Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Oli meilläkin aikoinaan tutkintovaatimuksena 10vk harjoittelua. Ihan yliopistotasolla. Nykyään taitaa olla 7vk jaettuna kahteen osaan, joista toinen suoritetaan kandivaiheessa ja toinen maisterivaiheessa.

Lisäksi dippatyö, jonka kesto on noin 6kk,  tehtiin usein johonkin yritykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

No markkinointiviestintään suuntautunut liiketalouden tradenomi on sen alan ammattilainen. Ensin varmaan assaritasolla, siitä sitten asiantuntijaksi edeten. Päälliköksi voi osa päästä (tiedän muutaman itse), johtajaksi harvoin.

Kirjanpito ja/tai taloushallinto suuntautumisena valmistaa hyvin sen alan hommiin.

Myös myynnin jos valitsee, niin aika selkeä ammatti jo eikö?

Ohjeilmointiin suuntautunut IT-tradenomi taas on varmaan sitten valmistuessaan ohjelmistokehittäjä (jos osaa hommansa).

Johdon assari on myös tradenomitutkinto, sieltä valmistuu johdon assistentteja.

Ja te ajattelette, että assistenttitasoiset ihmiset ovat korkeakoulutettuja?

Kyllä ne nyt vaan on! Kannattaa sulatella ja hyväksyä asia.

Sitä paitsi johdon assari on vain tradenomitutkinto. Sehän nimenomaan ei ole suuntautuminen, vaan ihan oma tutkintonsa.

Kaikki johdon assarin tutkinnon suorittaneet eivät siihen jumahda. Osa siirtyy ihan toisiin tehtäviin. Tunnen hyvin kaksi, toinen on asiantuntija TE-toimistossa ja toinen joku senioritason HR specialist. Sopivia hommia tuolle tasolle yhä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto on joutavaa teoreettista sontaa.

Teoria ei ole tärkeää?

Sun mielestä lääkärin ei pidä osata teoriaa siitä, miten ihmiskeho toimii?

Insinööri AMK on eri asia kuin diplomi-insinööri. Sen nyt huomaa jo sisäänpääsyn vaikeudesta ja myöhemmin palkkatasosta. Joo, voin jo arvata, kun tähän vastataan, että eräs AMK inssi saa ziljoona euroa palkkaa, kun taas eräs DI on työtön juoppo. No näin varmaan onkin, mutta jos katsotaan isoa kuvaa, niin tutkinnoilla on selvä ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.

Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Ei, eivät tarkoita samaa asiaa.

Okei no MELKEIN samaa asiaa.

Kerro toki minulle, että mikä se ero on.

Ja nimenomaan kanditasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Joskus muinoin, kun itse opiskelin TKK:lla, oli perusopinnot, suuntaavat opinnot ja syventävät opinnot.

Syventymiskohteita oli kaksi, joista pääaine piti olla suuntaavien opintojen alalta, mutta sivuaineen sai valita vapaasti. Itse innostuin sivuaineesta niin paljon, että päädyin tekemään diplomityön siltä puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.

Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.

Niin, että terveydenhoitaja sopii lääkäreiden esimieheksi. Kummassakin koulutuksessa hoidetaan ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Juuri näin. Ainakin tekniikan puolella AMK on ammattikoulun jatke. Mutta, mutta, ei pidä vähätellä amista tai AMK:ta. Pätevää porukkaa tulee molemmista ja paljon riippuu kaverista itsestään. Pelkkä koulutus ei vielä takaa, että on hyvä ammatissaan. Mutta kovin tutkinto on kyllä dippa-inssi.

T. toinen eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Meilläkään ei yliopistossa ollut pääainetta, vaan koulutusohjelma, jonka sisällä valittiin suuntautumisvaihtoehto.

Ehkä joissakin yliopistoisssa ja tiedekunnissa on vielä pääaineet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Juuri näin. Ainakin tekniikan puolella AMK on ammattikoulun jatke. Mutta, mutta, ei pidä vähätellä amista tai AMK:ta. Pätevää porukkaa tulee molemmista ja paljon riippuu kaverista itsestään. Pelkkä koulutus ei vielä takaa, että on hyvä ammatissaan. Mutta kovin tutkinto on kyllä dippa-inssi.

