Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

AMK-opinnot ovat vähemmän teoreettiset ja tieteelliset kuin yliopisto-opinnot. Tästä johtuen amk:n käyneet sijoittuvat useimmiten suorittavaan työhön, käytännön hommiin, kun taas yliopistonkäyneet esimiestehtäviin. Monet tradenomit esim. ovat "luoneet uraa" puotipuksuina, eivät edes useamman vuoden työkokemuksenkaan jälkeen ole ylenneet esimiestehtäviin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yliopisto on huonompi. Pääsin sinne opiskelemaan pilipali-tutkintoa. En jaksanut kovin montaa vuotta ja vaihdoin AMK:hon. Niistä opinnoista tykkäsin.

Minulla taas toisinpäin. Pääsin AMK:hon, mikä oli täyttä tuskaa ryhmätöineen. Tehtävät, kurssit ja tehtävänannot täyttä skeidaa. Puskin kuitenkin läpi, mutta nyt haaveilen opinnoista yliopistossa.

Kannattaa miettiä todella tarkasti mitä hakee opiskelemaan. Jos on mahdollisuus, niin kannattaa haastatella ihmisiä jotka ovat vastaavia opintoja suorittaneet.

Minut tosiaan kotoa painostettiin menemään yliopistoon periaatteella "sama se mitä opinnot ovat, kunhan ne ovat yliopistossa". Aika nopeasti sitten kävi selväksi ettei ihan mihin tahansa kannata aikaansa käyttää. Oli aivan täyttä huttua opiskella uudenlaisella ns. kokeellisella laitoksella. Siellä ei ollut mitään ajatusta siitä mitä opiskelijat voisivat valmistumisen jälkeen tehdä.

Tässä olet oikeassa. Monet ovat kiinnostuneet esim kemiasta , maantieteestä tai saksasta ja lähdetään sitä opiskelemaan.. Sitten tadaa valmistuminen alkaa häämöttää ja pitää miettiä minne työllistyy. Käytännössä isolla osalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tekaista kasvatustieteen sivuaine ja ryhtyä opettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Kyllä, jos on siihen liittyvää työkokemusta. Missä yliopisto-opinnoissa harjoitellaan säädösvalmistelua? Oikeustieteissä mahdollisesti, mutta muillakin koulutustaustoilla päädytään tuollaisiin töihin. Antaisitko nyt ne perustelut väitteellesi?

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Riippuu täysin uratavoitteistasi. Kyse on enemmän siitä mitä kannattaa opiskella kuin missä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että monissa tehtävissä amk-taustalla pärjätään huomattavasti paremmin. Niissä operstiivisissa suorittavissa työtehtävissä. Itsekin olen toki maisteri, mutta sanon suoraan, että monet amk-ihmiset ovat kyllä huomattavasti pätevämpiä kuin minä. Hyvät arvosanat ja panostus opintoihin ei tuottanut itsestäni asiantuntijaa tai edes mitään sinnepäin. Töissä sitten yrittänyt kuroa eroa kiinni.

Höh. Jos koneenkäyttäjäopistosta valmistunut käyttää konetta pätevämmin kuin ei-koneenkäyttäjäopistosta valmistunut, ei vika ole oppilaitoksessa. Sinä pärjäisit varmasti AMK-kollegojasi paremmin omaa koulutustasi vastaavissa töissä. Nyt olet omalla taustallasi AMK-taustaa vaativissa töissä. Mistä laitoksesta valmistuu tuollaisia unteloita?

Olen itse asiassa KTM ja ainakin meillä tradenomit pärjäävät erinomaisesti. Ja olen töissä yhdellä taloushallinnon big four -yrityksistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tullut paljon tukea sille, että amk yrittää olla se ns. tekoyliopisto. Nämä kaikenmaailman amk pääaineista ja fukseista puhujat vain varmistavat tätä.

Minun mielestäni amkn vahvuus on juuri siinä, että sieltä valmistuu selkeästi tiettyyn käytännön ammattiin. Tätä puolta ja yhteyttä työelämään pitäusi vahvistaa eikä niin kuin nyt että se jää sanahelinäksi ja päälle liimataan se muka-tieteellinen lappu.

