Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?
05.05.2020 |
Miten työmarkkinat suhtautuvat, onko tutkinolla väliä?
Kommentit (684)
voi herrajumala. olen lukenut molemmissa ja yliopisto on tavallaan lukio ja se toinen on amis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelen alalla, jossa kaikilla toimijoilla on akateeminen yliopistotutkinto (vähintään maisteritasoinen). Muu ei tulisi kyseeseen, vaikkei muodollista pätevyysvaatimusta ole. Olen työurani aikana kyllä palkannut kaksi tradenomiakin, molemmat assistenteiksi.
Yliopistolla tehdään korkeinta tutkimusta yhteiskunnassa. Tutkimuksella saadaan tietoa uusista asioista mutta myös menneisyydestä. Ammattikorkeakoulussa painottuu suora työelämälähtöisyys. Näiden kahden eri tarpeisiin vastaavan korkeakoulujärjestelmän sekoittaminen ei kannata.
Jokaisen yliopistolla tehtävää työtä turhaksi haukkuvien pitäisi lukea ainakin nämä kirjat
https://tutkijaliitto.fi/kirjat/mikko-jakonen-ja-jouni-tilli-toim-yhtei…
https://vastapaino.fi/sivu/tuote/akateeminen-kysymys-/87946
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa pitäisi olla kurssi "Kuinka kohdata ammattikorkeasta valmistuva, parantaa hänen omakuvaansa ja koulutuksensa arvostusta".
Hah. Mutta tässä on kyllä pointti. Harvoin yliopiston käynyt peittelee sitä, mistä on valmistunut. Ammattikorkeakoulun (tradenomit lähinnä) käynyt taas puhuu itsestään mielummin jollain muulla vieraskielisellä nimikkeellä tms. Lisäksi ammattikorkeakoulusta valmistuneelle (tradenomille) eivät kelpaa ne tehtävät, mihin se koulutus on tarkoitettu. Kuten palkanlaskija, sihteeri tai myymäläpäälikö. Ei, hänen pitäisi päästä koulutuksensa (wtf?) tuomiin asiantuntijatehtäviin.
Voi teitä nuoria :) Sitten kun pääsette haalareistanne ja siirrytte (toivottavasti) työelämään, tulette järkytykseksenne huomaamaan, että useiden [kansainvälisten pörssi] yhtiöiden johtoryhmissä istuu ammatttikorkeakoulusta valmistuneita. Mukaan lukien omassani :) Monenkaan jory-kollegan koulutusta en tosin tiedä, ainoastaan heidän kenet tunnen henkilökohtaisesti -tutkinnot ei vaan koskaan lähde puheeksi kun ollaan siellä tekemässä töitä, ei vertailemassa kunkin erinomaisuuden tasoa.
Ja sitten heräsit.
Vielä ne realiteetit sullekin selviää. Töitä joudut sinäkin tekemään jos mieli edetä sinne maagisiin 'johtotehtäviin', tutkinnolla ei yksin pitkälle pötkitä. Mut tiedä häntä, ehkä istut joku päivä mulla haastattelussa ja saat kertoa näkemyksesi mikä tekee sinusta työnantajalle arvokkaan resurssin, siis nyt, ei silloin kun hakeuduit opintoihin :) Kiusaajaa en osastolleni halua, terve nöyryys ja yhteistyökyky yhdistää useimpia urallaan menestyviä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa pitäisi olla kurssi "Kuinka kohdata ammattikorkeasta valmistuva, parantaa hänen omakuvaansa ja koulutuksensa arvostusta".
Hah. Mutta tässä on kyllä pointti. Harvoin yliopiston käynyt peittelee sitä, mistä on valmistunut. Ammattikorkeakoulun (tradenomit lähinnä) käynyt taas puhuu itsestään mielummin jollain muulla vieraskielisellä nimikkeellä tms. Lisäksi ammattikorkeakoulusta valmistuneelle (tradenomille) eivät kelpaa ne tehtävät, mihin se koulutus on tarkoitettu. Kuten palkanlaskija, sihteeri tai myymäläpäälikö. Ei, hänen pitäisi päästä koulutuksensa (wtf?) tuomiin asiantuntijatehtäviin.