T. toinen eri

Kukas se kissan hännän nostaa... Etkö ole elämässäsi oikeasti saavuttanut mitään mainitsemisen arvoista muuta DI:n papereiden lisäksi, kun niitä noin koet tarvetta hehkuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂

Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.

Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.

Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅

Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.

Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.

Mitä sä nyt lässytät?

Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.

Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.

ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.

Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.

Onko tässä nyt jotain negatiivista?

Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.

Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!

Yliopistotutkintoihin kuuluu harjoitteluja. Esim. sosiaalityöntekijöillä on kolme harjoittelujaksoa tutkinnossaan.

Juu, varmasti. Hyvä niin. Varmaan myös lääkäreillä?

Mitä nyt itse yliopistossa olevien kanssa olen puhunut, niin moni kaipaisi sitä, että olisi tutkintoon upotettu mahdollisuus tehdä harkka.

Minkähänlainen on vaikka historioitsijan harkka? Seriously, yliopistosta valmistutaan asiantuntijana, ei työssä oppineena.

No en kyllä sanois, että yliopistosta valmistutaan asiantuntijana, ellei sitten lue tohtoriksi asti. Pikemminkin koulutus antaa pohjat asiantuntijuuteen.

Asiantuntijaksi kasvetaan vasta työuran aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Joskus muinoin, kun itse opiskelin TKK:lla, oli perusopinnot, suuntaavat opinnot ja syventävät opinnot.

Syventymiskohteita oli kaksi, joista pääaine piti olla suuntaavien opintojen alalta, mutta sivuaineen sai valita vapaasti. Itse innostuin sivuaineesta niin paljon, että päädyin tekemään diplomityön siltä puolelta.

Joskus -90 luvulla, teekkarina ollessani tapahtui seuraavaa: Tampereen TTKK:lla ja yliopiston opiskelijoilla oli joitain samoja kursseja talouden puolella. En enää muista kurssin nimeä. Suoritimme saman kurssin ja teimme mm. ryhmätöitä heidän kanssaan. Yliopistolaiset kertoivat, että he saivat kurssista 5 opintoviikkoa, kun me teekkarit saimme vain 3 opintoviikkoa. Eli sama kurssi, sama työmäärä ja me saimme 2 op. vähemmän!

Tuolloin DI tutkintoon vaadittiin 180 ov, kun taas yliopiston maisteritutkintoon piti kasata 160 ov.

Toisin sanoen: Maisterin tutkintoon vaadittiin vähemmän opintoviikkoja ja he saivat kursseista enemmän opintoviikkoja!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Juuri näin. Ainakin tekniikan puolella AMK on ammattikoulun jatke. Mutta, mutta, ei pidä vähätellä amista tai AMK:ta. Pätevää porukkaa tulee molemmista ja paljon riippuu kaverista itsestään. Pelkkä koulutus ei vielä takaa, että on hyvä ammatissaan. Mutta kovin tutkinto on kyllä dippa-inssi.

T. toinen eri

Kukas se kissan hännän nostaa... Etkö ole elämässäsi oikeasti saavuttanut mitään mainitsemisen arvoista muuta DI:n papereiden lisäksi, kun niitä noin koet tarvetta hehkuttaa?

No mikä sitten olisi mainitsemisen arvoinen asia? Palkka, työtehtävät vai lapset? Niissä pesen varsin monta tänne kirjoittavaa, mutta se ei ole relevanttia otsikon kannalta.

Olen niitä harvoja tapauksia, joka on hankkinut DI:n paperit ammattikoulun pohjalta. En ole koskaan ollut lukiossa päivääkään. Mielelläni hehkutan DI:n papereitani, koska harvalla amiksella ne on.

T. toinen eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Juuri näin. Ainakin tekniikan puolella AMK on ammattikoulun jatke. Mutta, mutta, ei pidä vähätellä amista tai AMK:ta. Pätevää porukkaa tulee molemmista ja paljon riippuu kaverista itsestään. Pelkkä koulutus ei vielä takaa, että on hyvä ammatissaan. Mutta kovin tutkinto on kyllä dippa-inssi.

T. toinen eri

Kukas se kissan hännän nostaa... Etkö ole elämässäsi oikeasti saavuttanut mitään mainitsemisen arvoista muuta DI:n papereiden lisäksi, kun niitä noin koet tarvetta hehkuttaa?

