Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kovasti alasta.

Ammattikorkeakoulu on yleensä käytännönläheisempi ja saman alan yliopistotutkinto sisältää enemmän teoriaa ja tutkimuksiin tutustumista. Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy usein enemmän työssäoppimista, mutta riippuu varmaan tosi paljon alasta. Monella alalla yliopistotutkinnolla saa paremman palkan, mutta siinä lienee useimmiten kyse siitä, että saa myös erilaisen työpaikan. Täysin samassa toimenkuvassa palkkaeroa ei aina ole (joissain organisaatioissa varmaan on).

Ammattikorkeakoulusta hankitulla kandilla voi nykyään hakeutua maisteriopintoihin yliopistoon, missä mielessä voi saada molemmat. Joillain aloilla nämä ihmiset voivat olla kaikkein halutuimpia, koska heillä on sekä käytännön työkokemusta että maisteritutkinnon myötä ymmärrystä isosta kuvasta ja alan teoriataustasta.

Hyvin vaikea sanoa tietämättä alaa.

Mistä lähtien AMK on kouluttanut kandeja?

AMK tutkinto on verrattavissa kandin tutkintoon ja sillä voi hakea yliopistoon suorittamaan maisterin tutkintoa. Minä menin tämän kautta, ensin amk opinnot ja sitten kahden vuoden maisteri yliopistossa.

Sittenhän myös ylioppilastutkinto on verrattavissa kandin tutkintoon, koska sillä voi hakeutua yliopistoon suorittamaan maisterin tutkintoa?

Ei ylioppilastutkinnolla voi hakea suoraan maisteriopintoihin. Ensin on tehtävä kandi.

Ei tarvitse tehdä kandia ensin. Opinto-oikeuden saa samalla sekä kandin että maisterin/DI:n tutkintoon. Meillä kansi tarvitsee olla suoritettuna ennen kuin diplomityön aihe hyväksytään, ei aiemmin.

Mutta et voi valmistua maisteriksi ennen, kuin olet valmistunut kandiksi.

En niin. Niinhän tuossa lukee. Vastasinkin väitteeseen "Ei ylioppilastutkinnolla voi hakea suoraan maisteriopintoihin. Ensin on tehtävä kandi." joka on väärin, koska opinto-oikeuden maisteriopintoihin saa kyllä pelkällä ylioppilastodistuksella ja/tai pääsykokeella. Kandiksi täytyy olla valmistunut ennen kuin maisteriksi, mutta ajallisesti näiden välillä ei tarvitse olla kovinkaan pitkää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

Kuten?

Huomaat sen kyllä sitten, jos onnistut saamaan työpaikan. Omasta yliopistotutkinnostani on aikaa, mutta voin sanoa, että 90 prosenttia koulutuksesta oli sellaista, mitä ei työelämässä ikinä tarvitse.

Olen ollut viimeiset 10v työelämässä, enkä voi sanoa, että tutkintoni sisältäisi mitään turhaa. Ehkä joku ydinfysiikan peruskurssi tai tuotantotalouden peruskurssi on sellaisia, joille en suoraa käyttöä ole nähnyt työelämässä, mutta se nyt johtuu vain siitä, että mitä töitä olen valinnut. DI:n tutkinnolla kun voi tehdä niin erilaisia töitä, että se kurssi, mikä jollekkin insinööritoimiston suunnittelijalle on turha, onkin jollekkin tuotannonsuunnittelijalle tai tutkijalle tärkeä. Ei sitä tutkintoa voi räätälöidä tuhansille opiskelijoille henkilökohtaisesti.

Milloin yleissivistyksestä ei ole ollut mitään hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

Sopii katsella työmarkkinaa ja todeta, että esim. sosiaalialalla on toista tonnia palkkaeroa ja ainoastaan yliopistopuolella työvoimapula.

Jos vertaat sosiaalityöntekijää ja sosionomia, niin työt ovat aikalailla erilaisia. Sosionomit ovat pääosin ohjaajia.

Ja viihtyvätkö sosionomit sitten työssä paremmin kun ei ole yhtä isoa työvoimapulaa kuten sosiaalityöntekijöillä? Vaikea sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, kun täälläkin ammattikorkeakoulun porukka todistelee, ettei halunnut yliopistoon jne. Niin miksi sitten amk väki haluaa omia yliopistolta nimikkeitä, kuten kandi, gradu, fuksi, maisteri?? Itselläni kokemuksia molemmista, ja ainakin 15 vuotta sitten ammattikorkeassa olivat ne jotka eivät päässeet yliopistoon tai sanoivat suoraan etteivät kyvyt riitä yliopistoon.

