Lue keskustelun säännöt.
Mitä jonkun toisen ihmisen ruuanlaittotapaa olet mielessäsi ihmetyellyt?
Minun kaveri ei laita keittoon (esim nakki tms) kokonaisia pippureita eikä ainoatakaan sipulia, ei kokonaisena tai pilkottuna. Kyllähän keittoliemeen kuuluu kokonaiset mauste- tai/ja mustapippurit makua antamaan. sekä sipuli.
Kommentit (2975)
Tässä ketjussa huomaa että monet pätevät sillä että kun jotain ällötapaa noudatetaan jossain ulkomailla, niin pitävät sitä ihan vain siksi oikeana tapana.
Kun on ties missä Ranskassa, Italiassa ja vinkuintiassa nähty, niin sen täytyy olla oikea tapa tehdä ja toimia.
😂
Maaniset lentelijät, nuo maailmaa nähneet muita paremmat ruokahifistelijät. 🤪
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pylli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani ei ruskista jauhelihaa kun tekee jauhelihakeittoa. Eli laittaa raakana kattilaan kun hänen mielestään riittää että se liha keitetään siinä samalla kypsäksi. No, inhan se varmaan kypsää mutta kamalan näköistä harmaata murua. Ei varmasti maistu miltään ja on sitkeää. Ja monilla on sama nakkikeittoa tehdessä, etteivät ruskista nakkeja ensin rapeiksi. Yäk, niitä ruskistamattomia nakkeja. Kumpikaan ei ole muutenkaan suosikkiruokiani mutta varsinkin noin valmistettuna aiheuttaa vaan oksennusrefleksin.
Yks tuttava tekee kanakeittoa noin. Laittaa siis raakoja kanasuikaleita kattilaan. Kuulemma kypsyy siinä samalla eikä tarvi erikseen paistaa. Yök.
Tiesitkö, että maailman kuulut thai curryt tehdään siten, että ensin pannulle laitetaan öljy, jossa curry pastea ensin vähän paistetaan, ja sitten pannulle lisätään kookosmaito, ja sitten kookosmaitoon lisätään raa'at kanapalat kiehumaan? Onko yök?
On
Thai curryt yök? En oikein tiedä mitä tähän sanoisin.
Itse en edes maistaisi.
Kookosmaitoa ja lihapaloja, hyi helvata.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa huomaa että monet pätevät sillä että kun jotain ällötapaa noudatetaan jossain ulkomailla, niin pitävät sitä ihan vain siksi oikeana tapana.
Kun on ties missä Ranskassa, Italiassa ja vinkuintiassa nähty, niin sen täytyy olla oikea tapa tehdä ja toimia.
😂
Maaniset lentelijät, nuo maailmaa nähneet muita paremmat ruokahifistelijät. 🤪
En ole pelkästään nähnyt, vaan olen kokenut. Mistä nämä Ranska ja Italia tuli tähän, ja lentely?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minua ihmetyttää että jotkut kuvittelevat lihan maistuvan joltain, varsinkin raakana ja ilman maustamista.
Ei siinä mitään makua ole, ja on älyvapaata syödä raakaa lihaa kun sen voi kypsentää.
Ihmisellä ei ole edes raateluhampaita.Mitä hourit? Ihmisellä ON raateluhampaat. Otetaan tähän kertaus biologiantunnilta: "Ihmisen hampaat. Kulmahampaat ovat kaikkein vahvimmat hampaat. Hampaiden terävä muoto tekee niistä oivalliset ruoan repimiseen, leikkaamiseen ja pilkkomiseen."
Ihminen EI ole kasvinsyöjä, koska ihmiseltä puuttuu kyky sulattaa selluloosaa. Ihminen ei ole hevonen, lehmä, vuohi, lammas tai mikään muukaan kasvinsyöjä.
Ihminen ei myöskään ole lihansyöjä, ihmisen suolistoa ei ole tehty sulattamaan isoja määriä lihaa, eikä ihmisellä todellakaan ole raateluhampaita.
