Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?
05.05.2020 |
Miten työmarkkinat suhtautuvat, onko tutkinolla väliä?
Kommentit (684)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.
Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.
Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.
Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.
Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.
Lol. Oikeasti väität että amkssa nykyään oikeasti opetetaan matematiikkaa, fyIikkaa ja kemiaa niinkuin yliopistossa ?
Luetun ymmärtäminen on sinulla vähän haussa? Ei ne asiat miksikään muutu opetetaan niitä missä tahansa vaikka niitä toisessa paikassa opetaankin pidemmälle. Kyllä se veden kemiallinen kaava on ihan sama niin amk:ssa kuin yliopistossakin opetettuna. Ihan samoja kaavoja käytetään integroinnissa oli se oppi saatu mistä tahansa.
Kyse on siitä osaako niitä asioita soveltaa myös käytännössä ja sen matikan kirjan ulkopuolella. Moni ei osaa niitä asioita kumminkaan käytännössä kun pitää alkaa tekemään niiden kaavojen kanssa oikeasti töitä. Ymmärrätkö? Teoriassa joku voi olla hyvä vaikka matikassa siellä kirjojen äärellä, mutta kun pitää alkaa työelämässä sijoittamaan niitä kaavoja oikeisiin työelämässä vaativiin asioihin, niin osaaminen loppuu siihen. Pitää osata käyttää niitä tietojaan myös käytännössä.
Tradenomien ja sairaanhoitajien koulutuksesta minä en tiedä mitään. Minä olen insinööri (AMK) ja vielä kaiken lisäksi ihan helvetin ylpeä hienosta koulutuksestani.
Insinööri (AMK) ja vielä ylpeä koulutuksestaan, kun on niin hieno koulutus :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.
Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.
Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.
Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.
Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.
Lol. Oikeasti väität että amkssa nykyään oikeasti opetetaan matematiikkaa, fyIikkaa ja kemiaa niinkuin yliopistossa ?
Luetun ymmärtäminen on sinulla vähän haussa? Ei ne asiat miksikään muutu opetetaan niitä missä tahansa vaikka niitä toisessa paikassa opetaankin pidemmälle. Kyllä se veden kemiallinen kaava on ihan sama niin amk:ssa kuin yliopistossakin opetettuna. Ihan samoja kaavoja käytetään integroinnissa oli se oppi saatu mistä tahansa.
Kyse on siitä osaako niitä asioita soveltaa myös käytännössä ja sen matikan kirjan ulkopuolella. Moni ei osaa niitä asioita kumminkaan käytännössä kun pitää alkaa tekemään niiden kaavojen kanssa oikeasti töitä. Ymmärrätkö? Teoriassa joku voi olla hyvä vaikka matikassa siellä kirjojen äärellä, mutta kun pitää alkaa työelämässä sijoittamaan niitä kaavoja oikeisiin työelämässä vaativiin asioihin, niin osaaminen loppuu siihen. Pitää osata käyttää niitä tietojaan myös käytännössä.
Tradenomien ja sairaanhoitajien koulutuksesta minä en tiedä mitään. Minä olen insinööri (AMK) ja vielä kaiken lisäksi ihan helvetin ylpeä hienosta koulutuksestani.
Insinööri (AMK) ja vielä ylpeä koulutuksestaan, kun on niin hieno koulutus :D
Miksi dissaat tuota koulutusta? Minulla on tutkinnot Insinööri AMK ja Ylempi AMK. Molemmista olen ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa on usein laadukkaampi opetus.
Missäköhän AMK:ssa? Ei ainakaan siellä koulussa missä minä olen :D se on yks korkeasaari.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.
Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.
Viimeiseen; ei turhaa, mutta sellaista, missä työelämässä ei ole hyötyä.
Totta puhuen toivoisin, että maallikoille useammin aukeaisi esim lähdekritiikin perusteet tai hyvän tutkimuksen kriteerit. Ne ovat niitä juttuja, jotka yliopiston käyneet ovat joutuneet edes perustasolla kahlaamaan. Niistä ei ole hyötyä työelämässä, mutta ovat arvokasta yleissivistystä maailman jäsentämisessä.
AMK:n käyneiden työllistyminen on usein helpompaa. Yliopistotutkinnot ovat vaativammat ja laajemmat. Mitä kukakin arvostaa, on varmaan näkökulmasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.
Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.
Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.
Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.
Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.
Lol. Oikeasti väität että amkssa nykyään oikeasti opetetaan matematiikkaa, fyIikkaa ja kemiaa niinkuin yliopistossa ?
Luetun ymmärtäminen on sinulla vähän haussa? Ei ne asiat miksikään muutu opetetaan niitä missä tahansa vaikka niitä toisessa paikassa opetaankin pidemmälle. Kyllä se veden kemiallinen kaava on ihan sama niin amk:ssa kuin yliopistossakin opetettuna. Ihan samoja kaavoja käytetään integroinnissa oli se oppi saatu mistä tahansa.
Kyse on siitä osaako niitä asioita soveltaa myös käytännössä ja sen matikan kirjan ulkopuolella. Moni ei osaa niitä asioita kumminkaan käytännössä kun pitää alkaa tekemään niiden kaavojen kanssa oikeasti töitä. Ymmärrätkö? Teoriassa joku voi olla hyvä vaikka matikassa siellä kirjojen äärellä, mutta kun pitää alkaa työelämässä sijoittamaan niitä kaavoja oikeisiin työelämässä vaativiin asioihin, niin osaaminen loppuu siihen. Pitää osata käyttää niitä tietojaan myös käytännössä.
Tradenomien ja sairaanhoitajien koulutuksesta minä en tiedä mitään. Minä olen insinööri (AMK) ja vielä kaiken lisäksi ihan helvetin ylpeä hienosta koulutuksestani.
Insinööri (AMK) ja vielä ylpeä koulutuksestaan, kun on niin hieno koulutus :D
Miksi dissaat tuota koulutusta? Minulla on tutkinnot Insinööri AMK ja Ylempi AMK. Molemmista olen ylpeä.
En minä sitä dissaa, minua vain huvittaa miten joku voi olla AMK-koulutuksestaan ylpeä, kun moni ei kehtaisi sitä edes ääneen sanoa. Paljon hyväksyttävämpää on jättää gradu tekemättä ja jäädä kandiksi, kuin lähteä AMK:hon "opiskelemaan".
YAMK on taas täysi vitsi, AMK:n uusin keksintö yrittää päästä tasaveroiseksi yliopistotutkintojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Itse olen ollut kaupassa töissä ja kyllä meillä oli paljonkin tradenomeja harjoittelussa. Tekivät toki muutakin kuin istuivat kassalla kuten auttoivat tilausten tekemisessä ja saattoivat seurata esimiehen työtehtäviä, mutta pääosin kyllä hyllyttivät ja tekivät kassatyötä.
Näinhän se käytännössä menee. Tunnen myös monta KTM-opiskelijaa, jotka ainakin jonkin harjoittelunsa siinä ihan perus kaupankassana ja myyjänä ovat tehneet.
Myös valmiita KTM:iä on töissä kaupan ja hampurilaispaikan kassana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
Niin on. Ja työnantajien mielestä ilmeisen kiinnostava lisämeriitti, koska työhaastatteluihin kutsuja nykyisin satelee.
Yliopisto on yliopisto, mutta eikö AMK = amis? Amis ja AMK ovat samoja AMK on vaan hienoimmille kuin perusamikset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Tämä on hyvä pointti. Amk-tutkinnot useimmin johtavat suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, esim. sairaanhoitaja jne. Eli työllistyminen voi näillä aloilla olla varmempaa, poislukien tradenomi ja taidealat.
Yliopistollahan luetaan todella paljon kaikkea turhaa, josta ei ole työelämässä mitään hyötyä.
Viimeiseen; ei turhaa, mutta sellaista, missä työelämässä ei ole hyötyä.
Totta puhuen toivoisin, että maallikoille useammin aukeaisi esim lähdekritiikin perusteet tai hyvän tutkimuksen kriteerit. Ne ovat niitä juttuja, jotka yliopiston käyneet ovat joutuneet edes perustasolla kahlaamaan. Niistä ei ole hyötyä työelämässä, mutta ovat arvokasta yleissivistystä maailman jäsentämisessä.