Okei, öö?

Kukaan ei AMK:ssa tai siinä yhteydessä puhu kandista, maisterista tai gradusta. Se on opinnäytetyö, ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi AMK-tutkinto.

Fuksi = freshman = ekan vuoden opiskelija. Ei liity mitenkään yliopistoon pelkästään.

Itse ainakin menin (hyvään) AMK:hon oppiakseni suuntaumisopinnoissa niitä oikeita käytännöntaitoja, joita tarvitsee työelämässä.

Maisterin tein yliopistossa, koska haluan kokea siellä opiskelua, ei tarvinnut olla työkokemusta kuten YAMKkiin ja haluan ylemmän tutkinnon.

Voi kyllä puhuu amk väki juurikin graduista ym. Ja fukseista puhuttiin ennen pelkästään yliopistoissa, ennen kuin amk väki halusi välttämättä alkaa käyttää samaa.

Ai olisiko pitänyt keksiä uusia sana ekan vuoden opiskelijoille? Onhan yliopistotkin ottaneet sen sanan jenkeistä, hädin tuskin edes suomensivat.

Olen AMKsta valmistunut ja tunnen niissä opiskelevia Helsingissä, ja kukaan ei puhu graduista huoh.

Miten fuksi-sana tulee jenkeistä? Siellä puhutaan freshmaneista. Jos puhut fuksista, pitävät rivona.

Johan sanoin, freshman = fuksi.

Suoraan siitä väännetty.

Lol. Kaikkihan tietää, että sana fuksi tulee saksankielen sanasta Fuchs eli kettu. Saksassa Fuchseiksi kutsutaan sekä armeijan alokkaita että yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Suomessa on pitkät kulttuurisiteet Saksaan varsinkin ennen toista maailmansotaa. Jo Mikael Agricola opiskeli Halle-Wittenburgin yliopistossa Martin Lutherin oppilaana 1500-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tuota tarvetta nostaa AMK yliopiston rinnalle, tai verrata amk-tutkintoa yliopistotutkintoon. Kun ne on omanlaisiaan paikkoja ja tutkintoja, niissä saavutetaan erilaiset valmiudet tehdä asioita. Ei amk-tutkinnon tarvitse olla "sama kuin kandi" ollakseen jotain, tai yamk-tutkinon "sama kuin maisteri".

Sen tavallaan ymmärrän, miksi tuollainen valheellinen rinnastaminen ärsyttää, ja erityisen haitallista se on silloin, kun houkutellaan hyväuskoisia opiskelijoita. Miksi amk-opiskelijat eivät ole ylpeitä koulutuksestaan ja sen tuomista työelämäkontakteista ja ylemmistä käytännön taidoista? Miksi te yritätte kaikin tavoin todistella, että oikeastaan AMK on ihan sama asia kuin yliopisto, kun ihan yhtä hyvin voisitte todeta, että yliopistosta ei valmistu tällaisia rautaisia ammattilaisia, joilla on vahvat siteet työelämään?

Kyllä tuo vastakkain-asettelu on ihan molemminpuolista. Vähän väliä saa lukea hauskoja väittämiä, joiden mukaan amkiin mennään jos ei päästä yliopistoon jne.

Eli jos molemminpuolin alettaisiin myöntää, että nämä kaksi paikkaa kouluttavat porukkaa työelämän eri tarpeisiin.

Itse amk:n keskeyttäneenä voin sanoa, että se on luultavasti vaativampi kuin yliopisto.

Olet ihan oikeassa, mm olemminpuolinen arvostus on tärkeää. Mut AMK-väellä on tässä nyt loistava paikka nostaa koulutustaan muutenkin kuin sanomalla, että ollaanpas oikeasti kandeja. Tuo väite nimittäin ei yliopistoväen silmissä ihan hirveästi sitä AMK:n arvostusta nosta.

