Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen
02.05.2020 |
Kun koulut meni kiinni wilma lauloi non stoppina
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Paljonko noiden vuokrat tekee?
Paljonko maksaa oppilaiden kulkeminen niihin?
Onko niissä käsienpesupisteet?
Kuka tilat tarkistaa? Koska?
Miten porrastat yläkoululaiset? Päivävuoro? Yövuoro?
Omituisia kysymyksiä. :D MIksi ihmeessä esimerkiksi lukiossa pitäisi erikseen tarkistaa tilat ja miksi siellä ei olisi käsienpesupisteitä? Itsekin olen seiskaluokan käynyt lukion tiloissa, kun silloin oli juuri rakennettu uusi lukio.
Vuokrat ovat ainoa ongelma, mutta enpä usko, että nekään ihan valtavan suuria ovat kahdelta viikolta, kun tilat muutenkin ovat tyhjillään. Oppilaiden kulkeminen maksaa varmaankin täsmälleen saman verran kuin normaalitkin koulukuljetukset. Nythän tässä on säästynyt kustannukset niidenkin osalta, joten tuskin kahden viikon kuljetuksetkaan maata kaatavat.
Yläkoululaiset voi porrastaa siten, että maanantaina ja keskiviikkona seiskaluokkalaiset ovat vaikka siellä puistossa tai urheiluhallissa ja ovat luokkatiloissa ainoastaan tiistaina, torstaina ja perjantaina.
Lukiossa ei välttämättä ole turvaohjeiden vaatimaa määrää käsienpesupisteitä.
Ja oppilaiden matkakortit maksaa kaikki ekstraa koska nyt niitä on vain painotettuun opetukseen kulkevilla.
Ja tuohan ei ole porrasyamista vaan vuorottelua.
Mitä ihmettä? Missä turvaohjeissa nyt on vaadittu käsienpesupisteitä enemmän kuin lukioissa on?
Miten matkakortit maksaa nyt ekstraa, kun kouluissa ei ole oltu lähes kahteen kuukauteen? Oletko sinä nyt huviksesi ostanut lapsille matkakortit ja nyt itket, jos niitä oikeasti tarvittaisiinkin koulunkäyntiin? Vai kenelle ne nyt maksaa ekstraa ja mihin tämä vaikuttaa?
Ja miten niin ei ole porrastamista vaan vuorottelua? Eikö ajallinen porrastaminen nimenomaan ole vuorottelua? Itse kysyit, miten porrastetaan yläkoululaisten koulunkäynti ja ehdotit aamu- ja iltavuoroa. Vuorotteluahan sekin on?
Saivertelet ihan tyhmillä asioilla nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?
Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?
Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.
Meillä on pandemia ja sä mietit muokkausremonttien kilpailuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehtorit odottavat niitä Anderssonin lupaamia lisäohjeita. Kun nämä tulevat niin tehdäännä päätökset siitä miten käytännön järjestelyt hoidetaan ja tiedotetaan opettajia. Tämän jälkeen joko rehtori tai luokanopettajat ja luokanvalvojat tiedottavat koteja.
Lille tuli yllätyksenä, että halutaan ja tarvitaan tarkempia ohjeita. Etteivät koulut itse luokaan suunnitelmia ”väljyydestä” ja korvaavien tilojen käytöstä.
Ja sekin tuli yllärinä, ettei esim. yläkoulun kuvisope-luokanvalvoja haluakaan opettaa fysiikkaa ja espanjaa.
Heti ei tarvitse viestiä laittaa ja kyllä Tampereella on homma hanskassa.
Ovat aloittaneet suunnittelut jo ennen kun päätös tuli.
Tiesin jo aiemmin että koulut alkaa 14.5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?
Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?
Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.
Meillä on pandemia ja sä mietit muokkausremonttien kilpailuttamista.
Hallitushan juuri ilmoitti että koulut palaavat normaaliin arkeen. Joten niiden pitää noudattaa kilpailuttamissäännöksiä.
Sitäpaitsi toisan edelleen että opetusministeri puhui toistuvasti ”koulun tyhjistä tiloista”. Ei ABC-asemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ongelma kun eihän kouluun mene kun huonojen perheiden lapset ja ne ketkä ei pärjää etäopetuksessa.
Teidän lapset jää lomalle joka myönnetään kaikille.
Niinhän se oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.
Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy?
Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.
Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.
Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.
Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.
Mutta niitä alakohtaisia työtiloja ei voi käyttää yläastelaisten teoriaopiskeluun?
Ei välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?
Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?
Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.
Samat tahot maksaa ja neuvottelee, jotka muutenkin ovat vastuussa esim väistötiloista ja koulukyydityksistä. Se ei ole vanhempien tai opettajien tehtävä. Älä sinä vaivaa päätäsi näillä, kun et niitä selvästikään työksesi tee.
Sama taho valvoo samalla tavalla oppilaiden siirtymiset kuin normaalistikin koulumatkat. Edelleen, mitään muita siirtymiä ei tarvitse olla kuin normaalistikaan koulupäivinä. Kyllä normaalistikin kouluissa siirrytään esimerkiksi retkikohteisiin ja liikuntapaikkoihin. Miksi se kahden viikon ajalta olisi yhtään sen vaikeampaa?
