Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija
05.05.2020 |

Miten työmarkkinat suhtautuvat, onko tutkinolla väliä?

Kommentit (684)

Vierailija
421/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

Viimeiseen; ei turhaa, mutta sellaista, missä työelämässä ei ole hyötyä.

Totta puhuen toivoisin, että maallikoille useammin aukeaisi esim lähdekritiikin perusteet tai hyvän tutkimuksen kriteerit. Ne ovat niitä juttuja, jotka yliopiston käyneet ovat joutuneet edes perustasolla kahlaamaan. Niistä ei ole hyötyä työelämässä, mutta ovat arvokasta yleissivistystä maailman jäsentämisessä.

AMK:n käyneiden työllistyminen on usein helpompaa. Yliopistotutkinnot ovat vaativammat ja laajemmat. Mitä kukakin arvostaa, on varmaan näkökulmasta kiinni.

Olen itse huomannut saman, että vaikka tunnen ihmisiä hyvinkin eri koulutustasoilta ja mukavia voivat olla kaikki, sellainen terveen kriittinen ajattelu tuntuu kytkeytyvän yliopisto-opintoihin. Vähemmän koulutettu hurahtaa selvästi helpommin "ajattelemaan kriittisesti" vaikkapa ravitsemussuosituksista, jolloin se kritiikki tarkoittaa jonkin yksittäisen gurun oppien perässä juoksemista. Minusta tuollainen on aika kaukana kriittisestä ajattelusta. Ei myöskään käsitetä sitä, että tieteellisen tiedon luonne on sellainen, että tieto lisääntyy ja voidaan huomata, että jokin aiempi käsitys oli väärä. Mitään "jumalan sanaa" ei yliopistosta julisteta, koska kaikki voi muuttua.

Muuten minusta jaottelu arvostuksen mukaan on ihan hullua. Esim. sairaanhoitajan työtä ei voi tehdä millään muulla koulutuksella kuin juuri sillä tietyllä määritellyllä. Sitten taas jos on alalla, jolla ei ole tällaisia tiukkoja vaatimuksia, se arvostus voi tulla ihan työn tulosten kautta, jolloin se koulutustaso muuttuu merkityksettömäksi. Ja jos taas raha tuo arvostusta, niin moni miesduunari ainakin tienaa ihan kivasti ja aloittaa tienaamisen nuorena, jolloin korkea koulutus on turha.

Vierailija
422/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Tässä siis joku väittää suoraan, että amk ja yliopistotutkinnot vastaavat toisiaan ja ovat sama asia???

Luetun ymmärtäminen... Menikö joku aikanaan sinulla sen opettelun kanssa vikaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
423/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

Viimeiseen; ei turhaa, mutta sellaista, missä työelämässä ei ole hyötyä.

Totta puhuen toivoisin, että maallikoille useammin aukeaisi esim lähdekritiikin perusteet tai hyvän tutkimuksen kriteerit. Ne ovat niitä juttuja, jotka yliopiston käyneet ovat joutuneet edes perustasolla kahlaamaan. Niistä ei ole hyötyä työelämässä, mutta ovat arvokasta yleissivistystä maailman jäsentämisessä.

AMK:n käyneiden työllistyminen on usein helpompaa. Yliopistotutkinnot ovat vaativammat ja laajemmat. Mitä kukakin arvostaa, on varmaan näkökulmasta kiinni.

Olen itse huomannut saman, että vaikka tunnen ihmisiä hyvinkin eri koulutustasoilta ja mukavia voivat olla kaikki, sellainen terveen kriittinen ajattelu tuntuu kytkeytyvän yliopisto-opintoihin. Vähemmän koulutettu hurahtaa selvästi helpommin "ajattelemaan kriittisesti" vaikkapa ravitsemussuosituksista, jolloin se kritiikki tarkoittaa jonkin yksittäisen gurun oppien perässä juoksemista. Minusta tuollainen on aika kaukana kriittisestä ajattelusta. Ei myöskään käsitetä sitä, että tieteellisen tiedon luonne on sellainen, että tieto lisääntyy ja voidaan huomata, että jokin aiempi käsitys oli väärä. Mitään "jumalan sanaa" ei yliopistosta julisteta, koska kaikki voi muuttua.

Muuten minusta jaottelu arvostuksen mukaan on ihan hullua. Esim. sairaanhoitajan työtä ei voi tehdä millään muulla koulutuksella kuin juuri sillä tietyllä määritellyllä. Sitten taas jos on alalla, jolla ei ole tällaisia tiukkoja vaatimuksia, se arvostus voi tulla ihan työn tulosten kautta, jolloin se koulutustaso muuttuu merkityksettömäksi. Ja jos taas raha tuo arvostusta, niin moni miesduunari ainakin tienaa ihan kivasti ja aloittaa tienaamisen nuorena, jolloin korkea koulutus on turha.