Lihansyöjät eivät elä ilman lihaa, ihminen voi elää ilman lihaa. Useimmat apinat ovat kasvissyöjiä, jotkut sekasyöjiä, ihminen kuuluu näihin sekasyöjiin.Huvittavaa, miten joiltakin menee kaikki faktat ohi. Otetaan siis kertaus. Ihminen ei ole kasvissyöjä.
Lihansyöjät voivat elää ilman lihaa. Tuo fakta on tieteellisesti todistettu. Eläimet, jotka luonnossa syövät vain lihaa, voivat VANKEUDESSA (kuten eläintarhassa) pärjätä ilman lihaa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että lihansyöjä saa proteiinia (kasviproteiinia) ja riittävästi vitamiineja.
Olemme yhtä mieltä siitä, että on huvittavaa, kun faktat eivät mene läpi.
Mutta SINÄ olet väärässä väittäessäsi, että ihminen olisi lihansyöjä. Ei ole, kulmahampaita lukuunottamatta hampaistomme soveltuu paremmin kasvisten pureskeluun. Samoin kuin ihmisen ruoansulatuselimistö on muotoutunut kasvipainotteisen sekaravinnon syömiseen. Lihaa (ja lihaan verrattavia ainesosia) on ennen 1900-lukua ollut niin harvoin saatavilla, että ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon, jos olisimme lihansyöjäksi muotoutunut laji. Pääasiallinen päivittäinen energia pitää ihmisellä tulla kasviperäisestä ravinnosta, eläinperäistä voi olla joukossa noin parikymmentä prosenttia. Pelkää eläinperäistä ruokaa syömällä ihminen sairastuu puutostauteihin ja/tai saa suolistosyövän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa myytävät sellerit ovat niin väkevää lajiketta ehkä säilyvyyden vuoksi, että en minä ainakaan pysty niitä rouskuttamaan raakana, niinkuin on tapana siellä, missä niitä kasvatetaan lähempänä. Joskus kyllä sitten pilkon sen ja pakastan myöhemmin käytettäväksi.
Jos tarpeeksi penkoo niitä sellereitä kaupassa, niin onnistuu yleensä löytämään hyvän yksilön. Sen pitää olla mahdollisimman kellertävä, ei vihreä, ja varsien paksuja ja kiiltäviä (ei nahistuneen tai kuivakan oloisia).
Jos en löydä tarpeeksi hyvää yksilöä, niin jätän sillä kertaa ostamatta.Ai niin, just nyt en kuitenkaan kehoita käpälöimään jokaista hevi-osaston selleriä läpi.
Tarkoititko te kaikki selleristä jauhajat kuitenkin purjoa?
Purjo on pitkä ja keittokasvis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri tekee omenapiirakkaa niin, että paistaa valmiin murotaikinapohjan uunissa. Vasta sen jälkeen lisää raa-at omenat päälle, ja kanelia ja sokeria. Eikö ne omenat vois laittaa sinne uuniin samalla kun laittaa sen piirakan?
Se pohja pitää esipaistaa, jos laittaa täyteet suoraan, pohja jää raa'aksi!
😂 Päivän paras.
Esipaistatko pizzastakin ensin pohjan ja lisäät sitten raa'at täytteet ja juustoraasteen paistetulle pohjalle..🍕
Joo, tulee kotona paljon parempi noin, ja sitä suositellaankin. Kotiuunit eivät lämpene riittävän kuumiksi (300°C), joten pohja jää kotona muuten raa'aksi. T: ei sama henkilö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan käsitä, miksi nämä valmiit mausteseokset (tyyliin jauhelihamauste) ovat joillekin niin kirosana. Käyttämäni lihamauste sisältää mustapippuria, sipulia, korianteria, sinappia, paprikaa, tillinsiementä, valkosipulia ja cayennepippuria. Jos lisäisin ruokaan näistä jokaista omasta purkistaan, olisinko silloin parempi ruoanlaittaja?
Entä currymauste? Sen käyttökelpoisuutta tuskin kiistetään, mutta mausteseos sekin on.
No en minä sinua paheksu. Mutta eihän tietenkään kukaan oikeasti ruuanlaitosta välittävä ja sitä harrastava ihminen tee mitään noilla "lihamausteilla" yms.
