Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Yliopisto on enemmän jahkailevia nörttejä varten. Ammattikorkeakoulut on taas enemmän tekijöille.

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto on enemmän jahkailevia nörttejä varten. Ammattikorkeakoulut on taas enemmän tekijöille.

Muuten hyvä, mutta vaihda tuon jahkailevan tilalle joko pohtiva tai ajatteleva, niin saadaan hyvä lähtökohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

 

Kuka arvioi mikä on turhaa tietoa? Se amk:n käynyt vai esim. pätevyysvaatimuksia määrittävät virkamiehet? Usein kuulee esim. sosionomien arvostelevan sosiaalityöntekijöiden tutkintoa, että siellä on paljon tarpeetonta tietoa ja ei ole riittävän käytännönläheinen. Kuitenkin juuri sosiaalityöntekijän koulutus on arvioitu tarvittavaksi sosiaalityöntekijän työhön. 

Tuossa on aika monta arvioijaa ja haastettakin.

Koska yliopistotutkinnolla pääsee helpommin myös AMK-tutkinnon kelpuuttaviin työpaikkoihin, mutta ei päinvastoin, tässä syntyy tietysti intressikonflikti; yliopiston väen ja yliopiston käyneiden intresseissä on liioitella sen työn vaativuutta, johon nykyisellään vaaditaan yliopisto, jotta kilpailua olisi vähemmän ja AMK:n käyneiden intresseissä taas olisi argumentoida miksi työtä voisi tehdä myös ilman yliopiston tutkintoa tai ehdottaa erilaisia joustavia väyliä samaan kelpoisuuteen esim.joitakin lisäkursseja käymällä.

Lisäksi yliopiston tutkintovaatimukset, rakenteet ja muut ovat aika vanhoja keksintöjä, jotka eivät välttämättä ole enää nykyaikaa. Ilmeisesti joskus kauan sitten on keksitty, että yliopistossa pitää opiskella XXX opintopistettä ja ajan kanssa yliopistoon on tullut yhä enemmän ja enemmän aloja ja koulutusohjelmia, joihin on jonkun lain tai säädöksen mukaan pitänyt säädä villoja ja höyheniä niin paljon, että XXX op. varmasti täyttyy näin kärjistäen sanottuna; Briteissä tai Espanjassa taas riittäisi kaksi vuotta lyhyemmät opinnot vaikka tuohon sosiaalityöhön.

Toki AMK on siinä mielessä vielä pahempi, että sinne on kopioitu YAMK:ta myöten samat tutkintotäytteet, mutta YAMK ei kuitenkaan vastaa maisteria muuten kuin opintopisteiden kannalta, koska käytännössä varsinaisen käytännön työn oppiminen loppuu siihen ensimmäiseen AMK-paperiin ja YAMK valmistaakin ihmisiä hallinnon palvelukseen ja esim.kasvatusalan YAMK-tutkinnon voi opiskella itselleen vaikka tradenomi; YAMK:ssa tieto ei siis suoraan rakennu vanhan tiedon päälle ja täydennä sitä, vaan kärjistetysti sanottuna valmistaa johonkin ihan muuhun toimistotyöhön.

Tämän pohjalta voitaisiin kysyä eikö ihmisiä voitaisi vain suoraan kouluttaa siihen hallintotehtävään vaikka peruskoulun jälkeen tai jonkun avoimen väylän kautta? Esim.eläinlääkäri oppii kandin jälkeen hirveästi lisää eläinten hoitamisesta, mutta sairaanhoitaja oppii YAMK:ssa hallintojutuista.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

 

Kuka arvioi mikä on turhaa tietoa? Se amk:n käynyt vai esim. pätevyysvaatimuksia määrittävät virkamiehet? Usein kuulee esim. sosionomien arvostelevan sosiaalityöntekijöiden tutkintoa, että siellä on paljon tarpeetonta tietoa ja ei ole riittävän käytännönläheinen. Kuitenkin juuri sosiaalityöntekijän koulutus on arvioitu tarvittavaksi sosiaalityöntekijän työhön. 

