Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?

Ei kai sillä ole väliä. Moni amk-kaverini on (ollut) töissä ulkomailla kuten myös yliopistossa ollut.

Pääseekö ulkomaille kuinka helposti? En tarkoita harjoittelua vaan ihan kokoaikatyötä koronarajoitusten päätyttyä. Miten ovat hakeneet ja päätyneet ulkomaille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nythän asiaa hämärtää edelleen se että esim. Tampereella tekninenkorkeakoulu ja ammattikorkeakoulu on yhdistetty yhdeksi laitokseksi. Hakija ei välttämättä hagmota minkä tason tutkintoa suorittamaan hakee ja mitä eroa näillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.

Nyt sä et kyllä tiedä mistä puhut. AMK:ssa joutuu valitsemaan pääaineen ja meillä viimeiset kaksi vuotta sitä pääosin opiskeltiin. Ensimmäiset kaksi vuotta oli yhteisiä opintoja. Muistaakseni noin puolet opintopisteistä tuli pääaineesta. Saattoi olla ehkä hieman alle...

Vai että ihan pääaine amiksessa.. taas tämä. Ei, kultaseni teillä ei ole ollut pääainetta. Teillä on ollut erikoistumis ym. opintoja, mutta ei pääainetta. Jos teille on siitä pääaineena puhuttu, niin teitä (kuin oikeustradenomeja konsanaan) on viety harhaan. Vain yliopistoissa on pääaine.

Tää taitaa olla sulle aika rankka ja henkilökohtainen aihe? Ei se mitää, meitä on moneen junaan. Itseä ei niin se koulun ”taso” kiinnosta, kun ei mulle ole mikään juttu. Itse olisin päässyt opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä yliopistoon. Valitsin kuitenkin tietotekniikan insinöörin polun. Ei ole päivääkään kaduttanut. Tiesi melko varmaksi, että insinöörin koulutus sopii itselle paremmin kun olen melko laiska opiskelemaan. Oletan, että yliopistossa olisi joutunut oppikirjoihin paneutumaan turhan paljon.

Mutta tsemppiä ja jaksamista sulle. Kyllä sä joskus vielä pääset asiasta yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Nythän asiaa hämärtää edelleen se että esim. Tampereella tekninenkorkeakoulu ja ammattikorkeakoulu on yhdistetty yhdeksi laitokseksi. Hakija ei välttämättä hagmota minkä tason tutkintoa suorittamaan hakee ja mitä eroa näillä on.

Terveiset Tuniyhteisöstä: yliopistot yhdistyivät, ja amk liittyy samaan konserniin. Mutta amk on edelleen amk, ja vain yliopistot ovat yksi ja sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?

Ei kai sillä ole väliä. Moni amk-kaverini on (ollut) töissä ulkomailla kuten myös yliopistossa ollut.

Pääseekö ulkomaille kuinka helposti? En tarkoita harjoittelua vaan ihan kokoaikatyötä koronarajoitusten päätyttyä. Miten ovat hakeneet ja päätyneet ulkomaille?

Monet on päätyneet tuttujen ja työpaikkojensa kontaktien kautta. Sanoisin, että helpoin tapa on hommata suomessa työ ja kokemusta ja sitten hakea ulkomaille. Kai sitä suoraan koulustakin pääsee, mutta veikkaan niiden olevan vähemmistö.

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta yliopisto on huonompi. Pääsin sinne opiskelemaan pilipali-tutkintoa. En jaksanut kovin montaa vuotta ja vaihdoin AMK:hon. Niistä opinnoista tykkäsin.

Minulla taas toisinpäin. Pääsin AMK:hon, mikä oli täyttä tuskaa ryhmätöineen. Tehtävät, kurssit ja tehtävänannot täyttä skeidaa. Puskin kuitenkin läpi, mutta nyt haaveilen opinnoista yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?

AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja. 

Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.

Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?

Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.

Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.

Ammattikorkeakoululla ei ole enää mitään tekemistä opistojen kanssa. -90-luvulla jotain jätöksiä vanhoista tutkinnoista oli vielä olemassa, mutta 2000-luvulla mitään yhteneväisyyksiä ei enää ole olemassa.

