Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.

Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.

Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈

Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅

Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan. Todellisuudessa myöskään joku syrjäseudun yliopistokaan ei vastaa esim Aaltoa.Tutkinnon saa toki rahalla esim Tallinnasta ja monista yliopistoista myös post graduate- tutkinnon ulkomailta.

Pääasia kuitenkin, että onnistuu työllä itsensä elättämään. Silloin on just oikea tutkinto.

Opetuksen tasolta ja vaativuudelta ei ehkä vastaakaan, mutta työtä hakiessa vastaa. Saa olla pölkkypää rekrytoija, joka antaa pisteitä siitä, että sama tutkinto on Aallosta ja toisella Oulun yliopistosta. Jos tällä oululaisella on työkokemusta alalta, paremmat paperit ja on vielä mukava ja sosiaalisempi ihminen, niin kyllä se työn saa. Toki jos ollaan samalla viivalla niin Aallolla voi olla merkitystä tai sitten pärstäkertoimella.

No toki yleisesti näin, mutta kaupallisella alalla nämä tietyt yleensä jenkeistä lähtöisin olevat konsulttifirmat eivät edes harkitse jostain Vaasasta ja Oulusta valmistuneita.

Ottavat tyyliin vaan Aallosta ja Hankenista ne, joilla on erittäin priima arvosanat kursseista. Esim. kummassakin näistä kouluista finan opiskelijat tekevät fanaattisesti uusintatenttejä, jotta olisi mahd. korkeat kurssiarvosanat...hullua menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.

Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.

Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈

Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅

Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Olet kyllä pihalla. Ammattikorkekoulututkintoja on ainakin pohjoismaissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja useissa muissa Euroopan maissa. Ammattikorkeakoulu käsitteenä ei todellakaan ole suomalainen keksintö, tai edes 90-luvun keksintö.

Saksan AMK on käsittääkseni kuitenkin teoriapainotteisempi, kuin Suomen, vaikka ovatkin yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä. Ovat todella arvostettuja koulutuksia, joista on helppo jatkaa maisterintutkintoon. Näin olen käsittänyt varsinkin Suomen AMK:ssa olevilta vaihtareilta, jotka kauhistelevat opetuksen tasoa (sen ollessa heille aivan leikkikoulu). Esimerkkinä DHBW Mannheim, jos joku haluaa tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.[/quote]

Juuri tämä. Kun ammattikorkeakoulut eivät pääsääntöisesti täytä korkeakoulutuksen ominaisuuksia tai vaatimuksia, vaan ne ovat nimenomaisesti opistoja. Korkeakoulun leikkiminen on taas heikentänyt niiden opetuksen laatua.

Miten ihmeessä täällä porukka väittää, ettei nämä kaiken tietävät tradenomit voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla?? Tosielämässä olen törmännyt tähän useinkin. Se ei toki ole tuon koulutuksen tarkoitus, mutta juuri se syö koko tutkinnon idean: yksinkertaisesti sille ei ole oikein virkaa merkonomien ja yliopistoväen kentällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.

Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.

Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈

Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅

Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.

Siis millä perusteella tuntee kaikki? En minä ainakaan, valmistuin lukiosta vuonna 2011. Nuoret, jotka miettivät vaihtoehtojaan opintojen suhteen eivät silloin sekä 2011 ja tämn hetken välillä todellaan tiedä, mikä koko opistosysteemi on ollut.

Ne kalkkikset tiedätte, se siitä.

Miten niin sotkuista? Selkeä systeemi, jonka ymmärtää myös muut eurooppalaiset.

Onko se nii vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulu = ei tarkoita akateemisuutta. Yliopisto = akateemisuus.

Herätys nyt oikeasti. Ei ekonomit halua ehkä vuotta pidempää tehdä mitään markkinointiassarin hommia ja sitten jumittua koordinaattoriksi 10 vuodeksi. Siksi meillä on tradenomit. 😉

Kuitenkin monella alalla se AMK-tutkinto on lähes 4 vuotta ja siellä opitaan sen tasosta ammattitaitoa, että ihan hyvin voi olla korkeakoulu.

Kandiopinnoissa taas on vaan jotain teorian perusopintoja sekä tutmimuksen teon oppimista, millä ei ol mitään hyötyä työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä täällä porukka väittää, ettei nämä kaiken tietävät tradenomit voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla?? Tosielämässä olen törmännyt tähän useinkin. Se ei toki ole tuon koulutuksen tarkoitus, mutta juuri se syö koko tutkinnon idean: yksinkertaisesti sille ei ole oikein virkaa merkonomien ja yliopistoväen kentällä.