Tuossa on aika monta arvioijaa ja haastettakin.

Koska yliopistotutkinnolla pääsee helpommin myös AMK-tutkinnon kelpuuttaviin työpaikkoihin, mutta ei päinvastoin, tässä syntyy tietysti intressikonflikti; yliopiston väen ja yliopiston käyneiden intresseissä on liioitella sen työn vaativuutta, johon nykyisellään vaaditaan yliopisto, jotta kilpailua olisi vähemmän ja AMK:n käyneiden intresseissä taas olisi argumentoida miksi työtä voisi tehdä myös ilman yliopiston tutkintoa tai ehdottaa erilaisia joustavia väyliä samaan kelpoisuuteen esim.joitakin lisäkursseja käymällä.

Lisäksi yliopiston tutkintovaatimukset, rakenteet ja muut ovat aika vanhoja keksintöjä, jotka eivät välttämättä ole enää nykyaikaa. Ilmeisesti joskus kauan sitten on keksitty, että yliopistossa pitää opiskella XXX opintopistettä ja ajan kanssa yliopistoon on tullut yhä enemmän ja enemmän aloja ja koulutusohjelmia, joihin on jonkun lain tai säädöksen mukaan pitänyt säädä villoja ja höyheniä niin paljon, että XXX op. varmasti täyttyy näin kärjistäen sanottuna; Briteissä tai Espanjassa taas riittäisi kaksi vuotta lyhyemmät opinnot vaikka tuohon sosiaalityöhön.

Toki AMK on siinä mielessä vielä pahempi, että sinne on kopioitu YAMK:ta myöten samat tutkintotäytteet, mutta YAMK ei kuitenkaan vastaa maisteria muuten kuin opintopisteiden kannalta, koska käytännössä varsinaisen käytännön työn oppiminen loppuu siihen ensimmäiseen AMK-paperiin ja YAMK valmistaakin ihmisiä hallinnon palvelukseen ja esim.kasvatusalan YAMK-tutkinnon voi opiskella itselleen vaikka tradenomi; YAMK:ssa tieto ei siis suoraan rakennu vanhan tiedon päälle ja täydennä sitä, vaan kärjistetysti sanottuna valmistaa johonkin ihan muuhun toimistotyöhön.

Tämän pohjalta voitaisiin kysyä eikö ihmisiä voitaisi vain suoraan kouluttaa siihen hallintotehtävään vaikka peruskoulun jälkeen tai jonkun avoimen väylän kautta? Esim.eläinlääkäri oppii kandin jälkeen hirveästi lisää eläinten hoitamisesta, mutta sairaanhoitaja oppii YAMK:ssa hallintojutuista.

Ei kaikissa YAMK-koulutuksissa pääpaino ole hallinnon opiskelussa. Ei ainakaan minulla ollut yhtään tällaista kurssia YAMK-vaiheessa.

Kyllä sinänsä ihmettelem amk väen halua dissata yliopistoa. Jos jo yliopistolaista löytyy yliopiston tehtävä antaa ylintä tutkimukseen perustuvaa opetusta, niin miten ihmeessä se amk on yhtä hyvä? Eihän se nyt hyvänen aika voi olla. Eikä sen tarvitse, eikä ole myöskään tarkoitus. Jokainen olkoon ylpeä omasta erikoisosaamisestaan, oli se sitten vaikka hitsaaminen tai tieteen tekeminen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK:ssa on usein laadukkaampi opetus.

Ahhahhahahah! Johan vitsin murjasit. Minäpä annan esimerkin opetuksen laadusta Turun AMK:ssa: Vuorossa on XHTML-jakso. Opettaja tulee jo ensimmäisellä kerralla 15 minuuttia myöhässä. Ensimmäisenä ilmoittaa että hänelle on sitten turha mitään sähköposteja laitella,  hän ei niitä lue. Sitten avaa nettisivun jolta pitää nyt sitten tämä koodaus opetella. Sentään laittaa pari esimerkkiä siitä miten kuva laitetaan nettisivulle. 

