Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Työtaidot oppii usein työelämässä. Yliopisto sopii heille, jotka aidosti haluavat panostaa asiantuntijuuteen. Jos joku ala kiinnostaa ja motivoi, kannattaa hakea sitä opiskelemaan.

Kansalaisopisto on kallein vaihtoehto; AMK ja yliopisto ovat lähes pelkkää kirjoittamista kuten useimmat lukion aineet. Kansalaisopistosta ei saa tutkintoa, mutta jos kirjoittamiseen uupuu, se on hyvä vaihtoehto, kun haluaa kehittää itseään monipuolisesti eikä tarvitse pelätä hylsyn saamista kirjoitustehtävistä tai toisten paimentamista ryhmätehtävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Kyllä sillä todellakin on väliä, oletko sairaanhoitaja vai lääkäri...

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Väärin. Ensinäkin, näillä mennään hyvin pitkälti eri tehtäviin. Jo laki asettaa ehdot tälle. Sitten ne muutamat alat, kuten kaupallinen, tekniikka ja luonnonvara-ala, niin kyllä se nyt näissäkin aika paljon merkitsee mihin edes siihen ensimmäiseen työpaikkaan työllistyt. Tämä pitäisi jotenkin tuoda paremmin esille: ammattikorkeakoulu ja yliopisto valmistavat aivan erilaisiin työtehtäviin. Se koulutuspolku kannattaa päättää sen perusteella haluaako korkeinpaan vastuuseen ja johtoon. Tuo on oletettavasti pätevä jokaikisellä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Miksi sitten olisi edes kaksi erillaista korkeakoulua, jos joka tapauksessa mennään samoihin tehtäviin?

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Ai kuten vaikkapa lääkärin, proviisorin, hoitajan, fysioterapeutin ja rakennesuunnittelijan tapauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Ai kuten vaikkapa lääkärin, proviisorin, hoitajan, fysioterapeutin ja rakennesuunnittelijan tapauksessa?

Ja sitten ammattikorkeakoulun väki ihmettelee, miksi heitä vähätellään...

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Ihanko oikeasti väität, etteivät rekrytointia tekevät kiinnitä huomiota siihen, onko talouspäällikön paikkaa hakeva KTM vai tradenomi?

Kuka tämän kummallisen tasapäistämistrendin on alunperin aloittanut? Silloin kun ammattikorkeakoulut olivat vielä opistoja, näitä keskusteluja ei tarvinnut koskaan käydä. Jokainen tiesi oman paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tämän kummallisen tasapäistämistrendin on alunperin aloittanut? Silloin kun ammattikorkeakoulut olivat vielä opistoja, näitä keskusteluja ei tarvinnut koskaan käydä. Jokainen tiesi oman paikkansa.

Oletettavasti tradenomit. En ole juuri koskaan kenenkään muun kuin tradenomin olevan ns. wannebeyliopistolainen ja tasapäistävän näitä kahta järjestelmää.

Tuttavani opiskeli AMK:ssa oman käytännönläheisen alansa aineopettajaksi.

Luin hänen opinnäytetyönsä. Suoraan sanottuna ihmettelen, miten heppoisella kirjoitelmalla voi suorittaa tutkinnon. Lisäksi opinnäytetyössä oli melkoisesti kirjoitusvirheitä.

Mietin, että onko taso nykyään tämä. Vai riittääkö se, että henkilö osaa oman opettamansa alan käytännön työt, eikä sillä opinnäytetyöllä olekaan niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani opiskeli AMK:ssa oman käytännönläheisen alansa aineopettajaksi.

Luin hänen opinnäytetyönsä. Suoraan sanottuna ihmettelen, miten heppoisella kirjoitelmalla voi suorittaa tutkinnon. Lisäksi opinnäytetyössä oli melkoisesti kirjoitusvirheitä.

Mietin, että onko taso nykyään tämä. Vai riittääkö se, että henkilö osaa oman opettamansa alan käytännön työt, eikä sillä opinnäytetyöllä olekaan niin väliä.

Jos katsot theseuksesta noita, niin kyllä: taso on surkea.

Opiskelin itse yliopistossa aikoinani ja aina ihmettelin AMK:ssa olevien kavereideni juttuja. Opiskelu kuulosti heille todella heppoiselta ja helpolta läpihuutojutulta - olivat itsekin aiheesta vihaisia ja harmissaan.

