Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Paljonko noiden vuokrat tekee?

Paljonko maksaa oppilaiden kulkeminen niihin?

Onko niissä käsienpesupisteet?

Kuka tilat tarkistaa? Koska?

Miten porrastat yläkoululaiset? Päivävuoro? Yövuoro?

Miten varmistetaan, ettei oppilaille tule kohtuuttoman pitkä matka kouluun?

Voihan ne aineenopettajat opettaa yläkoululaisia vaikka koko päivän. Yksi päivä matikkaa, seuraava äidinkieltä.

Toiset näkee ongelma, toiset etsii ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Koulukuljetus on nimenomaan sitä julkisilla kulkemista. Oppilas saa lätkän, joka piipataan linja-autossa, se toimii kaksi kertaa päivässä lukuvuoden aikana. Taksilla kulkevat vain kotoa haettavat oppilaat eli ne, jotka ovat pyörätuolissa tai joilla on jalka poikki. Meidän 500 oppilaan koulussa taksikyytiläisiä on noin pari kappaletta vuosittain. Kaikki muut - kymmenet oppilaat - kulkevat normaalilla vuorolinja-autolla. Alakoulut saattavat kyllä olla lähellä oppilaita, mutta meidän kouluun tulee kuuden alakoulun oppilaat. Osa heistä asuu todella niin kaukana, ettei sieltä fillarilla tulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Sitten on meitä opettajia, joilla on erikoisluokat. Kemia, käsityöt, kuvataide, kotitalous edellyttävät tietynlaiset tilat ja materiaalit toimiakseen. Emme voi toimia kirjastossa. Jos siis ajatuksena, että aineenopettajajohtoisesti mennään. Jos luokanvalvojat pitävät tunnit, niin sitten toki ei tiloilla ole niin väliä. En vain tiedä esim. fysiikasta mitään, joten olen oppilailleni sen kanssa enemmän taakka kuin helpotus, valitettavasti :(. 

Toki jos voimme käyttää esim. kuvikseen lukion kuvisluokkaa ja materiaaleja, niin se sopii minulle, mutta tuskin lukiolaisille, jotka ostavat itse nuo materiaalinsa kursseille. 

Näiden vuoksi luulen, että meillä on vaan "puuhapäiviä" koko kaksi viikkoa. Eli teemme diipadaapaa. Tai sitten turvajärjestelyjä ei vaan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Sitten on meitä opettajia, joilla on erikoisluokat. Kemia, käsityöt, kuvataide, kotitalous edellyttävät tietynlaiset tilat ja materiaalit toimiakseen. Emme voi toimia kirjastossa. Jos siis ajatuksena, että aineenopettajajohtoisesti mennään. Jos luokanvalvojat pitävät tunnit, niin sitten toki ei tiloilla ole niin väliä. En vain tiedä esim. fysiikasta mitään, joten olen oppilailleni sen kanssa enemmän taakka kuin helpotus, valitettavasti :(. 

Toki jos voimme käyttää esim. kuvikseen lukion kuvisluokkaa ja materiaaleja, niin se sopii minulle, mutta tuskin lukiolaisille, jotka ostavat itse nuo materiaalinsa kursseille. 

Näiden vuoksi luulen, että meillä on vaan "puuhapäiviä" koko kaksi viikkoa. Eli teemme diipadaapaa. Tai sitten turvajärjestelyjä ei vaan tehdä.

Ette voi käyttää materiaaleja. Turvallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Voihan ne aineenopettajat opettaa yläkoululaisia vaikka koko päivän. Yksi päivä matikkaa, seuraava äidinkieltä.

Toiset näkee ongelma, toiset etsii ratkaisuja.

Niin, se on kyllä ongelma, että aineenopettajia ei ole yksi per oppiaine ja opetusluokkia ei ole yksi per vuosiluokka ja opetusryhmät eivät mene luokittain vaan niitä on jaoteltu tasoryhmiin.

Minulle kyllä sopii, että opetan omaa oppiainettani vaikka maanantaina 15 tuntia putkeen kaikille luokilleni ja sitten olen tekemättä mitään loppuviikkona.

Todella turhaa työtä kahden viikon takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Paljonko noiden vuokrat tekee?

Paljonko maksaa oppilaiden kulkeminen niihin?

Onko niissä käsienpesupisteet?

Kuka tilat tarkistaa? Koska?

Miten porrastat yläkoululaiset? Päivävuoro? Yövuoro?

Omituisia kysymyksiä. :D MIksi ihmeessä esimerkiksi lukiossa pitäisi erikseen tarkistaa tilat ja miksi siellä ei olisi käsienpesupisteitä? Itsekin olen seiskaluokan käynyt lukion tiloissa, kun silloin oli juuri rakennettu uusi lukio. 

Vuokrat ovat ainoa ongelma, mutta enpä usko, että nekään ihan valtavan suuria ovat kahdelta viikolta, kun tilat muutenkin ovat tyhjillään. Oppilaiden kulkeminen maksaa varmaankin täsmälleen saman verran kuin normaalitkin koulukuljetukset. Nythän tässä on säästynyt kustannukset niidenkin osalta, joten tuskin kahden viikon kuljetuksetkaan maata kaatavat. 