Siinä on koko opetus.

Sitten hän kertoo projektin joka jokaisen on tehtävä...aikaa on kuukausi. Projektin kanssa olet omillasi.

Voi olla että opettajan palkan saa vielä helpommalla, mutta en kyllä keksi miten.

Lopetin opiskelun puolen vuoden jälkeen ja menin takaisin töihin. 

Jos html:n itseopiskelu käytännön toteutuksen avulla on liian vaativaa niin ehkä olit väärällä alalla.

Jos on tarkoitus opiskella itse, niin miksi sitten oli palkattu opettaja?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinänsä ihmettelem amk väen halua dissata yliopistoa. Jos jo yliopistolaista löytyy yliopiston tehtävä antaa ylintä tutkimukseen perustuvaa opetusta, niin miten ihmeessä se amk on yhtä hyvä? Eihän se nyt hyvänen aika voi olla. Eikä sen tarvitse, eikä ole myöskään tarkoitus. Jokainen olkoon ylpeä omasta erikoisosaamisestaan, oli se sitten vaikka hitsaaminen tai tieteen tekeminen!

Olet hyvällä tavalla ylpeä omasta erikoisosaamisesta, mutta dissaat AMK:ta? Ei käy järkeen.

Täällä on jo monta sivua kannatti samaa asiaa, että AMK ja kandi vastaavat toisiaan ja YAMK ja maisteri toisiaan. Eivät vastaa. Kyse on aivan eri tutkinnoista. Se on totta, että kaikki ovat kolmannen asteen korkeakouluopintoja. Myös se on totta, että jos on muodollisena pätevyysvaatimuksebs ylempi korkeakoulututkinto niin ilman mahd. muita vaatimuksia sekä YAMK ja maisteri pätevöittävät kyseiseen tehtävään. Puhutaan muodollisesta vastaavuudesta, koska kumpikin on ylempi korkeakoulututkinto. Kuitenkaan tutkinnot eivät vastaa toisiaan. YAMK tradenomi ei vastaa KTM:ia. Kyse on aivan erilaatuisesta tutkinnosta; toinen painottaa tieteellistä tutkimusta ja toinen käytännönläheistä opiskelua. Yliopistossa opiskelu on myös paljon syvällisempää. Oma kokemukseni tulee sekä kauppatieteistä ja oikiksesta ja olen myös pari vuotta opiskellut AMK:ssa, mutta keskeytin kun ei ollut oma juttu. Oikeustradenomi ei vastaa ON tutkintoa. ON:ssa tehdään kandidaatin tieteellinen tutkielma ja OTM:ssa pro gradu. Kummatkin tutkielmat ovat tieteellisiä töitä, joissa tulee noudattaa oikeustieteen tutkimusmetodeita. Suurin osa on lainopillisia tutkimuksia, joissa annetaan tulkintasuosituksia ja systematisoidaan voimassa olevaa lain säännöksiä. Monissa oikeustradenomi-opinnäytetöissä sanotaan sen olevan lainopillinen työ, mutta niiidtä puuttuu se metodipohja, jota oikeusdogmatiikalta edellytetään. AMK ei sisällä sellaisia opintoja, että oikeustieteen tieteenteoriaan tai erilaisiin tulkintateorioihin syvennyttäisiin. Oikeustradenomi-opinnäytetyöt ovat olleet luonteeltaan kuvailevia ja melko pitkälti oikeuskirjallisuutta toistavaa ilman omaa argumentaatiota ja omien tulkintasuositusten asettamista. Moni myös tekee käytännönläheisen työn kuten esim oppaan sakon mummoista tai vastaavaa. Tässä ei lle mitään haittaa, tällaisiakin tarvitaan. Varsinkin käytännön työssä tradenomin oppaat ovat todella hyviä. Mutta AMK ei silti vastaa kandia, koska tieteellinen tutkimus töistä puuttuu.

