Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rehellisesti: ovatko ammattikorkeakoulu ja yliopisto saman arvoisia?
05.05.2020 |
Miten työmarkkinat suhtautuvat, onko tutkinolla väliä?
Kommentit (684)
Miksi kysyt, ei täällä av mammat mitään yliopistoja ole käynyt, kotona makoilleet nuoruutensa lapsia hoitaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bachelor of Science.... vai pelkkä Bachelor? Joko kaikki tajuavat eron?
AMKilaiset eivät tajua. Koska he ovat KORKEAkoulutettuja.
Niin, se on AMMATTTIkorkeakoulu ja yliopisto on korkeakoulu.
Ihan sama kuinka paljon intätte, niin aina se AMK tulee olemaan korkeakoulu. Mikä muukaan? Joku uusi ylemmän tason amistutkintoko siitä pitäisi väkisin vääntää?
Tervetuloa nykyaikaan, korkeakoulu ei enää tarkoita akateemisuutta ja tutkimusta pelkästään. Yliopisto taas tarkoittaa.
Vastaan kysymykseesi: Ammattikorkeakoulu on entinen toisen asteen oppilaitos eli opisto, jonka nimi on muutettu. Esim. entiset kauppaopistot ja teknilliset opistot ovat nykyään nimeltään ammattikorkeakouluja. Niitä on vain hämäyksen vuoksi yhdistetty keskenään isommiksi yksiköiksi ja lisätty tutkintoon jotain höpöhöpöopintoja, jotta tutkinnon laajuus olisi näennäisesti sama kuin korkeakoulussa/yliopistossa.
Nimillä ja sanoilla on valtava voima. Asuin aikoinani kaupungissa, jonka kauppaopisto muutti nimensä liiketaloudelliseksi instituutiksi. Mikään muu ei muuttunut. Hakijamäärät lähtivät täysin käsistä ja hakijoita oli joka puolelta Suomea, kunnes asian oikea laita alkoi paljastua ja muuallakin ryhdyttiin vaihtamaan nimiä. Nyt nettiaikana olisi helppoa vertailla opetussisältöä oppilaitosten kesken, mutta tuolloin tiedonhaku oli hankalampaa.
Opistojen nimien muuttaminen ammattikorkeakouluiksi oli profiilin nostamista ilman sen kummempaa sisältöä. Samaa tarkoitusta palvelevat hämärät tutkintonimikkeet. Arkielämässäkin on kivempi olla esimerkiksi "sinkku" kuin "eronnut" - riippuu ihan kuulijasta, uppoaako nimitys ilman tarkempia selityksiä. Työelämässä on kaikkein villeintä: pikkufirman koko henkilökunta voi olla päälliköitä. Olin aikoinani töissä eräässä pienessä, yliopiston palveluita tuottavassa yksikössä, jossa päälliköistä tehtiin johtajia ja kaikista muista päälliköitä. Tehtävät eivät muuttuneet eikä palkkakaan noussut, mutta käyntikortit olivat hienoja.
Eiköhän taustalla ollut se, että on selkeä.ja muiden EU-maiden kanssa yhteinäinen tutkintomeininki. Muistakaa, että EU:n sisällä osa tulee Suomeen opiskelemaan ja täältä lähdetään ulkomaille.
Turha on sitä profiilin nostamiseksi väittää. Selvästi AMK:t kärsivät mainepulasta tämän ketjun perusteella.
Sen ei todellakaan pitäisi olla mikään opisto. Miksi pitää vaikean kautta mennä ja pitää sillä joku oma hämärä opisto-sana?! 🙈
Nykyinen systeemi on niin selkeä. Meillä on peruskoulu, toisen asteen koulut sekä ylemmät ja alemmat korkeakoulututkinnot.
Voisiko joku ny vihdoin selittää, miksi se ei saisi olla ammattiKORKEAkoulu? 😅
Eikä amis ole teidän mielestä toisen asteen koulu?
Mikä vika opisto-nimessä on? Sen tuntevat kaikki, ja sille voi tarpeen mukaan vääntää mieleisensä ulkomaankielisen vastineen.