Minä huomasin neuvolassa terveydenhoitajan kanssa asioidessa, että oleellista oli mennnä tietty hoitopatteristo läpi ja ruksata kyllä tai ei. Laajempaa kontekstia ei otettu mukaan missään lasta arvioitaessa. Esim. r -kirjaimen osaaminen määrittyi siten kyvyksi tai kykenemättömyydeksi ottamatta huomioon mikä lapsen äidinkieli on ja onko äidinkielessä suomalaista r -kirjainta. On vaikea ajatella yliopistokoulutetun menevän niin suppealla näkemyksellä. 

Vierailija
424/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto on yliopisto, mutta eikö AMK = amis? Amis ja AMK ovat samoja AMK on vaan hienoimmille kuin perusamikset.

Onko yliopistokoulutetut joutuneet lomautetuiksi/irtisanotuiksi koronapandemian myötä ja AMK-insinöörit pitäneet työpaikkansa, kun näin kova poru nousi?

Olen ihan duunari, aikoinaan nipin napin peruskoulun läpikäynyt en ole yliopistoa nähnytkään edes unissa. Kouluaikana sanottiin että AMK on hienoimmille ja niistä tulee amisten pomoja siksi AMK = amis.

Vierailija
425/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei yliopisto ja AMK ole sama, mutta se, miten amk-tutkintoa käsitellään esim yliopiston maisterikoulutuksen haussa, riippuu täysin tutkinnosta.

Opiskelen Taideyliopistossa ja hain tänne tekemään suoraan maisterin tutkintoa. Minulla oli aikaisemmin alani tutkinto AMK:sta. Aikaisempi tutkintoni katsotaan täällä tasoltaan kandia vastaavaksi ja siksi pystyin hakemaan suoraan maisteriin ja kaikki opinnot hyväksiluettiin. Eli en joutunut tekemään mitään opintoja kanditason puolelta.

Vierailija
426/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu on hierarkiassa jokatapauksessa yliopiston alapuolella, koska niiden toiminta perustuu yliopistossa tuotetun tiedon soveltamiseen.

Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä, että on kaksi korkeakoulun tyyppiä? Näillä on vain erilaiset lähestymistavat asioihin. Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi?

Siis tuo hierarkia syntyy itsestään, eikä sitä tarvitse edes erikseen luoda. Vähän niin kuin ensin on lehmä, että saadaan maitoa.

En mä kyllä osaa nähdä noita hierarkiassa mitenkään eri asemissa. Kuten en myöskään lukio vs ammattikoulua.

Et ymmärrä sitä, että toinen tuottaa toiselle sen tiedon, mitä niissä opetetaan? Eroaa tästä lukio vs amis asetelmasta siten, ettei lukio tuota amiksessa opetettavaa tietoa.

Sä varmaan pilailet. Kyllä yliopistolla tehdään niiiiiin paljon kaiken maailman nollatutkimuksia millä ei ole oikean työelämän kanssa mitään tekemistä. Käytännössä monikaan tutkimustulos ei edes päädy firmojen hyödynnettäväksi. Kyllä suurin osa tiedosta tulee ihan jostain muualta kuin yliopistolta.

Ja sitten se hitaus yliopistolla. Kaiken maailman nenänkaivajaa on siellä töissä ja ihmettelevät josko tänään vaikka tekisi töitä tai että olisiko jotain töitä tänään. En yhtään ihmettele että palkat yliopistolla on niin paskat.

Voi taivas. Tulos se on nollatuloskin. Eikai sitä etukäteen voi tietää onko tutkimuksen tulos kuinka hyödynnettävissä ja millä aikataululla. Oletko koskaan kuullut perustutkimuksesta? Sen tarkoitus on tuottaa sitä perustietoa, jonka päälle soveltavaa tutkimusta rakennetaan. Toisinaan tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako tekijä a ilmiöön b. Joskus tulos on, että ei vaikuta.

Tiedän. Olen ollut monessa tutkimuksessa mukana. Turha minulle tulla väittämäään että yliopistolla tehdään niin paljon hyviä tutkimuksia että ne oikein päätyvät sitten muille opetettaviksiksi ja käytäntöön firmoille. Kyllä sellaisiakin on mutta suurin osa ei ole. Tästä oli kysymys.