Liharuokia on maailmassa miljoonia, ja ne kaikki maustetaan eri tavalla. Minulla ei olisi mitään käyttöä esim. jauhelihamausteelle, koska erilaiset jauheliharuuat maustetaan kukin omilla mausteillaan. Ei mapo tofuun, bologneseen ja chili con carneen voi laittaa samoja mausteita. Hampurilaispihviin riittää pippuri ja suola.
Muutenkin haluan itse maustaa ruokani. Entä jos ruuassa on mielestäni jo riittävästi cayennea mutta haluan siihen lisää korianteria ja paprikaa? Silloin en voi käyttää valmista sekoitusta, koska siinä on myös sitä cayennea.
Minulle ei oikein hahmotu ollenkaan sellainen ruuanlaitto, että tehdään broileria ja laitetaan "broilerimaustetta". Eivätkö kaikki broileriruuat maistu sitten siltä samalta? Tai mikä ylipäänsä on se ruokalaji, joka maustetaan "lihamausteella"? Mainitsemallasi currylla maustetaan curryruuat, eikä sitä nyt ehkä oikein voi verrata tähän.
Tästä päästäänkin yhteen ihmetyksen aiheeseen, nimittäin tylsään ruokaan ja vaihtelun puutteeseen! Minusta on tosi köyhää syödä samoja muutamia makuja vuodesta toiseen. Maailma on täynnä ihania raaka-aineita ja ruokalajeja, joilla voi piristää harmaata arkea. Minua aidosti ihmetyttää, miksei joku halua nauttia siitä.
tämähän vain todistaa ettei liha maistuu miltään, varsinkaan hyvältä, ellei sitä suolaa ja mausta.
Ihmettelen kun lihasta vouhotetaan liikaa, vaikka se ei maistu oikeasti miltään. Ja varsinkin nämä jotka hienostelua vuoksi vaativat puoliraakaa tai täysin raakaa lihaa, en tiedä mitä he esittävä, leijonia? Hyvähän se nyt ei millään mittarilla ole, vain sitkeää jänteistä veristä mautonta kudosta. Hyi hitto.
Samalta maistuisi haukata omasta kädestä.
Liha ei maistu miltään? Olet huono kokki tai haju/makuaistisi on vajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa myytävät sellerit ovat niin väkevää lajiketta ehkä säilyvyyden vuoksi, että en minä ainakaan pysty niitä rouskuttamaan raakana, niinkuin on tapana siellä, missä niitä kasvatetaan lähempänä. Joskus kyllä sitten pilkon sen ja pakastan myöhemmin käytettäväksi.
Jos tarpeeksi penkoo niitä sellereitä kaupassa, niin onnistuu yleensä löytämään hyvän yksilön. Sen pitää olla mahdollisimman kellertävä, ei vihreä, ja varsien paksuja ja kiiltäviä (ei nahistuneen tai kuivakan oloisia).
Jos en löydä tarpeeksi hyvää yksilöä, niin jätän sillä kertaa ostamatta.Ai niin, just nyt en kuitenkaan kehoita käpälöimään jokaista hevi-osaston selleriä läpi.
Tarkoititko te kaikki selleristä jauhajat kuitenkin purjoa?
Purjo on pitkä ja keittokasvis.
Varsielleri on parhaimmillaan, kun varret ovat syvänvihreät ja päässä mahdollisesti olevat lehdet myös. Kellastunut ja vaalea selleri on jo parhaat päivänsä nähnyt. Purjo on myös hyvä vihreävartisena ja niin, että se valkoinen osa on mahdollisimman pitkä. Joskus näkee sellaisia purjoja, joissa valkoista osaa on hyvin lyhyesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi sukulainen saostaa riisipuuron ihan kuin kastikkeen ilman kantta, vaikka puuro pitää hauduttaa pienellä lämmöllä kannen alla.
Minäkin keitän riisipuuron ilman kantta. Sitähän pitää vahtia ja sekoittaa koko ajan, palaa niin helposti pohjaan. Vasta lopussa laitan kannen päälle ja annan hautua. Hyvää tulee.