Jako peruskouluun, ammattioppilaitoksiin ja yliopistoihin on selvä, läpinäkyvä ja ytimekäs. Nykyiset ammattikorkeakoulut kuuluvat ammattioppilaitoksiin eli tuohon keskimmäiseen ryhmään. Nimenmuutoksella on vain saatu asioista niin sotkuisia, että niistä riidellään keskustelupalstoilla vuosi toisensa jälkeen.
Siis millä perusteella tuntee kaikki? En minä ainakaan, valmistuin lukiosta vuonna 2011. Nuoret, jotka miettivät vaihtoehtojaan opintojen suhteen eivät silloin sekä 2011 ja tämn hetken välillä todellaan tiedä, mikä koko opistosysteemi on ollut.
Ne kalkkikset tiedätte, se siitä.
Miten niin sotkuista? Selkeä systeemi, jonka ymmärtää myös muut eurooppalaiset.
Onko se nii vaikeaa ymmärtää, että korkeakoulu = ei tarkoita akateemisuutta. Yliopisto = akateemisuus.
Herätys nyt oikeasti. Ei ekonomit halua ehkä vuotta pidempää tehdä mitään markkinointiassarin hommia ja sitten jumittua koordinaattoriksi 10 vuodeksi. Siksi meillä on tradenomit. 😉
Kuitenkin monella alalla se AMK-tutkinto on lähes 4 vuotta ja siellä opitaan sen tasosta ammattitaitoa, että ihan hyvin voi olla korkeakoulu.
Kandiopinnoissa taas on vaan jotain teorian perusopintoja sekä tutmimuksen teon oppimista, millä ei ol mitään hyötyä työelämässä.
Sinä sotkuisine ulosanteinesi olet mainio esimerkki siitä, kuinka ainakin yhden sukupolven pää on saatu pyörälle sekavan koulutusjärjestelmän avulla. Se, että muut eurooppalaiset ymmärtävät systeemin, on valhetta, koska meikäläisiin ammattikorkeisiin tulevat ulkomaalaiset yllättyvät yleensä perin pohjin siitä, että oppilaitos onkin jonkinlainen kisällikoulun ja ryhmässä keskustelemisen sekasikiö eikä ollenkaan university.
Aika moni ihminen joutuu käymään autokoulua ja uimakoulua tosi pitkään ennen ajokortin tai uimatodistuksen saamista. Ovato auto- ja uimakoulut tällä perusteella korkeakouluja?
No voi anteeksi kun jaksa siivota puhelimella naputettuja vauvapalstatekstejäni. 😂😂 Ajattelin, että ilman sitä vaivaa ymmärrät.
Eikä kyse ole vaan ulkomaalaisista. Myös suomalaisille varsin selkeä.
On kahdenlaista korkeakoulua, eli niihin mennään toiseen asteen jälkeen. Ajatellaan, että nimi korkeakoulu tulee siitä.
Toisesta saat vajaa neljässä vuodessa ammattitaitoa asiantuntijatöihin ja/tai suorittavan tason töihin. Toisessa opiskelet 7 vuotta akateemisesti oppien, miten tehdään tutkimusta omalla alalla + toki osalla aloista käytännön työtä varmaan myös (tekniikka ja lääkis?). Osasta tutkinnoista saa ammatin.
Varsin selkeää. Toisen asteen jälkeen mennään jompaan kumpaan, ovat kumpikin korkeakouluja, koska tulevat toisen asteen jälkeen.
Annat itsestäni hölmön kuvan, kun väität joillaan syvän kokemuksen rintaäänellä, että nykynuorten pää on sekaisin tästä simppelistä koulutusrakenteesta.
Vaikuttaako puhelimen käyttäminen myös siihen, miten ymmärrät lukemaasi tekstiä? Suosittelen sinulle hakeutumista isonäyttöisen ja helppokäyttöisen laitteen ääreen; puhelin on sinulle nimittäin liian vaikea kapine muuhun kuin leikkimiseen.