Kyllä, osasta amk tutkintoja. Mutta kerrotko esimerkiksi tradenomin käytännön ammatin?

Tämähän riippuu ihan siitä mitä opiskelee. Scrollaa tätä vähän alaspäin niin siinä luetellaan punaisella ammatteja ,joita voit tradenomina tehdä.

https://www.tradenomi.fi/tyoelama-ja-osaaminen/tradenomitutkinto/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Olen nähnyt tuon lisäyksen myös erään ministeriön ilmoituksessa. Eivät nekään ole aina niin pilkuntarkasti oikein. Äskettäinhän oli juuri pieni meteli siitä, että erään korkean viran haku meni uusiksi ilmoituksen muotovirheen vuoksi.

En oikein ymmärrä viime vuosina uutisoituja työnhakuskandaaleita. Eräs vuokrafirma kieltäytyi palkkaamasta keittiötyöntekijää puolustusvoimiin sillä perusteella, että tällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus. Rekrytoija siis kertoi hakijalle rikkoneensa sääntöjä. Mitään ongelmaa ei olisi syntynyt, jos olisi vain sanottu, että valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun. Varsinainen paise taas ovat nämä poliittiset virkanimitykset, joiden painotuksia muutellaan villisti sen mukaan, kuka halutaan ja ketä ei haluta. Ja usein voidaan vain todeta, että esimerkiksi edellytetään korkeakoulututkintoa oikeustieteen tai muulta vain yliopistossa opiskeltavalta alalta tai että eduksi luetaan jokin taito tai vain kokemus, jota osalla hakijoista ei voi olla. Yksinkertaista.

Työnantajan on hyvin harvoin pakko palkata hakija, jota ei halua palkata. Olen minäkin kerran hakenut virkaa ja huomannut kesken haastattelun, että päätös oli tehty jo etukäteen ja minä olin paikalla vain siksi, että olin taustallani herättänyt rekrytoijakaksikon uteliaisuuden. Harmitti. Olisivat edes korvanneet viidensadan kilometrin bensakulut hupinsa edestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.

Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.

Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.

Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?

Olen eri tyyppi kuin tuo, jolle vastaat. Kommentoin vain tuota lihavoimaani kohtaa.

Teoreettisia vastaavuuksia kierretään. Olen nähnyt muutamassa työpaikkailmoituksessa edellytyksen "ylempi korkeakoulututkinto (ei AMK)", jolla yritetään välttää valtava määrä hakemuksia ihmisiltä, joiden tutkinto ei ole sitä, mitä halutaan. Toinen tapa kiertää on se, että ns. arveluttavia ehtoja ei aseteta, vaan annetaan kaikkien hakea ja kuvaannollisesti pyyhkäistään ei-halutut pöydänreunalta paperinkeräysastiaan. Mutta toki kaikilla korkeakoululaisilla on oikeus hakea.

Tuo voi olla totta. Tosin käsittäkseni mm. Valtion virkaan ei voi tuota ”ei amk” lisäystä laittaa. Toki onhan tuo hyvä merkki hakijoille, että amk hakmeukset menevät roskiin, joten sinäänsä ymmärrettävä lisäys ja säästää kaikkien aikaa. Meillä on oman tason hommissa vaatimuksena ”korkeakoulu”. Eli kaikki amk ja yliopiston paperit luen läpi. Enkä juurikaan katso sitä mikä on koulutus. Työkokemus ja persoona kiinnostaa enemmän...

Kyllä valtiokin tekee eron näille. Ja tosiasia on, ettei esimerkiksi pelkkä yamk tutkinto anna valmiuksia ministeriöiden ym. virkamiesten tehtäviin.

Perustelut väitteelle?

Väitätkö, että AMK taustainen henkilö omaa riittävästi asiantuntemusta esimerkiksi säädösvalmisteluun?

Kyllä, jos on siihen liittyvää työkokemusta. Missä yliopisto-opinnoissa harjoitellaan säädösvalmistelua? Oikeustieteissä mahdollisesti, mutta muillakin koulutustaustoilla päädytään tuollaisiin töihin. Antaisitko nyt ne perustelut väitteellesi?