Ei tarvitse kokoajan sekoitella, kun antaa sen hitaasti kuumeta ja hautua. Välillä vaan sekoittaa. Ei ole tarkoitus haihduttaa sitä nestettä pois vaan ihmeytyä ryyneihin, jolloin siitä tulee puuroa.
Minä haudutan riisipuuron tavallisessa teräskattilassa, eikä sitä puuroa tarvitse koko ajan sekoittaa. Ei ole koskaan puuro palanut pohjaan, eikä riisit menneet mössöksi, vaan tulee ihana puuro. Riisipuuroa ei keitetä, vaan se haudutetaan, ja onnistuu tavallisessa teräskattilassa ilman kommervenkkejä.
Niin, ja tietenkin kansi päällä kattilassa.
Pohjaan se palaa tollalailla.
Uunissa itse teen, ainoa keino ettei kattilan pohja mustene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa myytävät sellerit ovat niin väkevää lajiketta ehkä säilyvyyden vuoksi, että en minä ainakaan pysty niitä rouskuttamaan raakana, niinkuin on tapana siellä, missä niitä kasvatetaan lähempänä. Joskus kyllä sitten pilkon sen ja pakastan myöhemmin käytettäväksi.
Jos tarpeeksi penkoo niitä sellereitä kaupassa, niin onnistuu yleensä löytämään hyvän yksilön. Sen pitää olla mahdollisimman kellertävä, ei vihreä, ja varsien paksuja ja kiiltäviä (ei nahistuneen tai kuivakan oloisia).
Jos en löydä tarpeeksi hyvää yksilöä, niin jätän sillä kertaa ostamatta.Ai niin, just nyt en kuitenkaan kehoita käpälöimään jokaista hevi-osaston selleriä läpi.
Tarkoititko te kaikki selleristä jauhajat kuitenkin purjoa?
Purjo on pitkä ja keittokasvis.Varsielleri on parhaimmillaan, kun varret ovat syvänvihreät ja päässä mahdollisesti olevat lehdet myös. Kellastunut ja vaalea selleri on jo parhaat päivänsä nähnyt. Purjo on myös hyvä vihreävartisena ja niin, että se valkoinen osa on mahdollisimman pitkä. Joskus näkee sellaisia purjoja, joissa valkoista osaa on hyvin lyhyesti.
Itse käytän paljon varsiselleriä, ja sitä pitää aina olla kotona. Ei meillä syödä sitä kovinkaan usein raakana, vaan käytetään päivittäin ruoanlaitossa. Keitoissa, pataruoissa, stir-fry -ruoissa jne.
Tuttava tekee satoja lihapullia loka-marraskuussa pakkaseen jouluaatoksi.
Ei kuitenkaan järjestä mitään sukujoulua, vaan niitä syö n.kolme henkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi sukulainen saostaa riisipuuron ihan kuin kastikkeen ilman kantta, vaikka puuro pitää hauduttaa pienellä lämmöllä kannen alla.
Minäkin keitän riisipuuron ilman kantta. Sitähän pitää vahtia ja sekoittaa koko ajan, palaa niin helposti pohjaan. Vasta lopussa laitan kannen päälle ja annan hautua. Hyvää tulee.
Ei tarvitse kokoajan sekoitella, kun antaa sen hitaasti kuumeta ja hautua. Välillä vaan sekoittaa. Ei ole tarkoitus haihduttaa sitä nestettä pois vaan ihmeytyä ryyneihin, jolloin siitä tulee puuroa.
Minä haudutan riisipuuron tavallisessa teräskattilassa, eikä sitä puuroa tarvitse koko ajan sekoittaa. Ei ole koskaan puuro palanut pohjaan, eikä riisit menneet mössöksi, vaan tulee ihana puuro. Riisipuuroa ei keitetä, vaan se haudutetaan, ja onnistuu tavallisessa teräskattilassa ilman kommervenkkejä.
Niin, ja tietenkin kansi päällä kattilassa.
Pohjaan se palaa tollalailla.