Minun syvän kokemukseni rintaääni on seurausta siitä, että olen opettanut 90-luvun alusta lähtien peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, valtion organisaatioissa ja yksityisissä yrityksissä. Minulla on erittäin hyvä käsitys siitä, mikä on ollut oppimistuloksille hyvästä ja mikä ei. AMK-uudistuksessa oli jotain hyvää ja valtavasti huonoa. Pelkillä hyvillä aikomuksilla ei pötkitä pitkälle varsinkaan silloin, kun virheistä ei opita ja korjausliikkeetkin vievät vain kivikkoisemmalle tielle.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Itse olen ollut kaupassa töissä ja kyllä meillä oli paljonkin tradenomeja harjoittelussa. Tekivät toki muutakin kuin istuivat kassalla kuten auttoivat tilausten tekemisessä ja saattoivat seurata esimiehen työtehtäviä, mutta pääosin kyllä hyllyttivät ja tekivät kassatyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
Kyllä se lakiteknisesti vastaa. Jos vaatimuksena virastoon tai valtiolle on ”alempi korkeakoulu” tai ”korkeakoulu” niin sekä minä että yliopiston kandi voidaan yhtä hyvin hakea ja lähtökohtaisesti ollaan samalla viivalla. Ja YAMK vertautuu vastaavasti maisteriin. Tyhmäähän se on puhua yliopiston ja amk:n tutkinnoista samana, koska sitä ne eivät ole. Mutta niin en olekaan väittänyt. Vain kelpoisuudesta lain mukaan. Molemmilla kouluilla on paikkansa, mutta niiden lähtökohdat opiskelulle ja tutkinnolle ovat aivan erilaiset. Toinen on enemmän tiedettä ja tutkimusta tekevä ja toinen käytännöllisempää ja olemassaolevaa soveltavampaa.
Tämän kai kuitenkin akateemisena jo ymmärsitkin?
Ja esimerkissäsi ammattikoulu vastaa lukiota siinä mielesssä, että jos vaatimuksena on toisen asteen koulutus. Silloin ei ole väliä onko ylioppilas vai amiksesta valmistunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi jos haluaa luoda kansainvälisen uran?
Ei kai sillä ole väliä. Moni amk-kaverini on (ollut) töissä ulkomailla kuten myös yliopistossa ollut.
Minusta yliopisto on huonompi. Pääsin sinne opiskelemaan pilipali-tutkintoa. En jaksanut kovin montaa vuotta ja vaihdoin AMK:hon. Niistä opinnoista tykkäsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopisto on joutavaa teoreettista sontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.
Nyt sä et kyllä tiedä mistä puhut. AMK:ssa joutuu valitsemaan pääaineen ja meillä viimeiset kaksi vuotta sitä pääosin opiskeltiin. Ensimmäiset kaksi vuotta oli yhteisiä opintoja. Muistaakseni noin puolet opintopisteistä tuli pääaineesta. Saattoi olla ehkä hieman alle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään ole samanarvoisia. Ammattikorkeat syntyi suoraan lukiopohjaisista amislinjoista. Eli AMK = amis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa ehkä muuten arvostetaan enemmän mutta amk:sta valmistuneet ystäväni työllistyvät paremmin.
Monesti myös yliopiston käyneet ovat täynnä tietoa mutta ei mitään käytännön osaamista.
Yksi tuttuni opiskeli vuosikausia yliopistossa, lopulta valmistui 33-vuotiaana diplomi-insinööriksi ja ainoa työkokemus cv:ssä oli joku limsatehtaan pullotustyö, jota teki kesäisin.
AMKissa taas harjoitteluissa päästään jo siihen omaan työhön kiinni, ja on helpompi siirtyä oikeaan työelämään valmistumisen jälkeen.
Itse olen tradenomi ja oikein tyytyväinen valintaani. En pidä itseäni tai koulutustani huonompana.
Jep . Kyllä tradenomiopiskelijat oppii harjoittelujen aikana varmasti toimimaan kaupankassalla ja sehän on hyvä kun se tuleva työkin on samaa.
Samoin sairaanhoitaja oppilaat käy hyvin korvaamaan sairaala-apulaisia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Insinööripuolella on se ongelma että harjoitteluksi kelpaa mikä tahansa duuni, jonka onnistuu saamaan liittyipä siihen mitään tekniikan osaamista tai ei.
Mitä sä sepostat?