Merkonomit voi, ei tradenomit.

Terveisin tradenomi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.

Juuri tämä. Kun ammattikorkeakoulut eivät pääsääntöisesti täytä korkeakoulutuksen ominaisuuksia tai vaatimuksia, vaan ne ovat nimenomaisesti opistoja. Korkeakoulun leikkiminen on taas heikentänyt niiden opetuksen laatua.

Mitkä ovat korkeakoulutuksen ominaisuudet ja vaatimukset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Kouluja ei saa avata ennen kesää - allekirjoita adressi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.

Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.

Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈

Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅

Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.

Siis millä perusteella tuntee kaikki? En minä ainakaan, valmistuin lukiosta vuonna 2011. Nuoret, jotka miettivät vaihtoehtojaan opintojen suhteen eivät silloin sekä 2011 ja tämn hetken välillä todellaan tiedä, mikä koko opistosysteemi on ollut.

Ne kalkkikset tiedätte, se siitä.

Miten niin sotkuista? Selkeä systeemi, jonka ymmärtää myös muut eurooppalaiset.

Onko se nii vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulu = ei tarkoita akateemisuutta. Yliopisto = akateemisuus.

Herätys nyt oikeasti. Ei ekonomit halua ehkä vuotta pidempää tehdä mitään markkinointiassarin hommia ja sitten jumittua koordinaattoriksi 10 vuodeksi. Siksi meillä on tradenomit. 😉

Kuitenkin monella alalla se AMK-tutkinto on lähes 4 vuotta ja siellä opitaan sen tasosta ammattitaitoa, että ihan hyvin voi olla korkeakoulu.

Kandiopinnoissa taas on vaan jotain teorian perusopintoja sekä tutmimuksen teon oppimista, millä ei ol mitään hyötyä työelämässä.

Sinä sotkuisine ulosanteinesi olet mainio esimerkki siitä, kuinka ainakin yhden sukupolven pää on saatu pyörälle sekavan koulutusjärjestelmän avulla. Se, että muut eurooppalaiset ymmärtävät systeemin, on valhetta, koska meikäläisiin ammattikorkeisiin tulevat ulkomaalaiset yllättyvät yleensä perin pohjin siitä, että oppilaitos onkin jonkinlainen kisällikoulun ja ryhmässä keskustelemisen sekasikiö eikä ollenkaan university.

Aika moni ihminen joutuu käymään autokoulua ja uimakoulua tosi pitkään ennen ajokortin tai uimatodistuksen saamista. Ovato auto- ja uimakoulut tällä perusteella korkeakouluja?

Ei ainakaan, jos opinnäytetöitä katselee. AMK:sta saa lopputyönä sellaisia söherryksiä läpi hyväksytysti, ettei yliopistolla edes otettaisi vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂

Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.

Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.

Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅

AMK ja yliopisto eivät ole samanarvoisia eikä kukaan ole niin väittänytkään. Molemmat koulut valmistavat erilaisiin ammatteihin: yliopisto valmistaa akateemisempiin ammatteihin sekä tutkimustyöhön ja AMK valmistaa käytännönläheisempiin töihin. Palkassa on eroa tietenkin, eikä tutkimuksia voi rinnastaa toisiinsa, sillä ne ovat myös eri pituisia ja sisällöiltään erilaisia. AMK voi tarjota hyvän ponnahduslaudan myöhempään opiskeluun yliopistossa, jos sinne tavoittelee. 

Näihin molempiin kouluihin hakevat ihmiset erilaisilla tavoitteilla, erilaisilla taustoilla ja elämäntilanteilla. On surullista katsoa miten vielä tänä päivänä näitä koulutuslaitoksia haukutaan puolin ja toisin. Aikuiset ihmiset lyttäämässä ja vähättelemässä toisiaan ei ole sivistynyttä toimintaa, oli sitten missä koulussa tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan, jos opinnäytetöitä katselee. AMK:sta saa lopputyönä sellaisia söherryksiä läpi hyväksytysti, ettei yliopistolla edes otettaisi vastaan.

Harmihan se on, mutta muista nyt kuitenkin se, että AMKt eivät ole tutkimukseen suuntautuneita tai akateemisia laitoksia.