Uunissa itse teen, ainoa keino ettei kattilan pohja mustene.
Ei ole ikinä palanut pohjaan, ja olen monenlaisella liedellä sitä hauduttanut. Sähkö- ja kaasuliedellä, sekä induktiolla. Riisit eivät missään nimessä saa mennä mössöksi, joten siksi riisipuuroa ei keitetä, vaan se haudutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksä ei osannut keittää perunoita kypsiksi ja vastaavasti makaroni/spagetti oli aina aivan liian ylikypsää..
yöks!
Ihmettelen aina näitä kommentteja että pasta voisi olla "ylikypsää". Hyväähän se nimenomaan pehmeä pasta on, itse en tykkää "al dentestä".
Miksi pitää tässäkin asiassa hienostella ja tehdä ruokaa mahdollisimman kamalaksi, onko se huonosti maistuva ruoka joidenkin mielestä sitten hienoa, mitä jotkut tv-kokit tekevät. Kaikki jätetään raa'aksi lihaa myöten, syödään kaikenmaailman öttiäisiä ja sisäelimiä ja muka hyvää on... Jep jep.
Miksei hienostelijat vedä lihat raakana suoraan paketista esim, miksi se raaka liha pitää pannun kautta laittaa lautaselle.
Ja juuri tämä että pastassa pitää olla "suutuntumaa", että on oikein tehty, hevonkukkua, pastan jokainen normaali ihminen keittää pehmeäksi, niin se kuuluu syödä, se on taikinaa, sen kuuluu olla pehmeää eikä koppuraista.
Tuosta pastan kypsyydenstä sen verran, että suomalaiset ovat ymmärtäneet asian hieman väärin. Italiassa pasta jätetään al denteksi siksi, että siellä se sen jälkeen vielä sekoitetaan pannulla pastakastikkeeseen jolloin pasta kypsyy vielä lisää.
Suomalainen tapa useimmiten on, että pastaa ei sekoitetan pannulla kastikkeeseen vaan läntätään lautaselle ja siihen soosi päälle. tällöin pasta todellakin jää liian raa'aksi. Mutta kun ne ulkomaalaiset hokee sitä al denteä... onhan sen pakko olla niin, että pasta syödään raakana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lasketaanko tämä tavaksi, mutta parilla tutulla on aina hirveät paineet saada iltaruoka valmiiksi tyyliin vartissa kotiintulon jälkeen, siinä 17.30-18 aikoihin. Jatkuva marina siitä miten arkiruokailu on kamalaa kun on aina kiire eikä mitään ehdi valmistaa, miten tulee syötyä vaan samoja pikanopeita ruokia jotka usein eivät ole tarpeeksi terveellisiä. Ruoka kuulemma pakko saada heti kun kaikilla on kiljuva nälkä, ja se että ensin söisi välipalan ja laittaisi sitten rauhassa myöhemmin ruuan ei vaan käy, koska se on epäterveellistä pelkkää välipalojen mussutusta. Tosin syövät sitten iltaruuan jälkeen vielä iltapalan, eli sama määrä "paloja" tulee kuin jos söisi ensin välipalan ja sitten myöhemmin sen kunnon ruuan jonka jälkeen ei enää tarvitsisi mitään.
Ymmärrän pikakokkailun jos on vaikka kiire harrastuksiin, mutta näillä ei ole kyse siitä vaan se päivällinen nyt vaan pitää syödä mahdollisimman pian kotiintulon jälkeen vaikkei ohjelmassa olisi muuta kuin kotona oleilua.
Kerrankin joku, joka ajattelee kuin minä!
Kun lapseni aloittivat koulun, he kysyivät huolestuneena, miksi meillä ei syödä iltapalaa vaikka koulussa sanottiin että pitäisi. Vastasin, ettei kukaan meistä jaksa valvoa niin myöhään että olisi taas nälkäinen päivällisen jälkeen.Olemme siis aina syöneet päivällisen hieman harrastusajoista riippuen klo 20-21. Töistä ja koulusta tultua syödään välipalaa juuri sopiva määrä kullekin urheilua yms. ajatellen. Se vanhemmista, joka ehtii, voi esivalmistella päivällistä jo aiemmin tai laittaa pitempää kypsytystä vaativat ruoat jo uuniin, mutta varsinainen ruokailu on vasta sitten kun kaikki ovat kotiutuneet treeneistä ym. ja käyneet pesulla.