Ei tradenomi voi tehdä harjoittelua kaupan kassalla. Millä logiikalla opinnot edes liittyy siihen ja eihän sinne kassalle tarvitse koulutusta.
Meillä vähintään puolet harkasta tuli olla oman alan työtä, eli suuntaumisen mukaan.
Näin ollen minä ja muut samasta pääaineesta käytännössä tehtiin 5-6 kk harkka, jossa tehtiin yleensä viestintä- ja markkinointiassarin hommia. Osa teki pari kk jotain toimistoassarointia ja 4 kk sitten syventävän harkan omalla alalla.
Tässä taas yksi tyyppiesimerkki AMK ihmisten ymmäryksestä. Ei, ammattikorkeakoulussa ei ole pääaineita. Se on yksi iso käytännössä miten tutkinto jo lähtökohtaisesti eroaa kandidaatin tutkinnosta.
Nyt sä et kyllä tiedä mistä puhut. AMK:ssa joutuu valitsemaan pääaineen ja meillä viimeiset kaksi vuotta sitä pääosin opiskeltiin. Ensimmäiset kaksi vuotta oli yhteisiä opintoja. Muistaakseni noin puolet opintopisteistä tuli pääaineesta. Saattoi olla ehkä hieman alle...
Vai että ihan pääaine amiksessa.. taas tämä. Ei, kultaseni teillä ei ole ollut pääainetta. Teillä on ollut erikoistumis ym. opintoja, mutta ei pääainetta. Jos teille on siitä pääaineena puhuttu, niin teitä (kuin oikeustradenomeja konsanaan) on viety harhaan. Vain yliopistoissa on pääaine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan työpaikasta. Itse teen työtä, jossa koulutusvaatimuksena on korkeakoulu. Olen AMK-insinööri, joten tasoni vastaa yliopiston kandia. Työovereina useimmat ovat maistereita tai dippainssejä. Eli kyllä meillä ainakin nuo on rinnastettu samaan. Koulutusta enemmän merkkaa se, että osaa työnsä.
Tämä taas. Tasosi ei vastas yliopiston kandia. Amk tutkinnolla ja yliopistotutkinolla on aivan eri rakenteet. Sama, kuin sanoisi ammattikoulun vastaavan tasoltaan lukiota, ja päinvastoin.
ROFL. Ai niinkö sanoisit?
No nyt on kyllä tiukkaa dataa tarjolla...
Koittakaa nyt edes ensin valmistua niistä opinahjoistanne jotta huomaatte, että ketään ei kiinnosta paskaakaan se teidän tutkintonne.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole samanarvoisia. Ammattikorkeat syntyi suoraan lukiopohjaisista amislinjoista. Eli AMK = amis.
Sytytkö oikeasti näistä omista ajatuksistasi? Toisilla se on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulun suurin ongelma on tuo pakollinen harjoittelu, joka ei useimmissa tapauksissa tue pätkääkään tutkinnon sisältöä. Tämä aika voitaisiin käyttää laadukkaaseen opetukseen.
Mutkumutku joku joskus keksi hyvän idean, niin ei sitä voi enää muuttaa...
Tämä loistava idea(tm) oli muuten silloisen yliopiston edustajan keksintö (nimeä en valitettavasti enää muista). AMK olisi hänen näkemyksensä mukaan tullut liian vahvaksi instituutioksi suhteessa yliopistoihin, jos tätä pakollista harjoittelua ei olisi olemassa.
Tuloksena oli ammattikorkeakoulujen suurin minus. Ja runsaasti ilmaista työvoimaa markkinoille.
Harmi, ettet muista tuon keksijän nimeä. Muistaisitko hänen yliopistonsa tai edes sen, mistä olet väitteen saanut kuulla? AMK liian vahvana instituutiona suhteessa yliopistoihin on nimittäin väite, joka kaipaa täsmentämistä.
???
Olin itse lukiossa silloin, kun opistojen korvaamista ammattikorkeakoulujärjestelmällä Suomessa käsiteltiin. Tästä syystä aihe oli itselleni (ja muille ikäisilleni) ajankohtainen. Ja kyllä, tämä oli yliopistopuolen edustajiston vaatimuksena sille, että ammattikorkeakoulujärjestelmä hyväksyttiin.