Vierailija kirjoitti:

AMK ja yliopisto eivät ole samanarvoisia eikä kukaan ole niin väittänytkään. Molemmat koulut valmistavat erilaisiin ammatteihin: yliopisto valmistaa akateemisempiin ammatteihin sekä tutkimustyöhön ja AMK valmistaa käytännönläheisempiin töihin. Palkassa on eroa tietenkin, eikä tutkimuksia voi rinnastaa toisiinsa, sillä ne ovat myös eri pituisia ja sisällöiltään erilaisia. AMK voi tarjota hyvän ponnahduslaudan myöhempään opiskeluun yliopistossa, jos sinne tavoittelee. 

Näihin molempiin kouluihin hakevat ihmiset erilaisilla tavoitteilla, erilaisilla taustoilla ja elämäntilanteilla. On surullista katsoa miten vielä tänä päivänä näitä koulutuslaitoksia haukutaan puolin ja toisin. Aikuiset ihmiset lyttäämässä ja vähättelemässä toisiaan ei ole sivistynyttä toimintaa, oli sitten missä koulussa tahansa. 

Amen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.

Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.

Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈

Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅

Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?

Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.

Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.

Siis millä perusteella tuntee kaikki? En minä ainakaan, valmistuin lukiosta vuonna 2011. Nuoret, jotka miettivät vaihtoehtojaan opintojen suhteen eivät silloin sekä 2011 ja tämn hetken välillä todellaan tiedä, mikä koko opistosysteemi on ollut.

Ne kalkkikset tiedätte, se siitä.

Miten niin sotkuista? Selkeä systeemi, jonka ymmärtää myös muut eurooppalaiset.

Onko se nii vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulu = ei tarkoita akateemisuutta. Yliopisto = akateemisuus.

Herätys nyt oikeasti. Ei ekonomit halua ehkä vuotta pidempää tehdä mitään markkinointiassarin hommia ja sitten jumittua koordinaattoriksi 10 vuodeksi. Siksi meillä on tradenomit. 😉

Kuitenkin monella alalla se AMK-tutkinto on lähes 4 vuotta ja siellä opitaan sen tasosta ammattitaitoa, että ihan hyvin voi olla korkeakoulu.

Kandiopinnoissa taas on vaan jotain teorian perusopintoja sekä tutmimuksen teon oppimista, millä ei ol mitään hyötyä työelämässä.

Sinä sotkuisine ulosanteinesi olet mainio esimerkki siitä, kuinka ainakin yhden sukupolven pää on saatu pyörälle sekavan koulutusjärjestelmän avulla. Se, että muut eurooppalaiset ymmärtävät systeemin, on valhetta, koska meikäläisiin ammattikorkeisiin tulevat ulkomaalaiset yllättyvät yleensä perin pohjin siitä, että oppilaitos onkin jonkinlainen kisällikoulun ja ryhmässä keskustelemisen sekasikiö eikä ollenkaan university.

Aika moni ihminen joutuu käymään autokoulua ja uimakoulua tosi pitkään ennen ajokortin tai uimatodistuksen saamista. Ovato auto- ja uimakoulut tällä perusteella korkeakouluja?

No voi anteeksi kun jaksa siivota puhelimella naputettuja vauvapalstatekstejäni. 😂😂 Ajattelin, että ilman sitä vaivaa ymmärrät.

Eikä kyse ole vaan ulkomaalaisista. Myös suomalaisille varsin selkeä.

On kahdenlaista korkeakoulua, eli niihin mennään toiseen asteen jälkeen. Ajatellaan, että nimi korkeakoulu tulee siitä.

Toisesta saat vajaa neljässä vuodessa ammattitaitoa asiantuntijatöihin ja/tai suorittavan tason töihin. Toisessa opiskelet 7 vuotta akateemisesti oppien, miten tehdään tutkimusta omalla alalla + toki osalla aloista käytännön työtä varmaan myös (tekniikka ja lääkis?). Osasta tutkinnoista saa ammatin.

Varsin selkeää. Toisen asteen jälkeen mennään jompaan kumpaan, ovat kumpikin korkeakouluja, koska tulevat toisen asteen jälkeen.

Annat itsestäni hölmön kuvan, kun väität joillaan syvän kokemuksen rintaäänellä, että nykynuorten pää on sekaisin tästä simppelistä koulutusrakenteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan, jos opinnäytetöitä katselee. AMK:sta saa lopputyönä sellaisia söherryksiä läpi hyväksytysti, ettei yliopistolla edes otettaisi vastaan.

Harmihan se on, mutta muista nyt kuitenkin se, että AMKt eivät ole tutkimukseen suuntautuneita tai akateemisia laitoksia.

Korkeakoulutasolla pitäisi olla kielenhuolto kunnossa. Se näissä lopputöissä on pistänyt silmään.