Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?
Kommentit (684)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.
Etkö keksinyt yhtään perusteluja aiemmalle väitteellesi? Taidat olla hankkinut tutkintotodistuksesi eBay:stä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kullinmittauskisat ovat aina yhtä herttaisia. XD
Parin vuoden päästä tutkinnostaan työpaikalla puhuvia pidetään vaan vähän säälittävinä...
Se, että ymmärtää amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon välisen eron ei tarkoita sitä että puhuu työpaikalla tutkinnostaan.
Vaikuttaa siltä, että sinulla on ainoastaan heikkotasoista mututietoa amk-opinnoista. Ei se tee sinusta minkään sortin asiantuntijaa tämän aiheen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.
Ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.
Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂
Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.
Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.
Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.
Mitä sä nyt lässytät?
Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.
Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.
ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.
Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.
Onko tässä nyt jotain negatiivista?
Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.
Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kullinmittauskisat ovat aina yhtä herttaisia. XD
Parin vuoden päästä tutkinnostaan työpaikalla puhuvia pidetään vaan vähän säälittävinä...
Se, että ymmärtää amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon välisen eron ei tarkoita sitä että puhuu työpaikalla tutkinnostaan.
Juujuu! Jatka vaan, olet herttainen höpsiäinen. xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?
AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja.
Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.
Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?
Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.
Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.
Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.
Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.
Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.
Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.
Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈
Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.
Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅
Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?
Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.
Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.
Siis millä perusteella tuntee kaikki? En minä ainakaan, valmistuin lukiosta vuonna 2011. Nuoret, jotka miettivät vaihtoehtojaan opintojen suhteen eivät silloin sekä 2011 ja tämn hetken välillä todellaan tiedä, mikä koko opistosysteemi on ollut.
Ne kalkkikset tiedätte, se siitä.
Miten niin sotkuista? Selkeä systeemi, jonka ymmärtää myös muut eurooppalaiset.
Onko se nii vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulu = ei tarkoita akateemisuutta. Yliopisto = akateemisuus.
Herätys nyt oikeasti. Ei ekonomit halua ehkä vuotta pidempää tehdä mitään markkinointiassarin hommia ja sitten jumittua koordinaattoriksi 10 vuodeksi. Siksi meillä on tradenomit. 😉
Kuitenkin monella alalla se AMK-tutkinto on lähes 4 vuotta ja siellä opitaan sen tasosta ammattitaitoa, että ihan hyvin voi olla korkeakoulu.
Kandiopinnoissa taas on vaan jotain teorian perusopintoja sekä tutmimuksen teon oppimista, millä ei ol mitään hyötyä työelämässä.
Sinä sotkuisine ulosanteinesi olet mainio esimerkki siitä, kuinka ainakin yhden sukupolven pää on saatu pyörälle sekavan koulutusjärjestelmän avulla. Se, että muut eurooppalaiset ymmärtävät systeemin, on valhetta, koska meikäläisiin ammattikorkeisiin tulevat ulkomaalaiset yllättyvät yleensä perin pohjin siitä, että oppilaitos onkin jonkinlainen kisällikoulun ja ryhmässä keskustelemisen sekasikiö eikä ollenkaan university.
Aika moni ihminen joutuu käymään autokoulua ja uimakoulua tosi pitkään ennen ajokortin tai uimatodistuksen saamista. Ovato auto- ja uimakoulut tällä perusteella korkeakouluja?
No voi anteeksi kun jaksa siivota puhelimella naputettuja vauvapalstatekstejäni. 😂😂 Ajattelin, että ilman sitä vaivaa ymmärrät.
Eikä kyse ole vaan ulkomaalaisista. Myös suomalaisille varsin selkeä.
On kahdenlaista korkeakoulua, eli niihin mennään toiseen asteen jälkeen. Ajatellaan, että nimi korkeakoulu tulee siitä.
Toisesta saat vajaa neljässä vuodessa ammattitaitoa asiantuntijatöihin ja/tai suorittavan tason töihin. Toisessa opiskelet 7 vuotta akateemisesti oppien, miten tehdään tutkimusta omalla alalla + toki osalla aloista käytännön työtä varmaan myös (tekniikka ja lääkis?). Osasta tutkinnoista saa ammatin.
Varsin selkeää. Toisen asteen jälkeen mennään jompaan kumpaan, ovat kumpikin korkeakouluja, koska tulevat toisen asteen jälkeen.
Annat itsestäni hölmön kuvan, kun väität joillaan syvän kokemuksen rintaäänellä, että nykynuorten pää on sekaisin tästä simppelistä koulutusrakenteesta.
Vaikuttaako puhelimen käyttäminen myös siihen, miten ymmärrät lukemaasi tekstiä? Suosittelen sinulle hakeutumista isonäyttöisen ja helppokäyttöisen laitteen ääreen; puhelin on sinulle nimittäin liian vaikea kapine muuhun kuin leikkimiseen.