Jos sanotaan että YAMK vastas maisteria, niin silloinhan oikeustradenomi, joka tekee ylemmän AMK:n olisi vastaavuudeltaan OTM. Ei YAMK tee juristia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sinänsä ihmettelem amk väen halua dissata yliopistoa. Jos jo yliopistolaista löytyy yliopiston tehtävä antaa ylintä tutkimukseen perustuvaa opetusta, niin miten ihmeessä se amk on yhtä hyvä? Eihän se nyt hyvänen aika voi olla. Eikä sen tarvitse, eikä ole myöskään tarkoitus. Jokainen olkoon ylpeä omasta erikoisosaamisestaan, oli se sitten vaikka hitsaaminen tai tieteen tekeminen!

Olet hyvällä tavalla ylpeä omasta erikoisosaamisesta, mutta dissaat AMK:ta? Ei käy järkeen.

Onko se dissaamista, jos kertoo faktaperusteisesti mikä on korkein oppilaitos?

Sakon mummoista. Ihana autocorrect :D. Sakon muuntoja tietenkin tarkoitin :D

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

 

Kuka arvioi mikä on turhaa tietoa? Se amk:n käynyt vai esim. pätevyysvaatimuksia määrittävät virkamiehet? Usein kuulee esim. sosionomien arvostelevan sosiaalityöntekijöiden tutkintoa, että siellä on paljon tarpeetonta tietoa ja ei ole riittävän käytännönläheinen. Kuitenkin juuri sosiaalityöntekijän koulutus on arvioitu tarvittavaksi sosiaalityöntekijän työhön. 

Tuossa on aika monta arvioijaa ja haastettakin.

Koska yliopistotutkinnolla pääsee helpommin myös AMK-tutkinnon kelpuuttaviin työpaikkoihin, mutta ei päinvastoin, tässä syntyy tietysti intressikonflikti; yliopiston väen ja yliopiston käyneiden intresseissä on liioitella sen työn vaativuutta, johon nykyisellään vaaditaan yliopisto, jotta kilpailua olisi vähemmän ja AMK:n käyneiden intresseissä taas olisi argumentoida miksi työtä voisi tehdä myös ilman yliopiston tutkintoa tai ehdottaa erilaisia joustavia väyliä samaan kelpoisuuteen esim.joitakin lisäkursseja käymällä.

Lisäksi yliopiston tutkintovaatimukset, rakenteet ja muut ovat aika vanhoja keksintöjä, jotka eivät välttämättä ole enää nykyaikaa. Ilmeisesti joskus kauan sitten on keksitty, että yliopistossa pitää opiskella XXX opintopistettä ja ajan kanssa yliopistoon on tullut yhä enemmän ja enemmän aloja ja koulutusohjelmia, joihin on jonkun lain tai säädöksen mukaan pitänyt säädä villoja ja höyheniä niin paljon, että XXX op. varmasti täyttyy näin kärjistäen sanottuna; Briteissä tai Espanjassa taas riittäisi kaksi vuotta lyhyemmät opinnot vaikka tuohon sosiaalityöhön.

Toki AMK on siinä mielessä vielä pahempi, että sinne on kopioitu YAMK:ta myöten samat tutkintotäytteet, mutta YAMK ei kuitenkaan vastaa maisteria muuten kuin opintopisteiden kannalta, koska käytännössä varsinaisen käytännön työn oppiminen loppuu siihen ensimmäiseen AMK-paperiin ja YAMK valmistaakin ihmisiä hallinnon palvelukseen ja esim.kasvatusalan YAMK-tutkinnon voi opiskella itselleen vaikka tradenomi; YAMK:ssa tieto ei siis suoraan rakennu vanhan tiedon päälle ja täydennä sitä, vaan kärjistetysti sanottuna valmistaa johonkin ihan muuhun toimistotyöhön.