No ei tietenkään tehdä, eikä se ole tieteellisen tutkimuksen tarkoituskaan. Tieteellisen tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa, jota sitten hyödynnetään jossain muussa tai ei. Osa tänään tuotetusta tiedosta kyetään hyödyntämään vasta vuosikymmenien päästä.

Eikä kaikkea hyödynnetä koskaan. Paljon tehdään turhaa työtä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Vaikka olen vannoutunut virkamies, niin kyllä monet yhteiskuntaa muuttavat keksinnöt ovat saaneet alkunsa yrityspuolella. Arvokasta tutkimustyötä tehdään muuallakin yliopistojen lisäksi. Eikä kaikilla keksijöillä aina ole mitään korkeakoulututkintoja.

Kuinka helposti voi etukäteen arvioida, että työ on turhaa? Harva toimiva keksintö on syntynyt heti eka kerralla, aika useasti on jouduttu tekemään ensin taustatyötä, jonka jälkeen useita epäonnistuneita yrityksiä.  Joskus pitää lopettaa kehittely kesken. Onko nuo epäonnistumiset turhaa työtä? Joskus keksintö taas syntyy vahingossa, kun tutkitaan aivan muuta. Onko tällöin tuo muu tutkimus ollut turhaa, kun se ei ole johtanut haluttuun lopputulokseen?

Tottakai tutkimusta tehdään muuallakin, kukaan ei kai näin ole väittänyt. Kuitenkin tutkimuksen tekeminen on opetuksen ohella yliopiston PÄÄTEHTÄVÄ. Yritysten tehtävänä on taas tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon rahaa ja siellä tutkimus, tuotekehitys ja tuote ovat vain välttämättömiä pahoja tämän tehtävän täyttämiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
427/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.

Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.

Viimeiseen; ei turhaa, mutta sellaista, missä työelämässä ei ole hyötyä.

Totta puhuen toivoisin, että maallikoille useammin aukeaisi esim lähdekritiikin perusteet tai hyvän tutkimuksen kriteerit. Ne ovat niitä juttuja, jotka yliopiston käyneet ovat joutuneet edes perustasolla kahlaamaan. Niistä ei ole hyötyä työelämässä, mutta ovat arvokasta yleissivistystä maailman jäsentämisessä.

AMK:n käyneiden työllistyminen on usein helpompaa. Yliopistotutkinnot ovat vaativammat ja laajemmat. Mitä kukakin arvostaa, on varmaan näkökulmasta kiinni.

Ja kuten tuolla itse aiemmin kirjoitin, turhuuskin on riippuvainen siitä, mitä tulevaisuudessa työkseen tekee. Oma DI:n koulutus mahdollistaa aika laajan kirjon eri tehtäviä ja 10v aikana osa käydyistä kursseista on jäänyt hyödyttömäksi omalla kohdalla, mutta joku opiskelukaveri eri tehtävissä on saanut niistä paljonkin irti.

Vierailija
428/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joihinkin virkoihin edellytetään korkeakoulututkintoa ja se tarkoittaa nimenomaan yliopistoja, kauppakorkeaa, teknillistä korkeakoulua tms.

Joissakin tapauksissa jos johonkin johtajavirkaan ylennetään viraston sisältä opiston tai AMK:n käynyt, niin hänet laitetaan jollekin MBA tai vastaavalle kurssille. Tiedän ainakin yhden entisen työkaverin joka oli merkonomi ja kun hän vaihtoi työpaikkaa niin herrahissi aukeni. Joskut taas hakeutuvat oma-aloitteisesti jatko-opiskelijaksi yliopistoihin että varmistaa uran. Vaimoni eräs ystävätär oli 40 vuotta sitten merkonomi ja työskenteli pankkineitinä, nyt hän on kauppatieteen tohtori ja koko pankin toimitusjohtaja ja liksa kymmenkertainen.

Yleisesti ottaen, jos ei ole kysymys isoista johtajista, niin se on yksi lysti jos on suorittanut yliopiston tai opiston/AMK:n, ainakin vuosia myöhemmin erot tasottuvat. Työnarkomaanit pärjäävät parhaiten, pikkasen boheemit (kuten minä) sinnittelee jotenkuten vaikka on yliopistopaperit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
429/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.

Monesti ajatellaan, että rakentavassa keskustelussa on parempi keskittyä ihmisiä yhdistäviin asioihin heitä erottavien sijasta.

Vierailija
430/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.

Monesti ajatellaan, että rakentavassa keskustelussa on parempi keskittyä ihmisiä yhdistäviin asioihin heitä erottavien sijasta.