Voi teitä nuoria :) Sitten kun pääsette haalareistanne ja siirrytte (toivottavasti) työelämään, tulette järkytykseksenne huomaamaan, että useiden [kansainvälisten pörssi] yhtiöiden johtoryhmissä istuu ammatttikorkeakoulusta valmistuneita. Mukaan lukien omassani :) Monenkaan jory-kollegan koulutusta en tosin tiedä, ainoastaan heidän kenet tunnen henkilökohtaisesti -tutkinnot ei vaan koskaan lähde puheeksi kun ollaan siellä tekemässä töitä, ei vertailemassa kunkin erinomaisuuden tasoa.
Ja sitten heräsit.
Vielä ne realiteetit sullekin selviää. Töitä joudut sinäkin tekemään jos mieli edetä sinne maagisiin 'johtotehtäviin', tutkinnolla ei yksin pitkälle pötkitä. Mut tiedä häntä, ehkä istut joku päivä mulla haastattelussa ja saat kertoa näkemyksesi mikä tekee sinusta työnantajalle arvokkaan resurssin, siis nyt, ei silloin kun hakeuduit opintoihin :) Kiusaajaa en osastolleni halua, terve nöyryys ja yhteistyökyky yhdistää useimpia urallaan menestyviä
Kaikenlaisten yhtiöiden ym. hallituksissa istuu ihan ammattikoulu ja kansakoulutaustaista väkeä. Kuitenkin varmin tie, jos ei ole suhteita on yliopistossa hankittu koulutus. Julkisella puolella se vaaditaan esimerkiksi kuntasektorilla, ilman sitä eteneminen on hankalaa. Toki jos kyseessä on luottamustoimi, saattaa silloin onnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te ammattikorkeakoululaiset sanotte aina "minulla on korkeakoulututkinto"? Miksi te ette sano "olen restonomi, tradenomi, insinööri" Sairaanhoitajat ovat tässä poikkeus. He sanovat aina "olen sairaanhoitaja".
Ihmisarvo molemmilla papereilla sama. Yliopisto korkeampi tutkinto. Se mitä kukin työpaikka arvostaa korkeammaksi, riippuu paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ammattikorkeakoululaiset sanotte aina "minulla on korkeakoulututkinto"? Miksi te ette sano "olen restonomi, tradenomi, insinööri" Sairaanhoitajat ovat tässä poikkeus. He sanovat aina "olen sairaanhoitaja".
En tiedä ketään, joka puhuu noin. Suoraan sanoen, valmistumisen jälkeen harvaa edes kiinnostaa koulutus. Edes työnhakutilanteessa, työläkokemus on.ä paljon tärkeämpää.
Kyllä ainakin minulle yliopisto oli vaivan arvoinen, ja myös hauska kokemus. Aika kevyttäkin se opiskelu lopulta oli.
Gradu tosin jäi tekemättä, kandin papereilla + työkokemuksella on omalla alalla pärjännyt mainiosti. Joillakin toisilla aloilla on toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.
Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).
Eli siis tämän perusteella AMK pitäisi lopettaa?
AMK voitaisiin lopettaa. Yliopistoon tulisi lisätä vastaavat määrät kanditasoon asti olevia opiskelupaikkoja elinkelpoisille, yhteiskunnan taloutta palveleville, aloille. Maisterivaihe ja tohtorivaihe tulisi sitten tehdä pääsyvaatimuksiltaan niin koviksi, että vain oikeasti parhaimmat eli motivoituneimmat ja / tai älykkäimmät niihin pääsisivät.
Mistä sitten valmistuisivat sairaanhoitajat tai poliisit? Eikä niitä yliopistojen sisäänottomääriä tuosta vain kasvateta. Lähtee jo ihan siitä, että opiskelijat eivät fyysisesti mahtuisi kampukselle.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen alalla, jossa kaikilla toimijoilla on akateeminen yliopistotutkinto (vähintään maisteritasoinen). Muu ei tulisi kyseeseen, vaikkei muodollista pätevyysvaatimusta ole. Olen työurani aikana kyllä palkannut kaksi tradenomiakin, molemmat assistenteiksi.
Niin? Itse työskentelen alalla, jossa merkonomit, tradenomit ja maisterit työskentelevät samoissa tehtävissä. Edes palkkaukseen koulutus ei vaikuta, vaan työkokemus ja tehtävien vaativuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se riippuu hakeeko tutkimus/asiantuntija- vai käytännön töihin. Yliopisto antaa teoreettista pohjaa ja opettaa tutkimuksen tekoon. AMK taas on parempi koulutus korkeakoulutasoisiin käytönnön hommiin ja työelämään perehdytään jo opintojen aikana. Muualla maailmassa nämä ovat yksi ja sama asia. Moni ulkomaalainen yliopisto-opiskelija tuleekin Suomen AMKiin vaihtoon ja yllättyy miten paljon käytännön työtä opintoihin sisältyy. Mielestäni Suomen järjestelmä on hyvä, voidaan keskittyä kunnolla teoriaan tai käytäntöön.