Tämän pohjalta voitaisiin kysyä eikö ihmisiä voitaisi vain suoraan kouluttaa siihen hallintotehtävään vaikka peruskoulun jälkeen tai jonkun avoimen väylän kautta? Esim.eläinlääkäri oppii kandin jälkeen hirveästi lisää eläinten hoitamisesta, mutta sairaanhoitaja oppii YAMK:ssa hallintojutuista.

No se kai se pointti onkin. Sairaalassa lienee suotavaa, että se hoitajien esimies olisi itsekin hoitoalan koulutuksen läpikäynyt, eikä joku suoraan peruskoulusta hallintoa opiskelemaan mennyt.

Käsittääkseni osastonhoitajan vakanssiin tarvitaan tuo YAMK?

Ärsyttää AMK opiskelijoiden jatkuva dissaaminen. Tämä maailma ei pärjäisi esimerkiksi ilman sairaanhoitajia, kätilöitä tai fysioterapeutteja, miksi näitä tutkintoja pitäisi hävetä? Kaikki ovat arvokkaita ammatteja, vaativat erikoisosaamista ja eivät ole helppoja. Näissä ammateissa olet myös vastuussa ihmisten hengestä.

Samalla tavalla AMK insinöörit hoitavat suorittavat työt kuten tuotannon esimiestehtävät, jotta yliopistosta valmistuneiden ei niitä tarvitsisi tehdä vaan he voisivat keskittyä siihen akateemiseen tutkimukseen ja ajatustyöhön. Miksi sitä pitäisi hävetä?

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää AMK opiskelijoiden jatkuva dissaaminen. Tämä maailma ei pärjäisi esimerkiksi ilman sairaanhoitajia, kätilöitä tai fysioterapeutteja, miksi näitä tutkintoja pitäisi hävetä? Kaikki ovat arvokkaita ammatteja, vaativat erikoisosaamista ja eivät ole helppoja. Näissä ammateissa olet myös vastuussa ihmisten hengestä.

Samalla tavalla AMK insinöörit hoitavat suorittavat työt kuten tuotannon esimiestehtävät, jotta yliopistosta valmistuneiden ei niitä tarvitsisi tehdä vaan he voisivat keskittyä siihen akateemiseen tutkimukseen ja ajatustyöhön. Miksi sitä pitäisi hävetä?

Luultavasti harva juurikaan sairaanhoitajia yms. dissaa. Suurin "dissauksen" aihe taitavat olla nuo tradenomit, jotka tuntuvat olevan se ammattikorkeakoulusta valmistunut ryhmä, jotka korostavat äärimmäisen korkeaa ja vaativaa koulutustaan. Ja toisaalta juuri se ryhmä, jota ilmankin pärjättäisiin. Lähihoitajalla ei ole pätevyyksiä tehdä sh:n töitä, ja lääkärikään ei tähän kaikista optimaalisin ole. Mutta taas sitten tradenomi on aika kivuttomasti korvattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää AMK opiskelijoiden jatkuva dissaaminen. Tämä maailma ei pärjäisi esimerkiksi ilman sairaanhoitajia, kätilöitä tai fysioterapeutteja, miksi näitä tutkintoja pitäisi hävetä? Kaikki ovat arvokkaita ammatteja, vaativat erikoisosaamista ja eivät ole helppoja. Näissä ammateissa olet myös vastuussa ihmisten hengestä.

Samalla tavalla AMK insinöörit hoitavat suorittavat työt kuten tuotannon esimiestehtävät, jotta yliopistosta valmistuneiden ei niitä tarvitsisi tehdä vaan he voisivat keskittyä siihen akateemiseen tutkimukseen ja ajatustyöhön. Miksi sitä pitäisi hävetä?

Tämä!! Mutta pakko mainita etten myöskään halu olla sellanen amkilainen joka dissaa yliopistoa. Mun mielestä molemmat on oikein hyviä vaihtoehtoja mutta erilaisia :D

YAMK:n tutkinnon saaneet ovat käyttäneet maisteritutkinnon nimikettä (MBA, jota ei voi sotkea johdon ulkomaanopintojen MBA:han 1,5-2v). Yliopiston maisteri on aina Master of Science in …. jtk, vaikkapa Business Adminstration tms. 

