Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

En itse ajattele, että oma AMK koulutukseni olisi koulutuksellisesti tai muiltakaan alueilta yhtä vaativa, kuin yliopistossa tehtävä koulutus. Ihmettelen myös suuresti näitä ihmisiä, jotka naamaperuslukemilla tälläistä väittävät. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulutukseni olisi huono, vaikka jollain toisella on vaativampi.

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Eli siis tämän perusteella AMK pitäisi lopettaa?

Entä tämä YAMK koulutus, minulle ei millään avaudu se, miksi tämä on kehitetty?

Vierailija kirjoitti:

Entä tämä YAMK koulutus, minulle ei millään avaudu se, miksi tämä on kehitetty?

Tiedäpä tuota. Katselin juuri Haaga-Helian nettisivuja, joissa mainostetaan Master-opintoja (isolla kirjaimella myös virkkeen sisällä). Aloin etsiskellä noiden opintojen suomenkielistä nimeä, ja lopulta tulikin vastaan "tradenomi (YAMK)". Miksei käytetä tradenomi-sanaa ja -tutkintoa, kun sellainen kerran on olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä tämä YAMK koulutus, minulle ei millään avaudu se, miksi tämä on kehitetty?

Tiedäpä tuota. Katselin juuri Haaga-Helian nettisivuja, joissa mainostetaan Master-opintoja (isolla kirjaimella myös virkkeen sisällä). Aloin etsiskellä noiden opintojen suomenkielistä nimeä, ja lopulta tulikin vastaan "tradenomi (YAMK)". Miksei käytetä tradenomi-sanaa ja -tutkintoa, kun sellainen kerran on olemassa?

Nimikikkailuilmiö. Jos se AMK on kerran yhtä hyvä ja arvostettava, niin miksi sitten sen nimeä ei haluta käyttää? Lisäksi mitä ihmettä tuollainen tutkinto voi tarjota, sellaista mitä KTM tutkinto ei tarjoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.

Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...

Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.

Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.

Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.

No, tekniikan puolella ainakin harjoittelut tehdään omalla ajalla, lähes aina siis kesällä. Ihan palkallisena melkein jokainen nämäkin tekee. Käytännön kokemus on todella tärkeää, jotta osaa hahmottaa vaaditun osaamisen ja saa näin valittua oikeanlaiset valinnaiset opinnot.

???

Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.

Kyllä vanhat muistaa!

Ihmettelen vaan, mitä pahaa sinä näet oman alan harjoittelusta? Omalla alalla yliopistossa oli ensimmäisen vuoden jälkeen kuuden kuukauden pakollinen työharjoittelu ihan alan ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi opintoihin kuului pakollinen erikoisharjoittelu 3kk yleensä graduun liittyvässä tutkimusprojektissa.

Ajattelisin kyllä että kun amk koulutusta on suunniteltu niin siihen on tarvittu korkeamminkoulutettuja ihmisiä nämä järjestelyt suunnittelemaan.

Etkö ihan oikeasti näe sitä negatiivista puolta pakollisessa harjoittelussa. No, listaan sinulle muutaman ongelman:

1. Harjoittelupaikkojen rajallisuus

2. Harjoittelun todellisen hyödyn vähäisyys, koska 1:n vuoksi mennään mihin vain työhön mikä saadaan

3. Kohdan 2 vuoksi Suomessa on valtavasti ilmaista työvoimaa käytettävissä vuosittain, koska kaikille ei riitä maksullista harjoittelua. Tämä taas tekee harjoittelusta entistäkin typerämpää opiskelijan kannalta

4. Useat AMK -opiskelijat lopettavat opiskelut kesken HARJOITTELUPAIKKOJEN PUUTTEEN VUOKSI. Tämä on aivan naurettavaa. Olet opiskellut vuosia, mutta koska harjoittelutunnit eivät täyty, jää tutkinto kesken

5. Useille opiskelijoille työharjoittelu on ihan oikea rahallinen menetys, kun opinahjo vaatii tiettyä kokemusta työharjoittelusta. Tämä liittyy kohtaan 1 & 2 & 3. Tästä syystä opiskelija joutuu pohtimaan, että kannattaako tutkintoa edes suorittaa loppuun

Käytännössä harjoittelusta on hyötyä ainoastaan seuraaville:

1. Opiskelijoille, jotka saavat hyvän harjoittelupaikan palkalla 

2. Opiskelijoille, jotka tekevät harjoittelunsa yrityksessä, eli esim. AMK:n sisällä perustetussa yrityksessä

3. Jo yrittäjänä toimiville yrittäjille (joskin tässäkin hyöty on vähän kiikun kaakun)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Eli siis tämän perusteella AMK pitäisi lopettaa?

