Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Kyllä, jos on siihen liittyvää työkokemusta. Missä yliopisto-opinnoissa harjoitellaan säädösvalmistelua? Oikeustieteissä mahdollisesti, mutta muillakin koulutustaustoilla päädytään tuollaisiin töihin. Antaisitko nyt ne perustelut väitteellesi?

Oletko kuullut esimerkiksi hallintotieteistä?

Kukaan sitä opiskellut tuttava ei ole kertonut harjoitelleensa säädösvalmistelua opiskelijana. Mikset vastaa? Etkö osaa perustella väitettäsi mitenkään?

Tyhjä länkytys ei koulutusta vaadi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂

Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.

Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.

Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅

Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.

Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.

Mitä sä nyt lässytät?

Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.

Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.

ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.

Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.

Onko tässä nyt jotain negatiivista?

Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.

Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!

Yliopistotutkintoihin kuuluu harjoitteluja. Esim. sosiaalityöntekijöillä on kolme harjoittelujaksoa tutkinnossaan.

Juu, varmasti. Hyvä niin. Varmaan myös lääkäreillä?

Mitä nyt itse yliopistossa olevien kanssa olen puhunut, niin moni kaipaisi sitä, että olisi tutkintoon upotettu mahdollisuus tehdä harkka.

Minkähänlainen on vaikka historioitsijan harkka? Seriously, yliopistosta valmistutaan asiantuntijana, ei työssä oppineena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

AMK-opiskelusta siis jopa 5-6 kuukautta on käytännössä oppipoikana olemista. Ja korkeakoulusta on mukamas kysymys.

Hahhahah ai suoraan asiantuntijaksi pitäisi opiskelija palkata 6 kuukaudeksi? 😂😂

Oppipoikana olo on se idea, jotta oppii niitä perusteita ja pärjää valmistumisen jälkeen.

Ihkaensimäisessä harkassani nimenomaan työskentelin viestintäpäällikön apuna. Kirjoitin juttuja, julkaisin niitä ja muita juttuja verkkoon, valokuvasin, suunnittelin some-sisältöä + tein niitä + julkaisin ne, autoin muita verkkokoulutusten rakentamisessa, tein kyselyitä, tein esitteitä, hakukoneoptimoin... ja postitin palkintoja haha.

Eli ammattilaisen ohjeistuksella sitä, mitä ny yleensäkin tuollaisessa duunissa tulee tehdä, mutta ei minua kokemattomana tietenkään heti laitettu heti jotain koko puljun vuosikelloa suunnittelemaan. 😅

Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.

Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.

Mitä sä nyt lässytät?

Työharjoittelu paras tapa saada työkokemusta sekä rakentaa sitä ammattiosaamista.

Tradenomeille sitä on se 5-6 kk. Sairaanhoitajat taas ravaavat koko ajan harkassa.

ENNEN harjoittelua tein samaa siellä AMKn suuntaumiskurseilla. Ihan siis koulussa opin vaikka InDesignin, WordPressin, somemainostyökalujen ja Photoshopin käytön. Opin myös sisältösuunnittelusta ja tapahtumien järkkäämisestä.

Sitten menin harkkaan hyödyntämään opittua.

Onko tässä nyt jotain negatiivista?

Jopa entry level ja assariduuneihin VAADITAAN kokemusta. Opinnoissa kokemusta AMKssa saa, mutta oikea työkokemus tärkeää.

Eikö korkeakoulutuksen idea ole koulutaa ammattitaitoisia osaajia?!

Yliopistotutkintoihin kuuluu harjoitteluja. Esim. sosiaalityöntekijöillä on kolme harjoittelujaksoa tutkinnossaan.

Juu, varmasti. Hyvä niin. Varmaan myös lääkäreillä?

Mitä nyt itse yliopistossa olevien kanssa olen puhunut, niin moni kaipaisi sitä, että olisi tutkintoon upotettu mahdollisuus tehdä harkka.

Minkähänlainen on vaikka historioitsijan harkka? Seriously, yliopistosta valmistutaan asiantuntijana, ei työssä oppineena.