Yläkoululaiset voi porrastaa siten, että maanantaina ja keskiviikkona seiskaluokkalaiset ovat vaikka siellä puistossa tai urheiluhallissa ja ovat luokkatiloissa ainoastaan tiistaina, torstaina ja perjantaina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Aineenopettajajärjestelmä tekee tästä hankalan, jos oppilaiden pitää juosta ympäri kaupunkia. Miten hoituu ruokailut eri toimipisteisiin? Ei ihan helppo homma näitä miettiä. Ei käy nyt rehtoreita kyllä kateeksi :((.

Vierailija kirjoitti:

Voihan ne aineenopettajat opettaa yläkoululaisia vaikka koko päivän. Yksi päivä matikkaa, seuraava äidinkieltä.

Toiset näkee ongelma, toiset etsii ratkaisuja.

Silloin he eivät noudata opetusministerin ohjeistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Aineenopettajajärjestelmä tekee tästä hankalan, jos oppilaiden pitää juosta ympäri kaupunkia. Miten hoituu ruokailut eri toimipisteisiin? Ei ihan helppo homma näitä miettiä. Ei käy nyt rehtoreita kyllä kateeksi :((.

Nimenomaan. Puolen vuoden välein siirtyminen ei olisi ongelma. Näitähän tehdään väistötiloissa yhtenään. Mutta nyt oppilaiden tai opettajien pitäisi siirtyä eri paikkaan joka tunti! Joka on mahdotonta tai tarvitsisi uskomattoman bussirumban ympäri kaupunkina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Paljonko noiden vuokrat tekee?

Paljonko maksaa oppilaiden kulkeminen niihin?

Onko niissä käsienpesupisteet?

Kuka tilat tarkistaa? Koska?

Miten porrastat yläkoululaiset? Päivävuoro? Yövuoro?

Omituisia kysymyksiä. :D MIksi ihmeessä esimerkiksi lukiossa pitäisi erikseen tarkistaa tilat ja miksi siellä ei olisi käsienpesupisteitä? Itsekin olen seiskaluokan käynyt lukion tiloissa, kun silloin oli juuri rakennettu uusi lukio. 

Vuokrat ovat ainoa ongelma, mutta enpä usko, että nekään ihan valtavan suuria ovat kahdelta viikolta, kun tilat muutenkin ovat tyhjillään. Oppilaiden kulkeminen maksaa varmaankin täsmälleen saman verran kuin normaalitkin koulukuljetukset. Nythän tässä on säästynyt kustannukset niidenkin osalta, joten tuskin kahden viikon kuljetuksetkaan maata kaatavat. 

Yläkoululaiset voi porrastaa siten, että maanantaina ja keskiviikkona seiskaluokkalaiset ovat vaikka siellä puistossa tai urheiluhallissa ja ovat luokkatiloissa ainoastaan tiistaina, torstaina ja perjantaina. 

Lukiossa ei välttämättä ole turvaohjeiden vaatimaa määrää käsienpesupisteitä.

Ja oppilaiden matkakortit maksaa kaikki ekstraa koska nyt niitä on vain painotettuun opetukseen kulkevilla.

Ja tuohan ei ole porrasyamista vaan vuorottelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

No mun lapsen yläkoulun lähellä on tasan yksi lukio. Ja se on ahtaassa väistötilassa, ei siis oikeassa lukiorakennuksessa.

Alakouluja siellä on nelhä ja yläkouluja kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kun hallituksen kokemattomuutta ihmeteltiin, niin monet rynnivät puolustamaan kolmekymppisten hallitusta ja haukkuivat arvostelijoita sovinisteiksi. Tällaisia päätöksiä, joissa ei ole mitään todelliseen elämään perustuvaa pohjaa tekee juuri kolmekymppinen kokematon hallitus.

Tuollaisia kommentteja kirjoittaa toope, jolta puuttuu kaikki faktatieto. Tunne kyllä loimottaa punaisena amygdalassa.

Ei tätä maata fiilispohjalta johdeta vaan lakien. Rehtorit on nyt suunnitteluvastuussa käytännön toteutuksesta ja saavat siihen ohjeet kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.

Ja taas joku junthi kuvittelee, että hallitus neuvoo kengännauhojen sitomisessakin. Ette ikinä ole työnjaosta kuulleet? Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja valvontavastuusta?

Jäikö tosiaan peruskoulusta noin vähän päähän? Sitten kyllä tajuan, miksei teitä haittaa yhtään se, että mukuloistannekin kasvaa tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.

Toisella asteella ei ole subjektiivista oikeutta opetukseen. Nyt oli tarkoitus vähitellen avata rajoituksia eikä rysäyttää kerralla. Toisen asteen opiskelijoista osa on jo aikuisia, eikä niin akuutisti avun tarpeessa kuin alaikäiset lapset, joista osa on ollut vanhempien mielivallan armoilla 6 viikkoa.

Männä viikolla paljastui 2 lapsensurmaa ja kolmas tenava putosi ikkunasta. Ei ole kaikilla kivaa eikä edes turvallista kotona, etenkään jos huoltaja on sekaisin ja someriippuvainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.

Mutta niitä alakohtaisia työtiloja ei voi käyttää yläastelaisten teoriaopiskeluun?