Sisällöt eivät vastaa toisiaan enää millään tavalla.

(Suomalainen opisto se vasta keinotekoinen tuotanto olikin. Alunperin tehtiin niille rikkaiden perheiden lapsille, joiden lukukyky ei riittänyt yliopistoon)

Ja kuitenkin opistosta valmistui pätevämpiä insinöörejä kuin nykyisestä amksta. Toki osa syystä on resurssien leikkaus. Ennen koulutettiin amispohjaiset ja ylioppilaat eriryhmissä, ja lopputuloksena tälle amisryhmälle pystyttiin se matematiikan ja fysiikkan osaaminennostamaan samalle tasolle yoten kanssa. Nykyisin taustakoulutuksesta huolimatta opetus tapahtuu samassa ryhmässä. Joka ei suoriudu tippuu kärryiltä. Kuitenkin lähtökohdat esim. Pitkän matematiikan ja fysiikan lukiossa kirjoittaneen ja amiksessa kolme vuotta lorvineen välillä on täysin erilaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?

Ei kai sillä ole väliä. Moni amk-kaverini on (ollut) töissä ulkomailla kuten myös yliopistossa ollut.

Pääseekö ulkomaille kuinka helposti? En tarkoita harjoittelua vaan ihan kokoaikatyötä koronarajoitusten päätyttyä. Miten ovat hakeneet ja päätyneet ulkomaille?

Monet on päätyneet tuttujen ja työpaikkojensa kontaktien kautta. Sanoisin, että helpoin tapa on hommata suomessa työ ja kokemusta ja sitten hakea ulkomaille. Kai sitä suoraan koulustakin pääsee, mutta veikkaan niiden olevan vähemmistö.

Kiitos vastauksista. Olen pitkään haaveillut kansainvälisestä urasta ja elämästä ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan. Todellisuudessa myöskään joku syrjäseudun yliopistokaan ei vastaa esim Aaltoa.Tutkinnon saa toki rahalla esim Tallinnasta ja monista yliopistoista myös post graduate- tutkinnon ulkomailta.

Pääasia kuitenkin, että onnistuu työllä itsensä elättämään. Silloin on just oikea tutkinto.

Opetuksen tasolta ja vaativuudelta ei ehkä vastaakaan, mutta työtä hakiessa vastaa. Saa olla pölkkypää rekrytoija, joka antaa pisteitä siitä, että sama tutkinto on Aallosta ja toisella Oulun yliopistosta. Jos tällä oululaisella on työkokemusta alalta, paremmat paperit ja on vielä mukava ja sosiaalisempi ihminen, niin kyllä se työn saa. Toki jos ollaan samalla viivalla niin Aallolla voi olla merkitystä tai sitten pärstäkertoimella.

Yleensä rekrytoijat kyllä suosii omasta alma materistaan valmistuneita, mikäli ei muuta selkeää eroa hakijoilla ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?

Ei kai sillä ole väliä. Moni amk-kaverini on (ollut) töissä ulkomailla kuten myös yliopistossa ollut.

Pääseekö ulkomaille kuinka helposti? En tarkoita harjoittelua vaan ihan kokoaikatyötä koronarajoitusten päätyttyä. Miten ovat hakeneet ja päätyneet ulkomaille?

Monet on päätyneet tuttujen ja työpaikkojensa kontaktien kautta. Sanoisin, että helpoin tapa on hommata suomessa työ ja kokemusta ja sitten hakea ulkomaille. Kai sitä suoraan koulustakin pääsee, mutta veikkaan niiden olevan vähemmistö.

Kiitos vastauksista. Olen pitkään haaveillut kansainvälisestä urasta ja elämästä ulkomailla.

