Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Jahas ja sitten sitä odotellessa, että nirppanokkayliopistolaiset alkavat naukumaan yhteen ääneen kuinka ali-ihmisiä amislaiset ovat. 

Ken itsensä korottaa ...

Vain otettu lääke auttaa

Opettajana seurasin tyttäreni AMK-opintoja; olivat yllättavän vaativia ja aikaa vieviä verrattuna yliopistoon. Painopiste AMK.ssa on työelämään aikaisin nivoutuvassa opiskelussa, mikä parantaa kyllä työllistymismahdollisuuksia, jos työnantaja on kartalla tutkinnoista ja niiden sisällöistä. Alakohtaisia eroja toki paljon, kaikille on paikkansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

Polytekniset eivät ole ammattikorkeakouluja. Taso vastaa täkäläistä ammattikoulua.

...Ja lisäksi näiden instituutioiden koulutussisältö voi olla ihan mitä vain. Täyttä roskaa tai todellista rautaa, eikä kukaan seuraa mitä näissä tapahtuu. Netistä löytyy juttua jos jaksaa etsiä.

Aivan löytyy koulutusta laidasta laitaan. Mm. On polytechnic universities olemassa. Muualla voi valmistua jopa tohtoriksi enemmän ammattikorkeaa vastaavilta aloilta. Tällöin on doctor of applied sciences. Netistä tosiaan löytyy tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana seurasin tyttäreni AMK-opintoja; olivat yllättavän vaativia ja aikaa vieviä verrattuna yliopistoon. Painopiste AMK.ssa on työelämään aikaisin nivoutuvassa opiskelussa, mikä parantaa kyllä työllistymismahdollisuuksia, jos työnantaja on kartalla tutkinnoista ja niiden sisällöistä. Alakohtaisia eroja toki paljon, kaikille on paikkansa. 

Ja mikähän tämä vaativa ala oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Ihmettelen vaan, mitä pahaa sinä näet oman alan harjoittelusta? Omalla alalla yliopistossa oli ensimmäisen vuoden jälkeen kuuden kuukauden pakollinen työharjoittelu ihan alan ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi opintoihin kuului pakollinen erikoisharjoittelu 3kk yleensä graduun liittyvässä tutkimusprojektissa.

Ajattelisin kyllä että kun amk koulutusta on suunniteltu niin siihen on tarvittu korkeamminkoulutettuja ihmisiä nämä järjestelyt suunnittelemaan.

Etkö ihan oikeasti näe sitä negatiivista puolta pakollisessa harjoittelussa. No, listaan sinulle muutaman ongelman:

1. Harjoittelupaikkojen rajallisuus

2. Harjoittelun todellisen hyödyn vähäisyys, koska 1:n vuoksi mennään mihin vain työhön mikä saadaan

3. Kohdan 2 vuoksi Suomessa on valtavasti ilmaista työvoimaa käytettävissä vuosittain, koska kaikille ei riitä maksullista harjoittelua. Tämä taas tekee harjoittelusta entistäkin typerämpää opiskelijan kannalta

4. Useat AMK -opiskelijat lopettavat opiskelut kesken HARJOITTELUPAIKKOJEN PUUTTEEN VUOKSI. Tämä on aivan naurettavaa. Olet opiskellut vuosia, mutta koska harjoittelutunnit eivät täyty, jää tutkinto kesken

5. Useille opiskelijoille työharjoittelu on ihan oikea rahallinen menetys, kun opinahjo vaatii tiettyä kokemusta työharjoittelusta. Tämä liittyy kohtaan 1 & 2 & 3. Tästä syystä opiskelija joutuu pohtimaan, että kannattaako tutkintoa edes suorittaa loppuun

Käytännössä harjoittelusta on hyötyä ainoastaan seuraaville:

1. Opiskelijoille, jotka saavat hyvän harjoittelupaikan palkalla 

2. Opiskelijoille, jotka tekevät harjoittelunsa yrityksessä, eli esim. AMK:n sisällä perustetussa yrityksessä

3. Jo yrittäjänä toimiville yrittäjille (joskin tässäkin hyöty on vähän kiikun kaakun)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Nyt ymmärsit väärin. En ole ollenkaan kritisoimassa väitettä puoleen tai toiseen, vaan haluaisin kuulla sen sisällöstä, taustoista ja esittäjästä enemmän.