Asiantuntijaksi kehitytään työelämässä. Ei vastavalmistunut maisteri itsessään vielä ole mikään asiantuntija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Niin, AMK on alempi korkeakoulututkinto. Eli mitä ihmeellistä tuossa on? Varmaan selkeyden nimissä sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

No valitettavasti se amismatsku, josta lukioon mennessä pääsi eroon, on siellä amkissa taas samalla luokalla.-eri

Elämäsi voisi olla helpompaa, jos pääsisit eroon asenneongelmistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Minkä alan töistä nyt puhutaan? En ole itse nähnyt tuollaisia työpaikkailmoituksia missään. Yllättävän vanhanaikaista menoa.

Itse olen monen kunnallisen ja valtiollisen työpaikan ilmoituksessa nähnyt vaatimuksen ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Yrityksisä hyvin harvoin, mutta en kyllä paljoa lue tai edes näe johtajatason rekryilmoja, ne taidetaan hoitaa muuta kautta.

Mutta näissä ilmoissa ei ole ollut tuota ei AMK -kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Minä hain aikanaan tiettyyn suuntautumisvaihtoehtoon, johon valittiin opiskelijat erillisellä soveltuvuusarvioinnilla tavanomaisen pääsykokeen lisäksi. En tiedä miten vaihto toiseen suuntautumisvaihtoehtoon samassa koulutusohjelmassa olisi järjestynyt, kun yhteisiä opintoja oli todella vähän koulutusohjelman sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Minä hain aikanaan tiettyyn suuntautumisvaihtoehtoon, johon valittiin opiskelijat erillisellä soveltuvuusarvioinnilla tavanomaisen pääsykokeen lisäksi. En tiedä miten vaihto toiseen suuntautumisvaihtoehtoon samassa koulutusohjelmassa olisi järjestynyt, kun yhteisiä opintoja oli todella vähän koulutusohjelman sisällä.

Hmmm..

No meillä oli yhteisiä liiketalousen perusopintoja pari vuotta, jonka jälkeen piti ilmottaa, minkä suuntaumisen haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

No markkinointiviestintään suuntautunut liiketalouden tradenomi on sen alan ammattilainen. Ensin varmaan assaritasolla, siitä sitten asiantuntijaksi edeten. Päälliköksi voi osa päästä (tiedän muutaman itse), johtajaksi harvoin.

Kirjanpito ja/tai taloushallinto suuntautumisena valmistaa hyvin sen alan hommiin.

Myös myynnin jos valitsee, niin aika selkeä ammatti jo eikö?

Ohjeilmointiin suuntautunut IT-tradenomi taas on varmaan sitten valmistuessaan ohjelmistokehittäjä (jos osaa hommansa).

Johdon assari on myös tradenomitutkinto, sieltä valmistuu johdon assistentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

No kirjoitin vahingossa pääaine, piti sanoa suuntautuminen. Meillä tehtiin 45-60 op verran suuntautumisopintoja.

Samaa asiaa kuitenkin tarkoittavat (pääaine versus suuntatuminen), mutta pahoittelut asiasta hermostuneelle. 😉

Minä hain aikanaan tiettyyn suuntautumisvaihtoehtoon, johon valittiin opiskelijat erillisellä soveltuvuusarvioinnilla tavanomaisen pääsykokeen lisäksi. En tiedä miten vaihto toiseen suuntautumisvaihtoehtoon samassa koulutusohjelmassa olisi järjestynyt, kun yhteisiä opintoja oli todella vähän koulutusohjelman sisällä.

Hmmm..

No meillä oli yhteisiä liiketalousen perusopintoja pari vuotta, jonka jälkeen piti ilmottaa, minkä suuntaumisen haluaa.

Omista opinnoista on jo kauan. Silloin oltiin koko ajan oman suuntautumisvaihtoehdon porukan kesken alusta alkaen. Nykyisin erillistä soveltuvuusarviointia ei enää ole. Koulutusohjelmassa valitaan käsittääkseni nykyään suuntautuminen vasta paljon myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

No markkinointiviestintään suuntautunut liiketalouden tradenomi on sen alan ammattilainen. Ensin varmaan assaritasolla, siitä sitten asiantuntijaksi edeten. Päälliköksi voi osa päästä (tiedän muutaman itse), johtajaksi harvoin.

Kirjanpito ja/tai taloushallinto suuntautumisena valmistaa hyvin sen alan hommiin.

Myös myynnin jos valitsee, niin aika selkeä ammatti jo eikö?