Minun syvän kokemukseni rintaääni on seurausta siitä, että olen opettanut 90-luvun alusta lähtien peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, valtion organisaatioissa ja yksityisissä yrityksissä. Minulla on erittäin hyvä käsitys siitä, mikä on ollut oppimistuloksille hyvästä ja mikä ei. AMK-uudistuksessa oli jotain hyvää ja valtavasti huonoa. Pelkillä hyvillä aikomuksilla ei pötkitä pitkälle varsinkaan silloin, kun virheistä ei opita ja korjausliikkeetkin vievät vain kivikkoisemmalle tielle.
Siis kerro nyt oikeasti, että millä perusteella nykyinen järjestelmä on nuorten mielestä sekava tai vaikea?
Varsin selkeä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.
Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂
Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.
Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.
Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.
Mitä sä nyt lässytät?
Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.
Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.
ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.
Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.
Onko tässä nyt jotain negatiivista?
Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.
Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!
Yliopistotutkintoihin kuuluu harjoitteluja. Esim. sosiaalityöntekijöillä on kolme harjoittelujaksoa tutkinnossaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.
No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.
Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉
Älykkäimmät opiskelijat päätyvät amikseen. Ne joilla ei ole älliä ja tasoa pyrkivät yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.
Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂
Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.
Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.
Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.
Mitä sä nyt lässytät?
Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.
Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.
ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.
Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.
Onko tässä nyt jotain negatiivista?
Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.
Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!
Yliopistotutkintoihin kuuluu harjoitteluja. Esim. sosiaalityöntekijöillä on kolme harjoittelujaksoa tutkinnossaan.
Juu, varmasti. Hyvä niin. Varmaan myös lääkäreillä?
Mitä nyt itse yliopistossa olevien kanssa olen puhunut, niin moni kaipaisi sitä, että olisi tutkintoon upotettu mahdollisuus tehdä harkka.
Riippuu täysin alasta. On eri asia oletko ktm vai fm. Esim tradenomejakin koulutetaan eri tehtäviin. On ihan eri asia oletko markkinoinnin tradenomi vai taloushallinnon. Aivan eri tehtäviin valmistuvat. Myös työllisyystilanne on erilainen. Heistä myös voi tulla niitä ktm:takin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikorkeakoulutettu kirjoitti:
Älykkäimmät opiskelijat päätyvät amikseen. Ne joilla ei ole älliä ja tasoa pyrkivät yliopistoon.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.
Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...
Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.
Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.
Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.
???
Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.
Kyllä vanhat muistaa!
Ihmettelen vaan, mitä pahaa sinä näet oman alan harjoittelusta? Omalla alalla yliopistossa oli ensimmäisen vuoden jälkeen kuuden kuukauden pakollinen työharjoittelu ihan alan ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi opintoihin kuului pakollinen erikoisharjoittelu 3kk yleensä graduun liittyvässä tutkimusprojektissa.
Ajattelisin kyllä että kun amk koulutusta on suunniteltu niin siihen on tarvittu korkeamminkoulutettuja ihmisiä nämä järjestelyt suunnittelemaan.
Etkö ihan oikeasti näe sitä negatiivista puolta pakollisessa harjoittelussa. No, listaan sinulle muutaman ongelman:
1. Harjoittelupaikkojen rajallisuus
2. Harjoittelun todellisen hyödyn vähäisyys, koska 1:n vuoksi mennään mihin vain työhön mikä saadaan
3. Kohdan 2 vuoksi Suomessa on valtavasti ilmaista työvoimaa käytettävissä vuosittain, koska kaikille ei riitä maksullista harjoittelua. Tämä taas tekee harjoittelusta entistäkin typerämpää opiskelijan kannalta
4. Useat AMK -opiskelijat lopettavat opiskelut kesken HARJOITTELUPAIKKOJEN PUUTTEEN VUOKSI. Tämä on aivan naurettavaa. Olet opiskellut vuosia, mutta koska harjoittelutunnit eivät täyty, jää tutkinto kesken
5. Useille opiskelijoille työharjoittelu on ihan oikea rahallinen menetys, kun opinahjo vaatii tiettyä kokemusta työharjoittelusta. Tämä liittyy kohtaan 1 & 2 & 3. Tästä syystä opiskelija joutuu pohtimaan, että kannattaako tutkintoa edes suorittaa loppuun
Käytännössä harjoittelusta on hyötyä ainoastaan seuraaville:
1. Opiskelijoille, jotka saavat hyvän harjoittelupaikan palkalla
2. Opiskelijoille, jotka tekevät harjoittelunsa yrityksessä, eli esim. AMK:n sisällä perustetussa yrityksessä
3. Jo yrittäjänä toimiville yrittäjille (joskin tässäkin hyöty on vähän kiikun kaakun)
Eihän amksta valmistu yhtään paremmin käytännön työhön kuin yliopistosta, mikäli ei ole työharjoittelua alalta. Toki ongelma on hyvien harjoittelupaikkojen löytyminen. Esim. Oma esikoinen teki yhden harjoittelun
ja lopputyönsä suunnittelufirmalle. Toki aluksi sai harjoittelijanpalkkaa, mutta valmistuttuaan sai kyseisestä yrityksestä vakityön täydellä palkalla. Ainakin hänen käymässään amkssa koulu järjesti tiloissaan kesäkurssin , joka korvasi harjoittelun niillä, jotka ei saaneet alalta kesätöitä. Kenenkään valmistuminen ei jäänyt kiinni harjoittelupaikkojen puutteesta. Mikäli opinnot meinaa jäädä harjoittelusta kiinni kannattaa vaatia oppilaitosta joko osoittamaan harjoittelupaikka tai järjestämään vastaava toiminta itse.