Muistan toki ammattikorkeakoulujen pihtisynnytyksen, koska jo tuolloin toimin aikuiskoulutusalalla ja olin ollut pitkään maisterikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

Polytekniset eivät ole ammattikorkeakouluja. Taso vastaa täkäläistä ammattikoulua.

...Ja lisäksi näiden instituutioiden koulutussisältö voi olla ihan mitä vain. Täyttä roskaa tai todellista rautaa, eikä kukaan seuraa mitä näissä tapahtuu. Netistä löytyy juttua jos jaksaa etsiä.

Aivan löytyy koulutusta laidasta laitaan. Mm. On polytechnic universities olemassa. Muualla voi valmistua jopa tohtoriksi enemmän ammattikorkeaa vastaavilta aloilta. Tällöin on doctor of applied sciences. Netistä tosiaan löytyy tietoa.

Kuten totesin, sisältö voi olla ihan mitä vain. Siksi nimi "polytechnic institution" on huono. Lisäksi termillä on vahva tekninen paino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Nyt ymmärsit väärin. En ole ollenkaan kritisoimassa väitettä puoleen tai toiseen, vaan haluaisin kuulla sen sisällöstä, taustoista ja esittäjästä enemmän.

Muistan toki ammattikorkeakoulujen pihtisynnytyksen, koska jo tuolloin toimin aikuiskoulutusalalla ja olin ollut pitkään maisterikin.

Ei mitään mahdollisuuksia muistaa. Aika oli kuitenkin ennen nettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Saadaanko joku "oikeustradenomi" kommentoimaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa. Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Itse olen vain merkonomi, mutta jopa meillä oli kyllä harjoitteluiden sisällöllä väliä. Ekassa harjoittelussa kelpasi hyvin perus-kauppatyö kassaharjoitteluineen. Seuraavassa olin verkkokaupassa, sitten erikoisliikkeessä myymälän visuaalisen suunnittelun harjoittelussa ja lopuksi olin pr-toimen harjoittelussa.

En vaan tällä pohjalla usko, että trade voisi suorittaa kaikki harjoittelut kaupan kassalla.

Osa AMK ja yliopistotutkinnoista tähtää selvästi eri työtehtäviin, asia jonka monet yliopistojen edustajat tietoisesti jättävät huomioimatta. Esim. joissain AMK suuntautumisissa ja YAMK-tutkinnoissa tähdätään tuotannon ja henkilöstön esimiestehtäviin. Näitä opintoja en juurikaan ole yliopistotutkinnoissa nähnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KTM:nä ja tradenomina mielipiteeni on seuraava:

Yliopistojen opetuksessa ei Suomessa varsinaista laatua edes ole, ellei opetusmateriaalien luontia nähdä "laatuna". Suomessa ainakin kauppatieteiden "opetus" on naurettavan huonoa turkulaisella kokemuksella ja ulkomaista opetustakin testanneena. Suomessahan yliopisto-opetus on lähinnä tenttimistä, jossa opetuksen laadulla ei ole juuri merkitystä. En tiedä milloin tähän on päädytty, mutta esim. britteihin tässä on valtava ero. Ylipistojen arvo perustuu Suomessa suurelti mielikuvaan.

Ennustan, että useimmille tutkinnoille pian sama kuin lukiotodistuksellekin tai valkolakille. Kun joka toisella on sellainen, se on lähinnä hymähdyksen arvoinen asia.