Voisin kavereideni perusteella sanoa, että ei se ruoho kauhean vihreää siellä välttämättä ole. Kaveri on piilaksossa koodarina taitaa tienata vuodessa 120 000€ tienoilla, mutta kuulemma elää samalla elintasolla kun suomessa koodari joka tienaa 4000-5000€/kk. Ja kuulemma jenkkien työkulttuuri on järkyttävää. Aina pitää tehdä itsestään numeroa... se mitä olen kuullut niin en välttämättä viihtyisi. Itse tienaan 6000€/kk ja olen tyytyväinen elämääni enkä haaveile ulkomaista. Muutmat headhunteri kyllä yrittänyt saada britteihin ja keski-eurooppaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yliopisto on huonompi. Pääsin sinne opiskelemaan pilipali-tutkintoa. En jaksanut kovin montaa vuotta ja vaihdoin AMK:hon. Niistä opinnoista tykkäsin.

Minulla taas toisinpäin. Pääsin AMK:hon, mikä oli täyttä tuskaa ryhmätöineen. Tehtävät, kurssit ja tehtävänannot täyttä skeidaa. Puskin kuitenkin läpi, mutta nyt haaveilen opinnoista yliopistossa.

Kannattaa miettiä todella tarkasti mitä hakee opiskelemaan. Jos on mahdollisuus, niin kannattaa haastatella ihmisiä jotka ovat vastaavia opintoja suorittaneet.

Minut tosiaan kotoa painostettiin menemään yliopistoon periaatteella "sama se mitä opinnot ovat, kunhan ne ovat yliopistossa". Aika nopeasti sitten kävi selväksi ettei ihan mihin tahansa kannata aikaansa käyttää. Oli aivan täyttä huttua opiskella uudenlaisella ns. kokeellisella laitoksella. Siellä ei ollut mitään ajatusta siitä mitä opiskelijat voisivat valmistumisen jälkeen tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Minkä alan töistä nyt puhutaan? En ole itse nähnyt tuollaisia työpaikkailmoituksia missään. Yllättävän vanhanaikaista menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Täällä myös samoja havaintoja tehnyt. Esimerkiksi eräs Etelä-Pohjanmaan pääkaupungiksikin kutsuttu rekryää virkahenkilöstönsä käyttämällä nimikettä: Soveltuva (ylempi) yliopistosta hankittu korkeakoulututkinto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.

Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.

Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.

AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.

Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.

Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.

Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.

Mitä sä sepostat?

Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.

Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.

Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja kyllä meillä oli paljonkin tradenomeja harjoittelussa. Tekivät toki muutakin kuin istuivat kassalla kuten auttoivat tilausten tekemisessä ja saattoivat seurata esimiehen työtehtäviä, mutta pääosin kyllä hyllyttivät ja tekivät kassatyötä.

Näinhän se käytännössä menee. Tunnen myös monta KTM-opiskelijaa, jotka ainakin jonkin harjoittelunsa siinä ihan perus kaupankassana ja myyjänä ovat tehneet.

Pakko kommentoida kun aihe koskee itteäni aika paljon. Opiskelen siis AMKissa toimintaterapeutiksi ja ennen kun pääsin opiskelemaan niin olin kanssa enemmän siinä käsityksessä et yliopisto on paljon rankempaa. No nyt opiskeltuani kohta 2 vuotta niin on pakko todeta että näin ei välttämättä aina ole. Riippuu tietysti alasta, mutta meillä on ainaki tosi teoriapainotteista opiskelua. Ihan hirvee määrä esseitä ja isoja kirjallisia töitä (just kirjotin kuukaus sit 49 sivusen opintojakson lopputyön). Tenttejä puolestaan vähemmän ja aika paljon kotitenttejä, mutta taas ryhmätöitä on PALJON. Et joo ei ollukaan ihan niin ”chilliä” ja käytännönläheistä mitä luulin.. Tottakai harkkoja on enemmmän kuin yliopistossa mutta neki sijottuu lähinnä opintojen loppuvaiheeseen.

Moni yliopistossa opiskeleva kaveri on myös ollu jörkyttyny meiän työmäärästä 🤷🏼‍♀️ Tottakai täytyy muistaa että toimintaterapiaa opiskellaan muualla yliopistoissa mutta Suomessa se on AMK tutkinto.

Mut joo tästä syystä vähän ärsyttää ku monet tuntuu ajatteleven et AMK on ihan läpsyttelyä. Mutta kuten edellä mainitsin nii riippuu alasta kuten varmaan yliopistossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?