Varmasti eri amkkien ja ohjelmien välillä on paljon eroja, mutta enpä kyllä kehottaisi ketään oikeaa asiantuntijuutta tavoittelevaa henkilöä valitsemaa ammattikorkeaa yliopiston sijaan.

Toisesta valmistutaan ammattiin, toisessa tehdään lisäksi tieteellistä tutkimusta. Onhan siinä selkeä ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä sillä ei ole merkitystä kuin ehkä ihan ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Sen jälkeen, kokemus, osaaminen, suosittelut ja verkostoituminen vievät eteenpäin. Ketään ei kiinnosta tutkinnot vaan se mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on.

Kyllä sillä todellakin on väliä, oletko sairaanhoitaja vai lääkäri...

No huoh, kirjoittaja nyt varmaan viittasi aloihin, joilla ei tarvitse ammattipätevyyttä.

Esim. IT-ala tai vaikka kaupallinen, markkinointi sun muut.

Onko pakko tahallaan väärin ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Toisesta valmistutaan ammattiin, toisessa tehdään lisäksi tieteellistä tutkimusta. Onhan siinä selkeä ero.

On, siksi niitä on turhaa vertailla.

Harvassa työpaikassa tosin on hyötyä tutkimusten teon osaamisesta.

Rehellinen vastaus. Olen käynyt sekä AMK että Yliopiston, mutta eniten tutkinnoista olen hyötynyt eat eli aerikoisammattitutkinnosta. Oikeastaan kysmys on enemmän siitä mitä työtä haetaan. VIroissa on väliä minkä asteen tutkinnon olet suorittanut. Yksityisellä sektorilla voidaan näistä joustaa enemmän. Mikäli taas pohditaan tasoa. Olen ollut yliopisto luennolla jossa tieto oli vanhentunutta ja taas AMK opinnoissa jossa opettajan työorjentoituneisuus näkyi ajankohtaisuudessa. Loppuen lopuksi enemmän taso koulutuksen sisällä ratkaisee ja hakian asenne.

Älytön aloitus, miten joku asettaa ammatikoulun ja yliopiston samalle viivalle? Olkoonkin sitten ammattikorkeakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisesta valmistutaan ammattiin, toisessa tehdään lisäksi tieteellistä tutkimusta. Onhan siinä selkeä ero.

On, siksi niitä on turhaa vertailla.

Harvassa työpaikassa tosin on hyötyä tutkimusten teon osaamisesta.

Tarkoitin mikä on yliopiston idea vs. ammattikorkean idea. Harva tutkijaksi suuntautuva hakeutuu muihin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin itse yliopistossa aikoinani ja aina ihmettelin AMK:ssa olevien kavereideni juttuja. Opiskelu kuulosti heille todella heppoiselta ja helpolta läpihuutojutulta - olivat itsekin aiheesta vihaisia ja harmissaan.

Varmasti eri amkkien ja ohjelmien välillä on paljon eroja, mutta enpä kyllä kehottaisi ketään oikeaa asiantuntijuutta tavoittelevaa henkilöä valitsemaa ammattikorkeaa yliopiston sijaan.

Olen kyllä eri mieltä, kumpikin on käyty.

Yliopistossa oli erittäin teoreettinen ote, me luettiin tutkimuksia ja kirjoiteltiin niistä esseitä/oppimispäiväkirjoja ja mitä lie.

Luennoilla proffat kertoivat omista tutkimuksistaan. Tehtiin muutama "toimeksianto" yrityksille, mutta nekin oli käytännössä hyvin teoriapainotteisia löpötyksiä.

Lisäksi oli paljon metodiopintoja, jotka auttoi gradun teossa, mutta ei työelämässä. Meillä ainakin tilataan tutkimukset ihan sen alan ammattilaisilta.

Olin hyvässä AMKssa ja siellä opin juuri sitä, mitä töissä joka päivä tehdään, ihan suunnitelusta käytännön ohjelmien käyttöön.

AMK on todella hyvä sinne suorittavalle tasolle, jossa tarvitsee ammattitaitoa. Yliopisto valmisti ennemmän sinne strategiseen johtoon, mutta ennen sinne pääsyä / siellä pärjäämistä tulee osata se jokapäiväinen pakerrus myös, se käytännön työ.