Itse asiassa minun on vaikea käsittää, että miten nämä klo 17 ruokailevat ihmiset pystyvät ylipäätään harrastamaan urheilua. Mitä järkeä on lähteä täyden aterian päälle treenaamaan?
Toinen juttu on sitten juuri tuo tolkuton kiire, johon vedoten lyödään puolivalmisteita pöytään ja ollaan hirveän stressaantuneita.
No tämä sinun kuvailemasi perhe-elämä kuulostaa kaikkea muuta kuin mukavalta ja rennolta.
Kummallista suorittamista kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa myytävät sellerit ovat niin väkevää lajiketta ehkä säilyvyyden vuoksi, että en minä ainakaan pysty niitä rouskuttamaan raakana, niinkuin on tapana siellä, missä niitä kasvatetaan lähempänä. Joskus kyllä sitten pilkon sen ja pakastan myöhemmin käytettäväksi.
Jos tarpeeksi penkoo niitä sellereitä kaupassa, niin onnistuu yleensä löytämään hyvän yksilön. Sen pitää olla mahdollisimman kellertävä, ei vihreä, ja varsien paksuja ja kiiltäviä (ei nahistuneen tai kuivakan oloisia).
Jos en löydä tarpeeksi hyvää yksilöä, niin jätän sillä kertaa ostamatta.Ai niin, just nyt en kuitenkaan kehoita käpälöimään jokaista hevi-osaston selleriä läpi.
Tarkoititko te kaikki selleristä jauhajat kuitenkin purjoa?
Purjo on pitkä ja keittokasvis.
Ei, kyllä ihan varsiselleristä oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Sokeri lettujen päälle paistonjälkeen vähentää niiden toisiinsa kiinnitarttumista kun kuitenkin yhdellelautaselle niitä valmistumisen jälkeen pinoat
Ei kyllä normiletut kiinni tartu pinossa.
Jos raaoiksi jättää ehkä voi tarttuakin, mutta kuka muka jättää..
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti tekee makaronilaatikon noin, että makaronia ei keitetä ensin. Se on tosi hyvää.
Joo, nyt alkaa jo olla yleistä, että ei makaraoneja tai esim. lasagnelevyjä keitellä ennen uuniin laittoa. Kyllä ne siellä pehmenevät ja ovat ehkä parempiakin. Joissain kaupoissa olen nähnyt esikypsytettyjä pastalevyjä, mutta tavallisetkin menee. Nesteen riittävyyttä voi tarkkailla välillä, ennenkuin oppii oikean määrän.
Minä muistan mummoni tekemän makaronilaatikon, pitkistä reiällisistä spageteista ja maitoon tehtynä, Se oli kyllä ihanaa.
Että syö osan jo niistä tarpeista ennen kuin ne ehtivät kattilaan tai pannulle.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt kun 3-kymppiset aikuiset joilla on lapsikin eivät saa ruokaa tehtyä vaan mummo vie arkisin ruuat. Lisäksi joulut, juhannus, pääsiäinen ym. vietetään niin että mummo ja ukki tuovat ruuat tullessaan kun ei itse osata tehdä tai viitsitä.
Perhettä se mummokin on, etkä ole varmaan ajatellutkaan että se voi olla mummolle se mikä pitää elämässä kiinni että saa ruokaa laittaa ja on joku tarkoitus olla olemassa.
Jos isomman määrän pesee salaatteja kerralla, niin ei niistä vesi ravistelemalla poistu, vaan tarvitaan salaattilinko. Märkä salaatti lautasella ei ole kovin houkutteleva, mutta kukin tavallaan. Salaattikerät myydään pakkaamattomina, ja tulevat varmaan suoraan pellolta kauppaan, joten vaativat huolellisen pesun.