Kyllä vanhat muistaa!
Ihmettelen vaan, mitä pahaa sinä näet oman alan harjoittelusta? Omalla alalla yliopistossa oli ensimmäisen vuoden jälkeen kuuden kuukauden pakollinen työharjoittelu ihan alan ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi opintoihin kuului pakollinen erikoisharjoittelu 3kk yleensä graduun liittyvässä tutkimusprojektissa.
Ajattelisin kyllä että kun amk koulutusta on suunniteltu niin siihen on tarvittu korkeamminkoulutettuja ihmisiä nämä järjestelyt suunnittelemaan.
Etkö ihan oikeasti näe sitä negatiivista puolta pakollisessa harjoittelussa. No, listaan sinulle muutaman ongelman:
1. Harjoittelupaikkojen rajallisuus
2. Harjoittelun todellisen hyödyn vähäisyys, koska 1:n vuoksi mennään mihin vain työhön mikä saadaan
3. Kohdan 2 vuoksi Suomessa on valtavasti ilmaista työvoimaa käytettävissä vuosittain, koska kaikille ei riitä maksullista harjoittelua. Tämä taas tekee harjoittelusta entistäkin typerämpää opiskelijan kannalta
4. Useat AMK -opiskelijat lopettavat opiskelut kesken HARJOITTELUPAIKKOJEN PUUTTEEN VUOKSI. Tämä on aivan naurettavaa. Olet opiskellut vuosia, mutta koska harjoittelutunnit eivät täyty, jää tutkinto kesken
5. Useille opiskelijoille työharjoittelu on ihan oikea rahallinen menetys, kun opinahjo vaatii tiettyä kokemusta työharjoittelusta. Tämä liittyy kohtaan 1 & 2 & 3. Tästä syystä opiskelija joutuu pohtimaan, että kannattaako tutkintoa edes suorittaa loppuun
Käytännössä harjoittelusta on hyötyä ainoastaan seuraaville:
1. Opiskelijoille, jotka saavat hyvän harjoittelupaikan palkalla
2. Opiskelijoille, jotka tekevät harjoittelunsa yrityksessä, eli esim. AMK:n sisällä perustetussa yrityksessä
3. Jo yrittäjänä toimiville yrittäjille (joskin tässäkin hyöty on vähän kiikun kaakun)
Eihän amksta valmistu yhtään paremmin käytännön työhön kuin yliopistosta, mikäli ei ole työharjoittelua alalta. Toki ongelma on hyvien harjoittelupaikkojen löytyminen. Esim. Oma esikoinen teki yhden harjoittelun
ja lopputyönsä suunnittelufirmalle. Toki aluksi sai harjoittelijanpalkkaa, mutta valmistuttuaan sai kyseisestä yrityksestä vakityön täydellä palkalla. Ainakin hänen käymässään amkssa koulu järjesti tiloissaan kesäkurssin , joka korvasi harjoittelun niillä, jotka ei saaneet alalta kesätöitä. Kenenkään valmistuminen ei jäänyt kiinni harjoittelupaikkojen puutteesta. Mikäli opinnot meinaa jäädä harjoittelusta kiinni kannattaa vaatia oppilaitosta joko osoittamaan harjoittelupaikka tai järjestämään vastaava toiminta itse.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole samanarvoisia. Ammattikorkeat syntyi suoraan lukiopohjaisista amislinjoista. Eli AMK = amis.
Ei saatana. Tämä tiedon taso vain paranee.
Alue: Aihe vapaa
Selvä. Jokin tekstinymmärtämiskurssi olisi ollut tarpeellinen sinun (tradenomi)opinnoissasi.
Koulussa annetaan opiskelijoille tutkinnon edellyttämät tiedot ja taidot. Jos ja kun opetus ulkoistetaan työnantajille, kysymys ei enää ole koulutuksesta vaan työssäoppimisesta, jossa opitaan sattumanvaraisesti kyseessä olevan organisaation töitä, jos siis päästään edes tekemään omaa alaa sivuavia töitä. Oppipoikana oleminen ei ole korkeakoulutusta.