Tuo "science" erottaa nuo tutkinnot, joten suorituspaikan näkee siitä.  Sitten on aivan eri asia, mitä kuhunkin työtehtävään vaaditaan. 

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

 

Kuka arvioi mikä on turhaa tietoa? Se amk:n käynyt vai esim. pätevyysvaatimuksia määrittävät virkamiehet? Usein kuulee esim. sosionomien arvostelevan sosiaalityöntekijöiden tutkintoa, että siellä on paljon tarpeetonta tietoa ja ei ole riittävän käytännönläheinen. Kuitenkin juuri sosiaalityöntekijän koulutus on arvioitu tarvittavaksi sosiaalityöntekijän työhön. 

Tuossa on aika monta arvioijaa ja haastettakin.

Koska yliopistotutkinnolla pääsee helpommin myös AMK-tutkinnon kelpuuttaviin työpaikkoihin, mutta ei päinvastoin, tässä syntyy tietysti intressikonflikti; yliopiston väen ja yliopiston käyneiden intresseissä on liioitella sen työn vaativuutta, johon nykyisellään vaaditaan yliopisto, jotta kilpailua olisi vähemmän ja AMK:n käyneiden intresseissä taas olisi argumentoida miksi työtä voisi tehdä myös ilman yliopiston tutkintoa tai ehdottaa erilaisia joustavia väyliä samaan kelpoisuuteen esim.joitakin lisäkursseja käymällä.

Lisäksi yliopiston tutkintovaatimukset, rakenteet ja muut ovat aika vanhoja keksintöjä, jotka eivät välttämättä ole enää nykyaikaa. Ilmeisesti joskus kauan sitten on keksitty, että yliopistossa pitää opiskella XXX opintopistettä ja ajan kanssa yliopistoon on tullut yhä enemmän ja enemmän aloja ja koulutusohjelmia, joihin on jonkun lain tai säädöksen mukaan pitänyt säädä villoja ja höyheniä niin paljon, että XXX op. varmasti täyttyy näin kärjistäen sanottuna; Briteissä tai Espanjassa taas riittäisi kaksi vuotta lyhyemmät opinnot vaikka tuohon sosiaalityöhön.

Toki AMK on siinä mielessä vielä pahempi, että sinne on kopioitu YAMK:ta myöten samat tutkintotäytteet, mutta YAMK ei kuitenkaan vastaa maisteria muuten kuin opintopisteiden kannalta, koska käytännössä varsinaisen käytännön työn oppiminen loppuu siihen ensimmäiseen AMK-paperiin ja YAMK valmistaakin ihmisiä hallinnon palvelukseen ja esim.kasvatusalan YAMK-tutkinnon voi opiskella itselleen vaikka tradenomi; YAMK:ssa tieto ei siis suoraan rakennu vanhan tiedon päälle ja täydennä sitä, vaan kärjistetysti sanottuna valmistaa johonkin ihan muuhun toimistotyöhön.

Tämän pohjalta voitaisiin kysyä eikö ihmisiä voitaisi vain suoraan kouluttaa siihen hallintotehtävään vaikka peruskoulun jälkeen tai jonkun avoimen väylän kautta? Esim.eläinlääkäri oppii kandin jälkeen hirveästi lisää eläinten hoitamisesta, mutta sairaanhoitaja oppii YAMK:ssa hallintojutuista.

Sinähän tämän tiedätkin niin tarkasti, kun sinulla ei ole tutkintoa mistään eikä työpaikkaakaan. Vuosia sitten toisella foorumillahan sinä yritit lanseerata itsellesi nimeä "Professori" sillä perusteella, että olit lukenut valtavasti sukupuolielimistä, pääasiassa naisten. Muut nimitykset kyllä tarttuivat, mutta tuo ei.