AMK voitaisiin lopettaa. Yliopistoon tulisi lisätä vastaavat määrät kanditasoon asti olevia opiskelupaikkoja elinkelpoisille, yhteiskunnan taloutta palveleville, aloille.  Maisterivaihe ja tohtorivaihe tulisi sitten tehdä pääsyvaatimuksiltaan niin koviksi, että vain oikeasti parhaimmat eli motivoituneimmat ja / tai älykkäimmät niihin pääsisivät.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Luin ihan itse p ruvella pääsykokeisiin. Vanhempani olivat akateemisia mutta ei minua mihinkään valmisteltu. Äiti joskus kyseli kielten sanoja kun itse vaatimalla vaadin, ja hikipinkokaveri antoi kerran vuodessa matikan tukiopetusta omasta pyynnöstäni.

Kun on tarpeeksi terävä polla ja kotona edes kohtalainen läksyrauha ja normaali meno niin onnistuu. Yliopistoon hakeutuvat yleensä tyypit joilla lukupäätä, kiinnosta jokin ala syvemmin tai teoreettisemmin. Toki ei tällainen älykkyys ole ainoaa oikeaa, esim. olen motorisesti surkea ja tietyissä asioissa hidas perusteellisuuteni takia. Ota iisisti, meitä kaikkia tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vakavasti: ovatko ammattikoulu ja yliopisto saman arvoisia?😅 sallikaa mun nauraa🤣🤣🤣

Eivät tietenkään ole. Voi teitä hassuttelijoita ja siivousteknikoita, olisitte suorittaneet yluoppilastutkinnon ja selviytyneet Helsingin yliopiston pääsykokeesta. Minä tein niin.

Miten niin saman arvoisia? Teetkö itse remonttisi, rakennat kämppäsi ja siivoat julkiset tilat?

Vaikutat ääli öltä. t. maisteri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Luin ihan itse p ruvella pääsykokeisiin. Vanhempani olivat akateemisia mutta ei minua mihinkään valmisteltu. Äiti joskus kyseli kielten sanoja kun itse vaatimalla vaadin, ja hikipinkokaveri antoi kerran vuodessa matikan tukiopetusta omasta pyynnöstäni.

Kun on tarpeeksi terävä polla ja kotona edes kohtalainen läksyrauha ja normaali meno niin onnistuu. Yliopistoon hakeutuvat yleensä tyypit joilla lukupäätä, kiinnosta jokin ala syvemmin tai teoreettisemmin. Toki ei tällainen älykkyys ole ainoaa oikeaa, esim. olen motorisesti surkea ja tietyissä asioissa hidas perusteellisuuteni takia. Ota iisisti, meitä kaikkia tarvitaan.

Ota itse iisisti. Kalahtiko keppi nyt johonkin? Etteikö perhejuhlissa tätsyt muka rakentaneet narratiivia sinustakin "akateemisena".

Suomi on edelleen siinä kehitysvaiheessa että esim maakuntien pikkukaupunkien fiksu ja oppiva opiskelija-aines (etenkin poikien osalta) ei osaa hakeutua yliopistoon, kun perhetausta ei ole akateeminen. Uskon etä suurissa kaupungeissa oman osaamisen ja oppimisen slotti löytyy helpommin. 

Leikittelen vielä tuolla älykkyystestillä: Ajatelkaa jos nuo ideoimani testit sekä maisteri- ja tohtorivaiheeseen pääsemisen suurempi kynnys ulotettaisiin myös "toisen kotimaisen" puhujiin. Kiintiöt otettaisiin pois. Tekis höpöö :).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa jos työntarjoaja saisi tehdä älykkyystestit työnhakijoille. Siihen loppuisi tämä tittelibrassailu. Moni kultapupu on esimerkiksi yliopistossa vain siksi kun se on ollut koko perheen tai vieläpä koko suvun projekti vauvasta saakka. Siihen on panostettu.