Ohjeilmointiin suuntautunut IT-tradenomi taas on varmaan sitten valmistuessaan ohjelmistokehittäjä (jos osaa hommansa).

Johdon assari on myös tradenomitutkinto, sieltä valmistuu johdon assistentteja.

Ja te ajattelette, että assistenttitasoiset ihmiset ovat korkeakoulutettuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

Olin eri ihminen amkissa kuin yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

AMK-opinnot ovat vähemmän teoreettiset ja tieteelliset kuin yliopisto-opinnot. Tästä johtuen amk:n käyneet sijoittuvat useimmiten suorittavaan työhön, käytännön hommiin, kun taas yliopistonkäyneet esimiestehtäviin. Monet tradenomit esim. ovat "luoneet uraa" puotipuksuina, eivät edes useamman vuoden työkokemuksenkaan jälkeen ole ylenneet esimiestehtäviin..

Näinhän se menee.

Itse ihan tarkoituksella menin AMKohon, koska ei kiinnostanut se kaupallisen alan teoria niin vahvasti, eikä tutkimus paljoa ollenkaan.

Plus en halua johtotehtäviin, ja oikean päätöksen tein.

Käyttäjä34081 kirjoitti:

Osa AMK ja yliopistotutkinnoista tähtää selvästi eri työtehtäviin, asia jonka monet yliopistojen edustajat tietoisesti jättävät huomioimatta. Esim. joissain AMK suuntautumisissa ja YAMK-tutkinnoissa tähdätään tuotannon ja henkilöstön esimiestehtäviin. Näitä opintoja en juurikaan ole yliopistotutkinnoissa nähnyt.

Tuskin yliopistojen edustajat tätä jättävät huomiotta, ainakin tekniikan alalla tuo on ollut tiedossa. Myös meillä opiskelijoilla sekä AMK-, että yliopistotasolla.

Olen DI ja ollut kesätöissä työnjohtotehtävissä opiskeluaikoina ja kyllä mulle oli aika selvää, että mun koulutus ei noihin töihin kouluta. Mutta hyvää oppia siltä kesältä sai, sellaista, mitä ei miltään kurssilta saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Tai pystyy olemaan esimiehenä akateemisesti koulutetussa asiantuntijaorganisaatiossa. 

Taidat nyt trollata, mutta olen AMK-insinööri ja esimies 10 hengelle asiantuntijaorganisaatiossa. Näistä 8 on maistereita ja 2 amkkilaisia. Ihan hyvin olen pärjännyt. Sen olen huomannut, että akateemiset ei kovinkaan tehokkaita aina ole kun sivun mittaista raporttia useamman päivän ajan tehdään. Yleensä sanamuotoja viilataan aika pitkään ja hartaasti... en sitten tiedä johtuuko persoonasta vai koulutuksesta, mutta jonkinlaista tehottomuutta ja liiallisuuteen menevää tarkkuutta omissa akateemisissani olen huomannut.

Excel -esimies nyt ei tarvitse merkonomia kummempaa koulutusta, mutta yleensä asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan vähintään samaa osaamista kuin alaisillakin. esim. lääkäreiden esimies on ylilääkäri, ei tradenomi.

Mitä saat irti ihmisten dissaamisesta? Ihan uteliaisuudesta, mikä koulutus sinut tekee noin paskantärkeäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää ottavan koville joillakin, että amk-insinööri voi valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi.

Kauankos menee valmistua amk-insinööriksi? Onko mitään järkeä mennä sitä kautta, jos lopputavoite on kuitenkin maisteri ja siinä menee yhteensä esim vuosi kauemmin?

Toisin sanoen tutkinnon hinta on vähintään yhden vuoden tulot?

Vaihtoehtona on myös YAMK. Insinöörinä saa paremmin töitä kuin tekniikan kandidaattina jos haluaa tehdä muutakin kuin pelkästään opiskella.

Tässä alkaa jo ihmettelemään, että mikä vika oli vanhassa opistojärjestelmässä, kun se piti korvata ammattikorkeakoululla? Oliko se jonkun maisterin kosto kyltereille ja teekkareille, jotka virnistelivät lipastolla opiskelusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

Olin eri ihminen amkissa kuin yliopistossa?

Hienoa, jos henkistä kasvua on tapahtunut jo aiemmin. Ehkä sinulla vielä on mahdollisuus päästä eroon asenneongelmistasi.