No mikä sitten olisi mainitsemisen arvoinen asia? Palkka, työtehtävät vai lapset? Niissä pesen varsin monta tänne kirjoittavaa, mutta se ei ole relevanttia otsikon kannalta.

Olen niitä harvoja tapauksia, joka on hankkinut DI:n paperit ammattikoulun pohjalta. En ole koskaan ollut lukiossa päivääkään. Mielelläni hehkutan DI:n papereitani, koska harvalla amiksella ne on.

T. toinen eri

Miksi luulet tämän kiinnostavan ventovieraita ihmisiä? Tutkintosi on minulle täysin yhdentekevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.

Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.

Niin, että terveydenhoitaja sopii lääkäreiden esimieheksi. Kummassakin koulutuksessa hoidetaan ihmisiä.

Lääkäri nyt on selkeä, että siinä on jonkinlainen merkitys taustalla. Itse toimin esimiehenä ohjelmistoalalla eikä siellä ole kyllä koulutuksella niin juuri minkäänlaista merkitystä. Ei palkkauksessa tai esimiehenä olossa. Ja kyllä tämäkin on asiantuntijaorganisaatio. Itse olen amk-insinööri. Alaiseni ovat melko sekalaista, mutta suurin osa maistereita. Monet kolleegani ovat dippainssejä. Muutama on myös amk taustaisia. Esimieheni taitaa olla joltakin opistotasolta. En nyt aivan varma ole, mutta ei ainakaan yliopisto tai amk. Hyvin ollaan pärjätty ja tultu toimeen. Saan alaisiltani jopa erinomaista palautetta johtamisesta.

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Niin, mikä tässä sinun oli nyt niin vaikea ymmärtää? Minulla on samaa osaamista vaikka opintoni olen suorittanut AMK:ssa. Ei voi olla noin vaikeaa tajuta tätä. Katso kun ei ne asiat muutu miksikään. Kyllä esim. kemia on kemiaa, fysiikka fysiikkaa ja matematiikka matematiikkaa ihan missä tahansa opetettuna. Asiat pitää vaan sitten osata siinä omassa työssänsä.

Osaaminen ja pätevyys ratkaisee, ei se pala paperia. Tuota myös itse rekrytoijana toteutan ja palkkaan parhaat tyypit meille töihin. Sinulla ei tosin taida olla mitään mahdollisuuksia päästä meille töihin.

Niin, että terveydenhoitaja sopii lääkäreiden esimieheksi. Kummassakin koulutuksessa hoidetaan ihmisiä.

Lääkäri nyt on selkeä, että siinä on jonkinlainen merkitys taustalla. Itse toimin esimiehenä ohjelmistoalalla eikä siellä ole kyllä koulutuksella niin juuri minkäänlaista merkitystä. Ei palkkauksessa tai esimiehenä olossa. Ja kyllä tämäkin on asiantuntijaorganisaatio. Itse olen amk-insinööri. Alaiseni ovat melko sekalaista, mutta suurin osa maistereita. Monet kolleegani ovat dippainssejä. Muutama on myös amk taustaisia. Esimieheni taitaa olla joltakin opistotasolta. En nyt aivan varma ole, mutta ei ainakaan yliopisto tai amk. Hyvin ollaan pärjätty ja tultu toimeen. Saan alaisiltani jopa erinomaista palautetta johtamisesta.

Ohjelmistoalalla lienee aivan yhdentekevää onko edes tutkintoa, kunhan osaa tehdä. Sen sijaan lääkäreiden esimiehen tulee tietää aika tarkkaankin mitä alaisensa tekevät. Pitäisin aika kamalana myös, jos sosiaaliohjaaja olisi sosiaalityössä johtavana tai diakonissa ohjaisi pappia.

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Opiskellaan? Ehkä joku aiheesta väikkäriä tekevä tätä aihetta yliopistolla selvittää, mutta tuskin kovin moni perustutkinto-opiskelija.

Vierailija kirjoitti:

Joku oli halukas tietämään säädösvalmistelun opiskelusta. Jos perehdyt siihen mitä on säädösvalmistelu, niin ymmärrät varmasti sen jälkeen miten yliopistossa tätä opiskellaan.

Luuletko etteivät AMK-koulutuksen hankkineet ole työssään missään tekemisissä lainsäädännön kanssa? Yleensä korkeakoulutettujen on oltava hyvin perillä omaa alaansa koskevasta lainsäädännöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.