AMK:n käyneiden työllistyminen on usein helpompaa. Yliopistotutkinnot ovat vaativammat ja laajemmat. Mitä kukakin arvostaa, on varmaan näkökulmasta kiinni.
Mikä on turhaa työelämässä. Itse arvioin, että yliopistokoulutus esim. sosiaalialalla antaa paremmat valmiudet tehdä esimerkiksi yksilöllisiä asiakaspäätöksiä eikä vain mennä sen mukaan miten esim. palveluverkko ohjaa tai miten vastaavissa on aiemmin tehty. Myös lainsäädäntö edellyttää yksilöllistä harkintaa eikä suinkaan tehokkainta.
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto on yliopisto, mutta eikö AMK = amis? Amis ja AMK ovat samoja AMK on vaan hienoimmille kuin perusamikset.
Onko yliopistokoulutetut joutuneet lomautetuiksi/irtisanotuiksi koronapandemian myötä ja AMK-insinöörit pitäneet työpaikkansa, kun näin kova poru nousi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan.
Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan.
Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tässä siis joku väittää suoraan, että amk ja yliopistotutkinnot vastaavat toisiaan ja ovat sama asia???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan.
Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.
Tässä siis joku väittää suoraan, että amk ja yliopistotutkinnot vastaavat toisiaan ja ovat sama asia???
Sinulta on tainnut jäädä lääkkeet ottamatta. Ne kannattaisi ottaa aina ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto YAMK on ylempi korkeakoulututkinto!
YAMK on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Totta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja, joten ylempi ammattikorkeakoulututkinto on samaan sekä ylempi korkeakoulututkinto että ammattikorkeakoulututkinto, koska se on ammattikorkeakoulussa suoritettu.
Kai yliopiston käyneille on selvää, että eri käsitteet voivat sisältyä samaan yläluokkaan? Vaikka oppilaitos eri, niin sekä YAMK-tutkinto että maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja.
MUTTA ne eivät ole sama asia eivätkä vastaa toisiaan.
Tuo on sinun näkemyksesi asiaan. Korkeakoulutusta koskevan lainsäädännön mukaan molemmat ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja.
Mikä ihmeen jankutus täällä on käynnissä? Ovathan esimerkiksi homo heidelbergensis ja homo sapiens kumpikin ihmisiä. A1 ja CE ovat kumpikin ajokortteja. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat kumpikin korkeakouluja. Yhteinen nimittäjä löytyy ihan kaikelle, kun vain yksinkertaistetaan tarpeeksi.
Alue: Aihe vapaa
Olen itse DI ja joskus opettanut sivutoimisesti tulevia insinöörejä AMKissa. Se ero opetuksessa on siinä, että insinööriopiskelijat keskittyvät keskimäärin enemmän kaavoihin. He haluavat esimerkkejä, missä kaavoja on sovellettu ja fysiikan opiskelu on lähinnä sitä, että etsitään sopiva kaava, johon annetut arvot voi lätkiä. Sitten saadaan oikea tulos ja ollaan tyytyväisiä.
Fysiikka, kemia, sähkötekniikka ym. on oikeasti pohjimmiltaan jotain muuta kuin mekaanista kaavojen pyörittelyä. Jos ilmiön siellä taustalla ymmärtää kunnolla, ovat kaavat lähinnä apuna numeeristen ratkaisujen saamisessa. Esim. sähkötekniikassa riittää, että tietää neljä Maxwellin yhtälöä ja aivan kaikki muu on niistä johdettavissa. Sen kun hahmottaa ja ymmärtää oikeasti syvällisesti, niin elämä on oikeasti aika helppoa. Sen jälkeen teorian soveltaminen käytäntöön ei tunnu "kaavojen kanssa työskentelyltä".
Itse näkisin, että sillä on eroa, onko samaa asiaa käsitelty syvällisesti vai vain pintaa raapaisten. Lopputulos voi olla sama sikäli, että kummallakin tavalla voi päätyä samanlaisiin tehtäviin ja suoritua niistä yhtä hyvin.