Kuusi vuotta yliopistolla maleksinut kirjastontäti tienaa pari tonnia kuussa, putkimies parin vuoden koulutuksella jopa kymppitonneja kuussa omalla toiminimelläänkin 

Vierailija kirjoitti:

YAMK:n tutkinnon saaneet ovat käyttäneet maisteritutkinnon nimikettä (MBA, jota ei voi sotkea johdon ulkomaanopintojen MBA:han 1,5-2v). Yliopiston maisteri on aina Master of Science in …. jtk, vaikkapa Business Adminstration tms. 

Tuo "science" erottaa nuo tutkinnot, joten suorituspaikan näkee siitä.  Sitten on aivan eri asia, mitä kuhunkin työtehtävään vaaditaan. 

AMKin tutkintonimikkeet olisi voitu tehdä läpinäkyviksi ja maallikoillekin selviksi, mutta jostain syystä ei haluttu.

Vierailija kirjoitti:

Kuusi vuotta yliopistolla maleksinut kirjastontäti tienaa pari tonnia kuussa, putkimies parin vuoden koulutuksella jopa kymppitonneja kuussa omalla toiminimelläänkin 

Kirjastotäti voi kuitenkin viihtyä paremmin kirjojen parissa kuin pää viemäriputkessa.

Vierailija kirjoitti:

Turun kauppakorkeakoulussa, ei tradenomin tutkinnolla saa enää kandivaiheeseenkaan mitään automaattisesti hyväksiluettua. Joskus pääsi tradet suoraan maisteriin, sitten saivat 60op hyväksiluettua, nyt eivät enää mitään (automaattisesti). Ei siis todellakaan ole sama tutkinto.

Useissa työpaikkailmoituksissa nykyään onkin mainittu, että etsitään "yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta".

Joku sanoi, että yksityiset firmat ei tuota karsintaa tee... hah. TIEDÄN useita firmoja, jotka heittävät AMK käyneet suoraan pois sen enempiä vilkaisemattakaan hakemusta.

Se, mitä minä en ymmärrä on, että miksi ammattikorkeakoulun käyneet häpeävät sitä tutkintoaan niin paljon? Miksi ei voi ylpeästi sanoa, että on käynyt ammattikorkeakoulun, vaan pitää käyttää kiertoilmaisuja ja suorastaan valehdella käyneensä yliopiston ja selittää, kuinka on yliopistotason tutkinto?? häh... Miksi se niin kamalasti hävettää?

Ainoa syy, minkä keksin tuohon häpeään on nimenomaan se, että AMK:n käyneillä ei vaan lahjat riittäneet yliopistoon ja sitten pitää jotenkin siitä häpeästä ja omasta huonommuuden tunteesta päästä yli vaikka sitten kiertelemällä ja kaartelemalla ja häpeämällä omaa tutkintoaan.

Ennakkoluuloilla pilataan monta hyvää asiaa. Tuosta yritysten rekrypolitiikasta sen verran, että lähisukulaiseni on HR-asiantuntija ja kehui, että he palkkaavat vain yliopistosta. Hänen mielestään amk on samaa kuin ammattikoulu. Heitin hänelle kerran haasteen ja sanoin, että katsokaas nyt niitä amkista valmistuneidenkin hakemuksia, ja jos tyyppi vaikuttaa yhtä hyvältä, niin antakaa hänelle mahdollisuus. Kyse oli siis määräaikaisesta, muutaman kuukauden työsuhteesta. No, hyvin hämmästyneenä tuli sanomaan myöhemmin, että osastonjohtaja oli ollut erittäin tyytyväinen siihen palkattuun tradenomiin. Oli kuulemma heti ollut valmis töihin eikä perehdyttämisessä ollut läheskään niin paljon vaivaa kuin yliopistosta tulleiden kohdalla. No näinhän se usein menee. Amkeissa kun ei ainoastaan päntätä ja tutkita asioita vaan sovelletaan opittua. Ja heillä on myös harjoittelujaksot yrityksissä. Antaahan se ihan eri valmiudet.