Olen käynyt molemmat. Jos ei ole ”lukupäätä” varmaan sitten yliopisto opinnot vaatii enemmän. Itse olen kai sitten niin teoreettinen etten kokenut että olisi ollut varsinaisesti mitenkään vaativampaa. Tietyllä tapaa jopa helpompaa kun oli niin vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, mm olemminpuolinen arvostus on tärkeää. Mut AMK-väellä on tässä nyt loistava paikka nostaa koulutustaan muutenkin kuin sanomalla, että ollaanpas oikeasti kandeja. Tuo väite nimittäin ei yliopistoväen silmissä ihan hirveästi sitä AMK:n arvostusta nosta.

Oikeassa elämässä en ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan kandista amk:n yhteydessä.

Jos joku puhuu, niin olisiko tutkinnon englanninkielisellä nimityksellä osuutensa asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Amk on tosi helppo ja yliopisto tosi helppo. Nykyajan yliopisto vastaa 80-luvun teknikkokoulutusta.

Nimimerkillä kaikki nämä käyty.

Niin, kai ymmärrät, että yliopistossa voi opiskella muutakin kuin tekniikkaa? Vai meinasit, että esimerkiksi lääketieteen lisenssiaatin tutkinto on teknikkotasoa?

Vierailija kirjoitti:

Näyttää ottavan koville joillakin, että amk-insinööri voi valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi.

Eipä oikeastaan. Jos menee suoraan yliopistoon, maisteriksi valmistuu viidessä vuodessa. AMK:n kautta siihen menee ainakin kuusi, jos käyt ensin neljä vuotta sitä AMK:ta. Sama kahden vuoden valmistumisaika koskee kaikkia, jotka hakee jollain aiemmalla korkeakoulututkinnolla suoraan maisterivaiheeseen, tiedän moniakin jotka on esim. DI:n papereilla hakeneet kauppikseen.

Mutta enemmän nuo edellämainitut joutuu sen kahden vuoden aikana suorittaan kursseja, kuin koulutukseen jo kandivaiheeseen hakeneet. Kun niitä siltaopintoja pitää tehdä.

Nykyisin hämärretään tahallisesti amkn ja yliopistokoulutuksen eroa. Omakin abi paasasi minulle Studia-messujen jälkeen, miten on ihan sama meneekö amkiin vai yliopistoon. Tämähän ei ole totta. Kummallakin koulutuksella on paikkansa ja tehtävänsä ja on hyvä asia, että ihmiset kouluttautuvat vaikkapa sitten vain amkissa. Sekin on hyvä, että amiksillakin on mahdollisuus päästä opiskelemaan aina yliopistotutkintoon saakka, mikäli rahkeet riittää.

Sekään ei ole kaikilla aloilla ole totta, että amk olisi käytännönläheinen ja tulisi helposti yhteyksiä työnantajaan. Esikoiseni valmistui amk-koneinsinööriksi ja ei hänen opintoihinsa kuulunut mitään käytännön harjoitusta fysiikankurssien ja yhden automaatiokurssin harjoitustöiden lisäksi. Esim. Hitsauskurssi oli puhtaasti teoriaa. Mikäli ei ole oman amiskoulutuksen tai harrastusten vuoksi käytännön kokemusta esim. Metalli- tai koneidenkorjaustöistä, et sitä amkista kyllä saa. Valmistumiseen vaadittavat harjoittelut voi tehdä vaikka kunnalla ruohonleikkaajana, mikäli tehtäviin kuuluu ruohonleikkurin huoltaminen. Osa ei löydä harjoittelupaikkaa ollenkaan ja heille pidetään koululla reilu kuukausi puuhastelua, jotta saavat harjoittelun kasaan. Ei ihme, että nykyisin on puutetta ammattitaitoisista insinööreistä vaikka niitä pilvinpimein koulutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

tarkoitat varmaan yamk versus yliopisto. amk on käytännönläheisempi koulutus ja yo kirjallinen/teoreettinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, mm olemminpuolinen arvostus on tärkeää. Mut AMK-väellä on tässä nyt loistava paikka nostaa koulutustaan muutenkin kuin sanomalla, että ollaanpas oikeasti kandeja. Tuo väite nimittäin ei yliopistoväen silmissä ihan hirveästi sitä AMK:n arvostusta nosta.

Oikeassa elämässä en ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan kandista amk:n yhteydessä.

Jos joku puhuu, niin olisiko tutkinnon englanninkielisellä nimityksellä osuutensa asiaan.

Mutta kun ne tutkinnot erotellaan myös englanniksi!