Toki varmasti joku elämänkoululainen saa hyvät naurut seuratessaan sivusta miten korkeakoulutetut täällä tappelevat keskenään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
431/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikai täällä tapeltu ole. Kerrottu vain tosiasia, että yliopisto on arvostempi ja vaativampi, kuin amk.

Vierailija
432/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikai täällä tapeltu ole. Kerrottu vain tosiasia, että yliopisto on arvostempi ja vaativampi, kuin amk.

Onhan tapeltu. Toistuvastihan tässä keskustelussa on rinnastettu ammattikorkeakoulu ihmeellisillä verukkeella toisen asteen opintoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
433/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.

Monesti ajatellaan, että rakentavassa keskustelussa on parempi keskittyä ihmisiä yhdistäviin asioihin heitä erottavien sijasta.

Paitsi tietysti silloin, kun keskustelunaiheena ovat juuri ne erottavat asiat.

Vierailija
434/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.

Monesti ajatellaan, että rakentavassa keskustelussa on parempi keskittyä ihmisiä yhdistäviin asioihin heitä erottavien sijasta.

Paitsi tietysti silloin, kun keskustelunaiheena ovat juuri ne erottavat asiat.

Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa voi päätyä opiskelemaan jossain sellaisessa koulutusohjelmassa, jossa mikään ei oikein toimi. Keskimäärin kai kuitenkin moni kokee korkeakouluopintojen olevan hyvä investointi, oli opinnot suoritettu sitten yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
435/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikai täällä tapeltu ole. Kerrottu vain tosiasia, että yliopisto on arvostempi ja vaativampi, kuin amk.

Onhan tapeltu. Toistuvastihan tässä keskustelussa on rinnastettu ammattikorkeakoulu ihmeellisillä verukkeella toisen asteen opintoihin.

No jos se väkisin halutaan johonkin rinnastaa, niin kyllä se tradenomi on lähempänä merkonomia, kuin kauppatieteiden kandia.

Vierailija
436/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole.

Amk, on leikki tutkinto.

Yliopisto, on aina yli opisto.

Vierailija
437/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikai täällä tapeltu ole. Kerrottu vain tosiasia, että yliopisto on arvostempi ja vaativampi, kuin amk.

Onhan tapeltu. Toistuvastihan tässä keskustelussa on rinnastettu ammattikorkeakoulu ihmeellisillä verukkeella toisen asteen opintoihin.

No jos se väkisin halutaan johonkin rinnastaa, niin kyllä se tradenomi on lähempänä merkonomia, kuin kauppatieteiden kandia.

No huhhuh. Tradenomi on opiskellut paljon enemmän kuin kandi. Näistä kahdesta palkkaisin lähtökohtaisesti mieluummin tradenomin, koska hän on saanut isomman määrän opintoja vietyä loppuun asti.

Vierailija
438/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikai täällä tapeltu ole. Kerrottu vain tosiasia, että yliopisto on arvostempi ja vaativampi, kuin amk.

Onhan tapeltu. Toistuvastihan tässä keskustelussa on rinnastettu ammattikorkeakoulu ihmeellisillä verukkeella toisen asteen opintoihin.

No jos se väkisin halutaan johonkin rinnastaa, niin kyllä se tradenomi on lähempänä merkonomia, kuin kauppatieteiden kandia.

No huhhuh. Tradenomi on opiskellut paljon enemmän kuin kandi. Näistä kahdesta palkkaisin lähtökohtaisesti mieluummin tradenomin, koska hän on saanut isomman määrän opintoja vietyä loppuun asti.

Sekä kerryttänyt myös työharjoitteluiden myötä ammattiosaamistaan.

Vierailija
439/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto! 

YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. 

Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.

Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.

MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan. 

Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.

Monesti ajatellaan, että rakentavassa keskustelussa on parempi keskittyä ihmisiä yhdistäviin asioihin heitä erottavien sijasta.

Toki varmasti joku elämänkoululainen saa hyvät naurut seuratessaan sivusta miten korkeakoulutetut täällä tappelevat keskenään.

Tämä keskustelu on hyvä esimerkki siitä, ettei korkea koulutus tarkoita kyseisen ihmisen läheskään aina olevan fiksu tai sivistynyt.

Vierailija
440/684 |
07.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Typerä vertaus kun et kerro tutkintoja, jotka ovat suorittaneet. Tottakai vaikkapa sairaanhoitaja työllistyy paremmin kuin sukupuolentutkimusta opiskellut. Toisaalta hammaslääkäri tai sosiaalityöntekijä työllistyy paremmin kuin esimerkiksi muotoilija.