No tietenkin AMKsta useassa tapauksessa valmistuu käytännön töihin, sehän on se koko pointti!
Kyllä meillä markkinoinnin opinoissa oli hyyyvin paljon käytäntöä, ihan ohjelmistojen opettelusta oikeaan kamppisten suunnitteluun ja usein toteutukseen saakka.
Opiskelen samaa ainetta nyt yliopistossa ja toki projekteja suunnitellaan joskus, mutta varsin teoreettisella otteella vaan kirjotetaan raportteja. Lähinnä sitten lisäksi harjoitellaan tutkimuksen tekoa ja luetaan muiden tutkimuksia.
Kai tämä sitten valmistaa niiden ylemmän tason strategian suunniteltuihin, mutta kyllä nyt silti pitää varsinkin uran alussa käytännön asia osata.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.
Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂
Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.
Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.
Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.
Mitä sä nyt lässytät?
Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.
Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.
ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.
Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.
Onko tässä nyt jotain negatiivista?
Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.
Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!
Kas, nyt unohdit kokonaan hörötyksesi siitä, että "hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi?" Nyt suorastaan ymmärsit, mitä olit lukenut, ja osasit peräti melkein pysyä asiassa.
Työssäoppiminen ei ole korkeakoulutusta vaan työssäoppimista. Siinä, missä sinä olet opetellut käyttämään tietokoneohjelmia, joku toinen on on liimaillut kirjekuoria ja vastaillut puhelimeen. Ja sama tutkinto kummallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Kyllä, jos on siihen liittyvää työkokemusta. Missä yliopisto-opinnoissa harjoitellaan säädösvalmistelua? Oikeustieteissä mahdollisesti, mutta muillakin koulutustaustoilla päädytään tuollaisiin töihin. Antaisitko nyt ne perustelut väitteellesi?
Oletko kuullut esimerkiksi hallintotieteistä?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.
Huoh.
Yhäkään fuksi tarkoittaa ensimmäisen vuoden opiskelijaa, ei ensimäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa.
Aika pienestä otatte nokkiinne.
Ja kyllä, AMKssa ei ole pääainetta, mutta on suuntautuminen. Se on ihan sama asia, synonyymi. Joten anteeksi nyt kauheasti kun minäkin yhdessä viestissä ne sekoitin......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.
No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.
Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉
Ei, eivät tarkoita samaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.
Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.
Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...
Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.
Perustelut väitteelle?
Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?
Kyllä, jos on siihen liittyvää työkokemusta. Missä yliopisto-opinnoissa harjoitellaan säädösvalmistelua? Oikeustieteissä mahdollisesti, mutta muillakin koulutustaustoilla päädytään tuollaisiin töihin. Antaisitko nyt ne perustelut väitteellesi?
Oletko kuullut esimerkiksi hallintotieteistä?
Kukaan sitä opiskellut tuttava ei ole kertonut harjoitelleensa säädösvalmistelua opiskelijana. Mikset vastaa? Etkö osaa perustella väitettäsi mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.
Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂
Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.
Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.
Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.
Mitä sä nyt lässytät?
Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.
Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.
ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.
Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.
Onko tässä nyt jotain negatiivista?
Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.
Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!
Kas, nyt unohdit kokonaan hörötyksesi siitä, että "hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi?" Nyt suorastaan ymmärsit, mitä olit lukenut, ja osasit peräti melkein pysyä asiassa.
Työssäoppiminen ei ole korkeakoulutusta vaan työssäoppimista. Siinä, missä sinä olet opetellut käyttämään tietokoneohjelmia, joku toinen on on liimaillut kirjekuoria ja vastaillut puhelimeen. Ja sama tutkinto kummallakin.
Mitä nyt taas? Kokeile kirjottaa vähän selkeämmin.
Se työssäoppiminen on osa tradenomintutkintoa, koska kyseessä on hyvin käytännönläheinen ja työelämälähtöinen tutkinto!
Minä kurssien lomassa koulussa opettelin ne ohjelmat, kyllä. Samoilla kursseilla toki tehtiin projekteja toimeksiantajille ja saatiin opetusta siitä teoriapuolesta, sekä vierailijaluentoja yrityksisä.
Sitten käytin niitä ohjelmia töissä ja opin uusia. Miten puhelimeen vastailu tähän kuuluu?
Varmaan johdon assarin harkassa tekevät sitä?
Alue: Aihe vapaa
Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa.