusta on suunniteltu niin siihen on tarvittu korkeamminkoulutettuja ihmisiä nämä järjestelyt suunnittelemaan.