Sivumainintana: Sveitsissä on oppisopimuskoulutus maailman huippua. Osaamista arvostetaan ja maalla menee hyvin. Sveitsi ei ole joutunut viimeisimpiin sotiin. Huippuosaaminen on huippuloukkaa, kun tieteellisyys on selkeästi erillään taitoasioista. Sveitsi ei kuulu EU:hun tai euroon; Silti kukaan ei pidä sveitsiläisiä rasisteina. Ja rrrumpujen pärinää: Naiset saivat äänioikeuden Sveitsissä 1990 -luvulla :).

Luin ihan itse p ruvella pääsykokeisiin. Vanhempani olivat akateemisia mutta ei minua mihinkään valmisteltu. Äiti joskus kyseli kielten sanoja kun itse vaatimalla vaadin, ja hikipinkokaveri antoi kerran vuodessa matikan tukiopetusta omasta pyynnöstäni.

Kun on tarpeeksi terävä polla ja kotona edes kohtalainen läksyrauha ja normaali meno niin onnistuu. Yliopistoon hakeutuvat yleensä tyypit joilla lukupäätä, kiinnosta jokin ala syvemmin tai teoreettisemmin. Toki ei tällainen älykkyys ole ainoaa oikeaa, esim. olen motorisesti surkea ja tietyissä asioissa hidas perusteellisuuteni takia. Ota iisisti, meitä kaikkia tarvitaan.

Ota itse iisisti. Kalahtiko keppi nyt johonkin? Etteikö perhejuhlissa tätsyt muka rakentaneet narratiivia sinustakin "akateemisena".

Suomi on edelleen siinä kehitysvaiheessa että esim maakuntien pikkukaupunkien fiksu ja oppiva opiskelija-aines (etenkin poikien osalta) ei osaa hakeutua yliopistoon, kun perhetausta ei ole akateeminen. Uskon etä suurissa kaupungeissa oman osaamisen ja oppimisen slotti löytyy helpommin. 

Leikittelen vielä tuolla älykkyystestillä: Ajatelkaa jos nuo ideoimani testit sekä maisteri- ja tohtorivaiheeseen pääsemisen suurempi kynnys ulotettaisiin myös "toisen kotimaisen" puhujiin. Kiintiöt otettaisiin pois. Tekis höpöö :).

Tämä asia olisi syytä ottaa pohdintaan. Itse hakeuduin maakunnan ammattikorkeakouluun, yliopistosta en edes haaveillut. Kuitenkin tuolla tajusin, että olen "vähän liian fiksu sinne" ja lähdin yliopistoon. Koska sukuni on näitä "ei akateemisia" ei kukaan osannut minua kannustaa.

Eikai näitä nyt kukaan tosissaan väitä samanarvoisiksi. Yliopisto on ollut olemassa jostain 1000-luvulta alkaen.

Ei tietenkään ole, luuleeko joku oikeasti niin?

Itse käynyt amk:n ja aina harmittanut. Seuraavaksi vuorossa sitten yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä olen miettinyt, kun täälläkin ammattikorkeakoulun porukka todistelee, ettei halunnut yliopistoon jne. Niin miksi sitten amk väki haluaa omia yliopistolta nimikkeitä, kuten kandi, gradu, fuksi, maisteri?? Itselläni kokemuksia molemmista, ja ainakin 15 vuotta sitten ammattikorkeassa olivat ne jotka eivät päässeet yliopistoon tai sanoivat suoraan etteivät kyvyt riitä yliopistoon.

Okei, öö?

Kukaan ei AMK:ssa tai siinä yhteydessä puhu kandista, maisterista tai gradusta. Se on opinnäytetyö, ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi AMK-tutkinto.

Fuksi = freshman = ekan vuoden opiskelija. Ei liity mitenkään yliopistoon pelkästään.

Itse ainakin menin (hyvään) AMK:hon oppiakseni suuntaumisopinnoissa niitä oikeita käytännöntaitoja, joita tarvitsee työelämässä.

Maisterin tein yliopistossa, koska haluan kokea siellä opiskelua, ei tarvinnut olla työkokemusta kuten YAMKkiin ja haluan ylemmän tutkinnon.