Kyllä tuo yksi puhuu ihan täyttä potaskaa. Minun mieheni toimii yhdessä ministeriössä virkamiehenä virassa mihin vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Hän on suorittanut YAMK omalta alaltaan.

Mitäs jos potaskaa puhuja hankkisi itsetunnon ja lopettaisi toisten ihmisten aliarvioinnin. Säälittävä olet.

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Tätä voi miettiä myös siltä kannalta minkälainen opiskelu sinua miellyttää. Yliopistossa on tietty akateeminen vapaus ja monilla aloilla tämä tarkoittaa sitä, että sinulla on lista kursseja, jotka pitää suorittaa ja ihan itse vastaat koska niille kursseille osallistut. Yleensä luennoille ei ole läsnäolopakkoa ja monet kurssit voit suorittaa kurssin lopputentillä tai vaihtoehtoisesti luentojen välitenteillä. Ryhmätöitä omalla alallani ei ollut, mutta harjoitustöissä ja laskareissa oli läsnäolopakko ja niistä piti tehdä kirjalliset esitykset, jotka opettaja tarkasti ja arvosteli. Kukaan ei katso miten opintosi etenee ja olet itse vastuussa opinnoistasi. Toki jotkin alat ovat poikkeus ja sinulle annetaan lukujärjestys, jota lähdet noudattamaan.

Amkssa laskareissa ja harjotustöissä on läsmäolopakko ja tietyt tehtävät on suoritettava. Läsnäolopakkoa oppitunneilla ei ole, mutta sinulle annetaan lukujärjestys jota noudatat.

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Onko sinulla taipumusta masennukseen? Todella itsenäiset opinnot vieraalla paikkakunnalla voivat käydä mielenterveyden päälle. Amk-opinnoissa mennään usein ryhmän mukana, yliopistossa taas jotkut opinnot voivat olla hyvin kirjatentti- esseepainotteisia.

Nämä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kullinmittauskisat ovat aina yhtä herttaisia. XD

Parin vuoden päästä tutkinnostaan työpaikalla puhuvia pidetään vaan vähän säälittävinä...

Vierailija kirjoitti:

Nämä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kullinmittauskisat ovat aina yhtä herttaisia. XD

Parin vuoden päästä tutkinnostaan työpaikalla puhuvia pidetään vaan vähän säälittävinä...

Se, että ymmärtää amk-tutkinnon ja yliopistotutkinnon välisen eron ei tarkoita sitä että puhuu työpaikalla tutkinnostaan.

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Vierailija kirjoitti:

Näyttää ottavan koville joillakin, että amk-insinööri voi valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi.

Kauankos menee valmistua amk-insinööriksi? Onko mitään järkeä mennä sitä kautta, jos lopputavoite on kuitenkin maisteri ja siinä menee yhteensä esim vuosi kauemmin?

Toisin sanoen tutkinnon hinta on vähintään yhden vuoden tulot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpaa suosittelette (AMK vai yliopisto) henkilölle, joka nauttii lukio tyylisestä opiskelusta, analysoimisesta, pohtimisesta ja laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemisesta?

Yliopisto ilman muuta. AMK on sosiaalisesti kuin paluu yläkouluun ja muistat varmaan minkälaisia "pohdintoja" siellä oli

Ai sinullako oli näin? Tämä kertoo ehkä enemmän sinusta kuin opinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttää ottavan koville joillakin, että amk-insinööri voi valmistua kahdessa vuodessa maisteriksi.

Kauankos menee valmistua amk-insinööriksi? Onko mitään järkeä mennä sitä kautta, jos lopputavoite on kuitenkin maisteri ja siinä menee yhteensä esim vuosi kauemmin?

Toisin sanoen tutkinnon hinta on vähintään yhden vuoden tulot?

Vaihtoehtona on myös YAMK. Insinöörinä saa paremmin töitä kuin tekniikan kandidaattina jos haluaa tehdä muutakin kuin pelkästään opiskella.