Ammattikorkeakoulujen arvo kärsii opistodilemmasta ja siitä, että niiden laatu ja opetus romahtivat, kun yksiköitä alettiin yhdistämään metropoleihin.

Itselleni oli täysi järkytys kuulla, että useissa ammattikorkeakouluissa ei saa enää opettajaan yhteyttä muuta kuin viikkojen jonotusajalla. "Opetus" on myös lähinnä etätöitä ja PBL:a eri nimillä. Opetuksessa on siis siirrytty vahvasti tenttimiseen, mikä ei ollut näiden tarkoitus.

Toista se oli omana aikana 200-luvun alussa, kun ongelmatilanteessa meni koputtamaan opettajan ovelle, niin käytännössä aina sai apuja. Ongelmakohtia olivat lähinnä muutamat omasta arvostaan juopuneet opetushenkilöt, joiden opetuksen laatu oli heikkoa-mutta nämähän näyttävätkin olevan töissä "metropoleissa".

Olen täysin eri mieltä tosta tenttimisestä kauppatieteissä. Olisin mielelläni tenttinyt kurssit mutta ei ollut mahdollista kun lähes kaikki kurssit olivat luennot + seminaarityö + joku vertaisarviointi. Suoritin osan yhdysvaltalaisessa yliopistossa, siellä sama kuvio.

Tekniikassa oli kaikissa kursseissa tentit.

T. KTM & DI

En tiedä missä opinahjossa olet kauppatieteiden tutkintosi suorittanut, mutta oma kokemukseni ei todellakaan vastaa sinun kokemuksiasi. Briteissä sen sijaan meininki oli täysin erilainen.

T: KTM & Tradenomi

Ohis, mutta Briteissä sitä vasta onkin tasoeroja yliopistojen välillä. Ei voi sanoa, että "Briteissä käytäntö on se ja se."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Ammattikorkeakoululla ei ole enää mitään tekemistä opistojen kanssa. -90-luvulla jotain jätöksiä vanhoista tutkinnoista oli vielä olemassa, mutta 2000-luvulla mitään yhteneväisyyksiä ei enää ole olemassa.

Sisällöt eivät vastaa toisiaan enää millään tavalla.

(Suomalainen opisto se vasta keinotekoinen tuotanto olikin. Alunperin tehtiin niille rikkaiden perheiden lapsille, joiden lukukyky ei riittänyt yliopistoon)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Ammattikorkeakoululla ja opistolla ei ole mitään muuta yhteneväisyyttä, kuin sama toisinaan sama rakennus ja joissain tapauksissa valmistumisnimike.

Olen wanha, ja valmistunut sekä opistosta että ammattikorkeakoulusta. Täällä aivan turhaan nostalgisoidaan opistotutkinnon laatua. Yksi syy miksi amk:t luotiin oli se, että opistojen koulutus ei pystynyt millään kilpailemaan kansainvälisesti muiden opinahjojen "vastaavien" koulutusten kanssa. Koulutus oli yksinkertaisesti heikompaa, eikä pysynyt muuttuvan maailman perässä.

Olen huomannut että monissa tehtävissä amk-taustalla pärjätään huomattavasti paremmin. Niissä operstiivisissa suorittavissa työtehtävissä. Itsekin olen toki maisteri, mutta sanon suoraan, että monet amk-ihmiset ovat kyllä huomattavasti pätevämpiä kuin minä. Hyvät arvosanat ja panostus opintoihin ei tuottanut itsestäni asiantuntijaa tai edes mitään sinnepäin. Töissä sitten yrittänyt kuroa eroa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja, molemmat ovat korkeakoulututkintoja.

Ovatko samanarvoisia? Hölmö kysymys.