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tuota tarvetta nostaa AMK yliopiston rinnalle, tai verrata amk-tutkintoa yliopistotutkintoon. Kun ne on omanlaisiaan paikkoja ja tutkintoja, niissä saavutetaan erilaiset valmiudet tehdä asioita. Ei amk-tutkinnon tarvitse olla "sama kuin kandi" ollakseen jotain, tai yamk-tutkinon "sama kuin maisteri".

Sen tavallaan ymmärrän, miksi tuollainen valheellinen rinnastaminen ärsyttää, ja erityisen haitallista se on silloin, kun houkutellaan hyväuskoisia opiskelijoita. Miksi amk-opiskelijat eivät ole ylpeitä koulutuksestaan ja sen tuomista työelämäkontakteista ja ylemmistä käytännön taidoista? Miksi te yritätte kaikin tavoin todistella, että oikeastaan AMK on ihan sama asia kuin yliopisto, kun ihan yhtä hyvin voisitte todeta, että yliopistosta ei valmistu tällaisia rautaisia ammattilaisia, joilla on vahvat siteet työelämään?

Kiteytät asian ytimen. Opistojen poistamisen jälkeen alkoi tämä vertaaminen, ja hokeminen, että käytännössä sama asia. Ihan sama, kun vertailisi lukiota ja ammattikoulua. Ihan erillaisia oppilaitoksia, ja molemmat valmistavat eri tehtäviin. Ammattikorkeakoulun tarkoitus on kuitenkin edelleen valmistaa sitä ns. suorittavaa porrasta. Sitä en ymmärrä miksi se on vaikea hyväksyä.

Molemmat todistukset omistavana en voi sanoa arvostavani toista enemmän kuin toista. Amk-opintoihin sisältyi toki paljon käytännön harjoittelua, mutta kuinka muuten esimerkiksi kätilön työn voisi oppia. Paljon samoja kursseja myös molemmissa (itse olen siis kätilö ja proviisori). Mielestäni tutkinnon mukaan arvottaminen on typerintä hulluutta kuunaan.

Ps. Yliopistoon oli ainakin omassa tapauksessani helpompi päästä niin prosentuaalisesti kuin kokeen haastavuudenkin suhteen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Et ole varmasti ihmisenä sen huonompi, mutta: AMK harjoittelussa työelämään kiinni, millä tavalla se on parempi kuin yliopistoharjoittelu ja jos sinulla on yksi tuttu joka on tehnyt jotain jollain tavalla, niin sillä ei liene merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa. Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

KTM:nä ja tradenomina mielipiteeni on seuraava:

Yliopistojen opetuksessa ei Suomessa varsinaista laatua edes ole, ellei opetusmateriaalien luontia nähdä "laatuna". Suomessa ainakin kauppatieteiden "opetus" on naurettavan huonoa turkulaisella kokemuksella ja ulkomaista opetustakin testanneena. Suomessahan yliopisto-opetus on lähinnä tenttimistä, jossa opetuksen laadulla ei ole juuri merkitystä. En tiedä milloin tähän on päädytty, mutta esim. britteihin tässä on valtava ero. Ylipistojen arvo perustuu Suomessa suurelti mielikuvaan.

Ennustan, että useimmille tutkinnoille pian sama kuin lukiotodistuksellekin tai valkolakille. Kun joka toisella on sellainen, se on lähinnä hymähdyksen arvoinen asia.

Ammattikorkeakoulujen arvo kärsii opistodilemmasta ja siitä, että niiden laatu ja opetus romahtivat, kun yksiköitä alettiin yhdistämään metropoleihin.

Itselleni oli täysi järkytys kuulla, että useissa ammattikorkeakouluissa ei saa enää opettajaan yhteyttä muuta kuin viikkojen jonotusajalla. "Opetus" on myös lähinnä etätöitä ja PBL:a eri nimillä. Opetuksessa on siis siirrytty vahvasti tenttimiseen, mikä ei ollut näiden tarkoitus.

Toista se oli omana aikana 200-luvun alussa, kun ongelmatilanteessa meni koputtamaan opettajan ovelle, niin käytännössä aina sai apuja. Ongelmakohtia olivat lähinnä muutamat omasta arvostaan juopuneet opetushenkilöt, joiden opetuksen laatu oli heikkoa-mutta nämähän näyttävätkin olevan töissä "metropoleissa".