Yliopisto on kieltämättä teoreettisempi ja näin ollen älyllisesti vaativampi koulutus (mutta vaatii vähemmän työtä kuin AMK). On kuitenkin järjetöntä väittää sokeasti että yliopisto on parempi, jos kyse ei ole asiantuntija- tai tutkimustyöstä. Miksi ihmeessä sitä teoriaa ja tutkimusmenetelmiä pitää opettaa vuosikausia rivityöläiselle, vaikka äly riittäisikin. Se on pelkkää ajan ja resurssien tuhlausta.
Omalla alallani on töitä sekä maistereille että amk -porukalle. Palkkaeroa vaan on toista tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä ne realiteetit sullekin selviää. Töitä joudut sinäkin tekemään jos mieli edetä sinne maagisiin 'johtotehtäviin', tutkinnolla ei yksin pitkälle pötkitä. Mut tiedä häntä, ehkä istut joku päivä mulla haastattelussa ja saat kertoa näkemyksesi mikä tekee sinusta työnantajalle arvokkaan resurssin, siis nyt, ei silloin kun hakeuduit opintoihin :) Kiusaajaa en osastolleni halua, terve nöyryys ja yhteistyökyky yhdistää useimpia urallaan menestyviä[/quote]
Kaikenlaisten yhtiöiden ym. hallituksissa istuu ihan ammattikoulu ja kansakoulutaustaista väkeä. Kuitenkin varmin tie, jos ei ole suhteita on yliopistossa hankittu koulutus. Julkisella puolella se vaaditaan esimerkiksi kuntasektorilla, ilman sitä eteneminen on hankalaa. Toki jos kyseessä on luottamustoimi, saattaa silloin onnistaa.[/quote]
Tää on varmasti totta. Mutta kenelle ja miksi tämä on niin tärkeää, että selvästi oikein kiukuttaa osaa kirjoittajia? Väkisin tulee kuva, että on isolla vaivalla pakerrettu se opintoputki pisimmän kautta ja sylettää kun joku omasta mielestä pienemmällä panoksella saavuttaa saman tai jopa paremman aseman. Vai onko tää taas raha asia? Osa akateemisista tutkinnoista ei vie rahakkaisiin hommiin ja osa insinööreistä (ja hui sentään amiksista) tekee hyvin fyrkkaa. Voi voi kun ymmärrettäisi, että ei me keskenämme täällä kilpailla vaan firmojen toimintaedellytysten puolesta Suomessa vs Aasian lujaa ohi pyyhkivät talousmahdit. Hyvä kai se on jos firmat löytää täältä työntekijöitä kenen työhön ottamisen laskee kannattavaksi, eikö koulutusjärjestelmä silloin ole tehnyt tehtävänsä? Verovaroja te siellä yliopistoissa tarvitsette, että sitä tutkimusta ja laadukasta opetusta saadaan toteutettua. Vai haluaisitteko maksullisen korkeakoulutuksen mieluummin? Sillä saisitte tehokkaammin vielä rajattua korkeakoulutuksen niin, ettei kampuksella tarvitse moikkailla rahvaalle :D
Ammattikorkea on niille joiden äly ei riitä yliopistoon. Ammattikorkea on lähempänä ammattikoulua kuin yliopistoa
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkea on niille joiden äly ei riitä yliopistoon. Ammattikorkea on lähempänä ammattikoulua kuin yliopistoa
Mitä sitten jos joku on vähemmän älykäs kuin toinen? Eikö ole hyvä että noilla vähemmän älykkäilläkin on mahdollisuus kouluttautua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkea on niille joiden äly ei riitä yliopistoon. Ammattikorkea on lähempänä ammattikoulua kuin yliopistoa
Mitä sitten jos joku on vähemmän älykäs kuin toinen? Eikö ole hyvä että noilla vähemmän älykkäilläkin on mahdollisuus kouluttautua?
Ei siinä mitään vikaa ole. Naurattaa vain nämä rassukat jotka rinnastuvat ammattikorkean yliopistoon..