Järjen käyttö sallittu. Nyt puhutaan kahdesta viikosta, eikä niiden tilojen välttämättä tarvitse olla varusteltuina esim viimeisimmällä tekniikalla. Ihan samalla tavalla nyt voitaisiin taivastella, kuka on valvonut opiilaita ja käsienpesupisteitä, kun oppilaat ovat olleet kotona. Kävikö teillä joku tarkastamassa, onko teillä kotona tarpeeksi hygieniset käsienpesupisteet ja tekeekö lapsi liikuntasuorituksensa turvallisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma kun eihän kouluun mene kun huonojen perheiden lapset ja ne ketkä ei pärjää etäopetuksessa.
Teidän lapset jää lomalle joka myönnetään kaikille.
Niinhän se oli.
Normaali ihminen kantaa huolta kaikista lapsista, myös tyhmien vanhempieb lapsista.
Tässä on myös kyse ihan oikeusvaltion perusperiaatteista. Kansalaisilla ei voi alkaa järjestää ihmiskokeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmaa on että ohjeistus tulee, ettei koulussa tarvita turvavälejä ja käsidesi käy käsienpesusta. Pienryhmät tulevat olemaan vain suositus ja ruokailu omassa luokassa, mikäli mahdollista, eli käytännössä kouluunpaluu tapahtuu täysin normaalisti. Mitään ylimääräisiä ohjeita, jotka vaatisivat lisärahaa toteutuakseen, ei tule.
Anderssonhan ilmoitti jo keskiviikkona että ryhmän sisällä ei turvavälejä valvota.
Lissumoli ihan pihalla....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Ohjeet tulevqt kouluille 11.5
Kuka tilas tarjoukset, kilpailuttaa ne, hakee tektat ja pystyttää ne? Onko niissä käsienpesualtaat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Mukään niistä ei vain ole opetusministerin tarkoittama ”koulun tyhjä tila”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Hei... meillä ei ole. Sääkin on sellainen että pihalla lähinnä jäätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.
Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy?
Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.
Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.
Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.
Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.
Mutta niitä alakohtaisia työtiloja ei voi käyttää yläastelaisten teoriaopiskeluun?
Ei välttämättä.
Okei. Eli 9-luokkalainen ei voi millään opetella ammattikoulun sähkötyöluokassa matematiikkaa, mutta ammattikoululainen voi ihan hyvin opetella siellä samassa luokassa sähköopin teoriaa. Minun logiikkani mukaan teoriaopiskelu pitäisi olla molemmille täsmälleen yhtä mahdollista tai mahdotonta, mutta sinä siis väität nyt toisin. Olisi todella kuulla tähän perusteet, mutta tiedän että sitä en tule saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?
Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?
Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.
Samat tahot maksaa ja neuvottelee, jotka muutenkin ovat vastuussa esim väistötiloista ja koulukyydityksistä. Se ei ole vanhempien tai opettajien tehtävä. Älä sinä vaivaa päätäsi näillä, kun et niitä selvästikään työksesi tee.
Sama taho valvoo samalla tavalla oppilaiden siirtymiset kuin normaalistikin koulumatkat. Edelleen, mitään muita siirtymiä ei tarvitse olla kuin normaalistikaan koulupäivinä. Kyllä normaalistikin kouluissa siirrytään esimerkiksi retkikohteisiin ja liikuntapaikkoihin. Miksi se kahden viikon ajalta olisi yhtään sen vaikeampaa?
Järjen käyttö sallittu. Nyt puhutaan kahdesta viikosta, eikä niiden tilojen välttämättä tarvitse olla varusteltuina esim viimeisimmällä tekniikalla. Ihan samalla tavalla nyt voitaisiin taivastella, kuka on valvonut opiilaita ja käsienpesupisteitä, kun oppilaat ovat olleet kotona. Kävikö teillä joku tarkastamassa, onko teillä kotona tarpeeksi hygieniset käsienpesupisteet ja tekeekö lapsi liikuntasuorituksensa turvallisesti?
Ai niinku päivässä?😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma kun eihän kouluun mene kun huonojen perheiden lapset ja ne ketkä ei pärjää etäopetuksessa.
Teidän lapset jää lomalle joka myönnetään kaikille.
Niinhän se oli.
Minua huolettaa opettajien ja muun henkilökunnan terveys ja turvallisuus. Plus se rahanmeno, mikä tulee vaikuttamaan kuntien ennestään huonoon taloudelliseen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Voihan ne aineenopettajat opettaa yläkoululaisia vaikka koko päivän. Yksi päivä matikkaa, seuraava äidinkieltä.
Toiset näkee ongelma, toiset etsii ratkaisuja.
Tehdään niin kuin lääkärit tekivät. Perutaan kaikki ei kiireelliset ajat eli tässä tapauksessa etäkoulussa läksynsä ja kokeensa tehneiden ei tarvitse tulla kouluun.
Tulee väljyyttä kouluun runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Mukään niistä ei vain ole opetusministerin tarkoittama ”koulun tyhjä tila”.
Anteeksi mitä? Missä on sanottu että pitää olla nimenomaan koulun tyhjä tila? Miten ihmeessä te kuvittelette, että vaikka siellä 500 oppilaan koulussa olisi yhtään väljempää, jos käytetään niitä samoja tiloja? Eikö nyt maalaisjärkikin sano, että tarkoitetaan nimenomaan tiloja, jotka eivät ole koululla? Vaikka siellä koulussa olisi tuhat luokkahuoneen kokoista vessaa, ei se koulu muutu sillä yhtään väljemmäksi, että opetus siirretään sinne. Ne samat oppilaat siellä koulussa kuitenkin on.
Alue: Aihe vapaa
Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?
Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?
Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.