Voi kyllä puhuu amk väki juurikin graduista ym. Ja fukseista puhuttiin ennen pelkästään yliopistoissa, ennen kuin amk väki halusi välttämättä alkaa käyttää samaa.

Ai olisiko pitänyt keksiä uusia sana ekan vuoden opiskelijoille? Onhan yliopistotkin ottaneet sen sanan jenkeistä, hädin tuskin edes suomensivat.

Olen AMKsta valmistunut ja tunnen niissä opiskelevia Helsingissä, ja kukaan ei puhu graduista huoh.

Miten fuksi-sana tulee jenkeistä? Siellä puhutaan freshmaneista. Jos puhut fuksista, pitävät rivona.

Johan sanoin, freshman = fuksi.

Suoraan siitä väännetty.

Olet väärässä

Eivät tietenkään ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa pitäisi olla kurssi "Kuinka kohdata ammattikorkeasta valmistuva, parantaa hänen omakuvaansa ja koulutuksensa arvostusta".

Hah. Mutta tässä on kyllä pointti. Harvoin yliopiston käynyt peittelee sitä, mistä on valmistunut. Ammattikorkeakoulun (tradenomit lähinnä) käynyt taas puhuu itsestään mielummin jollain muulla vieraskielisellä nimikkeellä tms. Lisäksi ammattikorkeakoulusta valmistuneelle (tradenomille) eivät kelpaa ne tehtävät, mihin se koulutus on tarkoitettu. Kuten palkanlaskija, sihteeri tai myymäläpäälikö. Ei, hänen pitäisi päästä koulutuksensa (wtf?) tuomiin asiantuntijatehtäviin.

Voi teitä nuoria :) Sitten kun pääsette haalareistanne ja siirrytte (toivottavasti) työelämään, tulette järkytykseksenne huomaamaan, että useiden [kansainvälisten pörssi] yhtiöiden johtoryhmissä istuu ammatttikorkeakoulusta valmistuneita. Mukaan lukien omassani :) Monenkaan jory-kollegan koulutusta en tosin tiedä, ainoastaan heidän kenet tunnen henkilökohtaisesti -tutkinnot ei vaan koskaan lähde puheeksi kun ollaan siellä tekemässä töitä, ei vertailemassa kunkin erinomaisuuden tasoa.

Suoraan sanottuna yliopistolla vaan käydään luennoilla ja kotona tehdään kirjallisia töitä ja luetaan tentteihin mutta sitten kun pitäisi tehdä oikeita töitä niin meneekin sormi suuhun.

Kristiina xx kirjoitti:

Suoraan sanottuna yliopistolla vaan käydään luennoilla ja kotona tehdään kirjallisia töitä ja luetaan tentteihin mutta sitten kun pitäisi tehdä oikeita töitä niin meneekin sormi suuhun.

Mitä oikeita töitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa pitäisi olla kurssi "Kuinka kohdata ammattikorkeasta valmistuva, parantaa hänen omakuvaansa ja koulutuksensa arvostusta".

Hah. Mutta tässä on kyllä pointti. Harvoin yliopiston käynyt peittelee sitä, mistä on valmistunut. Ammattikorkeakoulun (tradenomit lähinnä) käynyt taas puhuu itsestään mielummin jollain muulla vieraskielisellä nimikkeellä tms. Lisäksi ammattikorkeakoulusta valmistuneelle (tradenomille) eivät kelpaa ne tehtävät, mihin se koulutus on tarkoitettu. Kuten palkanlaskija, sihteeri tai myymäläpäälikö. Ei, hänen pitäisi päästä koulutuksensa (wtf?) tuomiin asiantuntijatehtäviin.

Voi teitä nuoria :) Sitten kun pääsette haalareistanne ja siirrytte (toivottavasti) työelämään, tulette järkytykseksenne huomaamaan, että useiden [kansainvälisten pörssi] yhtiöiden johtoryhmissä istuu ammatttikorkeakoulusta valmistuneita. Mukaan lukien omassani :) Monenkaan jory-kollegan koulutusta en tosin tiedä, ainoastaan heidän kenet tunnen henkilökohtaisesti -tutkinnot ei vaan koskaan lähde puheeksi kun ollaan siellä tekemässä töitä, ei vertailemassa kunkin erinomaisuuden tasoa.

Ja sitten heräsit.