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt molemmat (insinööri ja DI), ja täytyy todeta että tasoero on iso. AMK:n pääsi läpi hyvillä arvosanoilla tekemättä mitään, poislukien pakolliset labrat, niissä piti olla paikalla ja tehdä jokin raportti. Yliopistossa kurssit on huomattavasti laajempia ja niiden läpäiseminen vaatii opiskelua.
Ei näitä kahta voi oikein verrata toisiinsa. Myöskään ylempi AMK ei vastaa maisteria, vaikka monet niin kuvittelevat.
Itse ole DI ja sukulaistyttö paljon valmistumiseni jälkeen meni AMK:hon ja sattui törmäämään opettajaan, jonka kurssilla olin itsekin ollut, sama aihepiiri itsellä aikanaan. Omasta mielestäni ko. henkilön kurssit olivat mukavan helppoja ja niistä sai pienellä vaivalla pisteitä kun taas sukulaistyttö oli kerrassaan liemessä. Katselin muutamia tytön harjoitustehtäviä eikä niissä mitään ihmeellistä ollut mutta niin vain kuulemma koko kurssi + omasta mielestäni mukavan leppoinen opettaja suunnilleen kirottiin alimpaan mahdolliseen paikkaan.
Ja tuo tosiaan oli niitä helppoja kursseja. Vaikea kuvitella esim Fysiikan pitkää peruskurssia AMK:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.
Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).
Luin ihan itse p ruvella pääsykokeisiin. Vanhempani olivat akateemisia mutta ei minua mihinkään valmisteltu. Äiti joskus kyseli kielten sanoja kun itse vaatimalla vaadin, ja hikipinkokaveri antoi kerran vuodessa matikan tukiopetusta omasta pyynnöstäni.
Kun on tarpeeksi terävä polla ja kotona edes kohtalainen läksyrauha ja normaali meno niin onnistuu. Yliopistoon hakeutuvat yleensä tyypit joilla lukupäätä, kiinnosta jokin ala syvemmin tai teoreettisemmin. Toki ei tällainen älykkyys ole ainoaa oikeaa, esim. olen motorisesti surkea ja tietyissä asioissa hidas perusteellisuuteni takia. Ota iisisti, meitä kaikkia tarvitaan.
Ota itse iisisti. Kalahtiko keppi nyt johonkin? Etteikö perhejuhlissa tätsyt muka rakentaneet narratiivia sinustakin "akateemisena".
Suomi on edelleen siinä kehitysvaiheessa että esim maakuntien pikkukaupunkien fiksu ja oppiva opiskelija-aines (etenkin poikien osalta) ei osaa hakeutua yliopistoon, kun perhetausta ei ole akateeminen. Uskon etä suurissa kaupungeissa oman osaamisen ja oppimisen slotti löytyy helpommin.
Leikittelen vielä tuolla älykkyystestillä: Ajatelkaa jos nuo ideoimani testit sekä maisteri- ja tohtorivaiheeseen pääsemisen suurempi kynnys ulotettaisiin myös "toisen kotimaisen" puhujiin. Kiintiöt otettaisiin pois. Tekis höpöö :).
Miten niin kalahtiko keppi? Mihin? Eikö täällä ole yleisenä tapana kommentoida toisten kirjoituksia? Ensin väität että akateemisia "valmistellaan" vuosikaudet ja nyt tämä valmistelu paljastuukin parin sukulaistädin kyselyiksi yo-juhlissa:).
Kun opiskelin parikymmentä vuotta sitten maakuntayliopistossa, oli opiskeluporukassamme reilu edustus tavisten lapsia. Fiksu aines ei osaa hakeutua yliopistoon? Aivan varmasti osaa jos sinne haluaa, jotkut eivät ehkä halua ja mikäs siinä. Ei se ole oikotie onneen. Ikävää toki jos kotoa tulee tyrmäys jatko-opinnoille mutta voihan hakea myöhemminkin.
Kuulostat nyt hieman herra- ja hur rivi haiselta ja katkeralta vasemmistolaiselta. Miksi? Liittyykö omaan menneisyyteesi?
Eikö molempien opinahjojen gradut/lopputyöt ole avoimesti verkossa kaikkien luettavissa? Niitä lukemalla selviää, mitä eroja on ja mihin suuntaan.
Tosin kaikenlaista pilipalitutkielmaa nykyään yliopistoillakin kirjoitetaan, kun yhä suurempi osuus ikäluokasta hakeutuu sinne. Siellä sitten "akateemisesti" opiskelee näitä tuulipäitä, jotka haluu vaan "sen paperin". Tieteellisyydestä ei tietoakaan, rakennekynsistä kyllä.