Mielestäni AMK ja yliopisto valmistavat lopulta niin erilaisiin tehtäviin pääpiirteittäin ettei voi verrata kumpi on ns. parempi. Ajatusmaailma on aina kapea ja tietämättömyys loistaa jos kuvittelee näillä olevan jotain arvoeroa. Yliopistoja voi keskenään verrata ja tiedekuntia, samoin AMKeja ja niiden koulutuksia. Mutta AMKin ja yliopiston vertaaminen keskenään menee samalla tasolle kuin lukio vs amis. Puhutaan jo niin eri asiasta ettei niiden vertaaminen ole järkevää.

Toisesta valmistutaan ammattiin joissa vaaditaan nimeomaan osaamista käytännön tasolla. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan enemmän teoreettisella tasolla. Poikkeuksena DI ja LL, mutta ne eivät olekaan maistereita, mahdollisesti juurikin tästä syystä.

Se että AMKsta valmistunut luulee olevansa maisteri tai että maisteri luulee olevansa parempi ihminen tuon nimikkeen perusteella kertoo että kyseiset ihmiset eivät ole mitään järjen jättiläisiä.

Syy, miksi käännös on ”master of etc.” on se että muualla ei ole olemassa mitään ammattikorkeakoulua. Sille ei ole omaa nimikettä olemassa englanniksi. Se ei tee sinusta silti maisteria. Vähän sama kuin väittäisin itse SH-opiskelijana valmistuvan yliopistosta, koska muualla maailmassa SH on yliopistotasoinen tutkinto. Jos taas luokanopettajana kuvittelevat olevasi minua parempi sen maisteri sanan vuoksi, niin salli minun nauraa. Siinä vaiheessa voidaan puhua paremmuudesta jos tutkinnolla selviäisit sairaanhoitajana tuosta noin vain tai vaikka insinöörin hommista, vaikket olisi päivääkään alaa opiskellut tai alaan perehtynyt.

Sekä amerikasta että briteistä löytyy ns. Polytechnic institutions, jotka vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua. Luuletko , että suomalaiset itse keksi muuttaa opistotason korkeakouluksi?

XD No ei todellakaan vastaa! Olin jenkeissä vaihdossa paikallisessa polyteknisessä, ja se paskakoulu oli kyllä silmiä avaava kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.

Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan. Todellisuudessa myöskään joku syrjäseudun yliopistokaan ei vastaa esim Aaltoa.Tutkinnon saa toki rahalla esim Tallinnasta ja monista yliopistoista myös post graduate- tutkinnon ulkomailta.

Pääasia kuitenkin, että onnistuu työllä itsensä elättämään. Silloin on just oikea tutkinto.

Opetuksen tasolta ja vaativuudelta ei ehkä vastaakaan, mutta työtä hakiessa vastaa. Saa olla pölkkypää rekrytoija, joka antaa pisteitä siitä, että sama tutkinto on Aallosta ja toisella Oulun yliopistosta. Jos tällä oululaisella on työkokemusta alalta, paremmat paperit ja on vielä mukava ja sosiaalisempi ihminen, niin kyllä se työn saa. Toki jos ollaan samalla viivalla niin Aallolla voi olla merkitystä tai sitten pärstäkertoimella.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että monissa tehtävissä amk-taustalla pärjätään huomattavasti paremmin. Niissä operstiivisissa suorittavissa työtehtävissä. Itsekin olen toki maisteri, mutta sanon suoraan, että monet amk-ihmiset ovat kyllä huomattavasti pätevämpiä kuin minä. Hyvät arvosanat ja panostus opintoihin ei tuottanut itsestäni asiantuntijaa tai edes mitään sinnepäin. Töissä sitten yrittänyt kuroa eroa kiinni.

Höh. Jos koneenkäyttäjäopistosta valmistunut käyttää konetta pätevämmin kuin ei-koneenkäyttäjäopistosta valmistunut, ei vika ole oppilaitoksessa. Sinä pärjäisit varmasti AMK-kollegojasi paremmin omaa koulutustasi vastaavissa töissä. Nyt olet omalla taustallasi AMK-taustaa vaativissa töissä. Mistä laitoksesta valmistuu tuollaisia unteloita?