Lue keskustelun säännöt.
Ns. hyvä perhe ei saa mitään apua, koskaan, mistään
23.04.2020 |
Ärsyttää kun lehdissä lukee että lapsiperheitä autetaan paljon. Niin, niitä autetaan ketkä ovat sossulokkeja tai sitten LaSu asiakkaita. Lasu-asiakkaat saa siivous/kodinhoito/lastenhoito/vanhempien vapaa-aika/harrastus/lomailu ja ties mitä tukea.
Niinsanottu hyvä perhe ei saa mitään apua hädän tullen mistään. Kun ei ole oikeutettu niihin palveluihin. Koska ei ole lasu-ongelmaa.
Laki lapsiperheiden kotiavusta on vitsi ja iso psa kunnista kiertää lakia ja jättää avun pois kaikilta muilta paitsi lasu perheiltä.
Meillä ei isovanhemmat auta eikä osallistu mitenkään elämäämme, ja muutaman kerran on ollut ns paska paikka jolloin apua olisi tarvittu.
Esim.
- erittäin paha unettomuus vauva-aikana, siis sellainen että valvoin vuorokausia putkeen, lapsi tippui sylistä, tavarat tippui käsistä, kävelin päin ovenkarmeja, kaaduin, tämä tuli siis puolen vuoden yhtöjaksoisen valvomisen seurauksena.
- murtunut raaja, kotona vauva ja taapero, jotka piti hoitaa, oli mahdotonta nostaa/kantaa murtuneella raajalla
- paha uupumus erittäin vaikeassa tilanteessa jossa koko perheen huolto, työssäkäynti, yövalvomiset jne oli 24/7 vain toisen vanhemman vastuulla
- loppuraskauden komplikaatio josA meni liikubtakyvyttömäksi, kotona 2v taapero hoidettavana, ei saanut hoitopaikkaa kunnalta koska oli kesä, lukuisia vaaratilanteita koska vilkas taspero ja liikuntakyvytön vanhempi.
Kaikissa em tilanteissa ei saati lapsiperheen kotiapua, tilapäistä apua, päivähoitopaikkaa, ostoplalveluseteliä, EI YHTÄÄN MITÄÄN, koska syy oli aina se että lapsilla ei ole huolta, ette ole lasu-perhe, palvelut ovat vain lasu-perheille.
Ja siis ei ole tarkoitus nyt valittaa rankkuudesta, se on eri aihe ja sitä ei tässä ketjussa käsitellä, vaan siitä että KAIKKI perheet ei saa apua, vain lasuperheet saa.
Ironisin asia oli, kun raajan murtuman aikaan arviota tehnyt työntekijä sanoi että ette saa apua kunnalta, mutta JOS olisitte lasun asiakas saisitte viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia kotiapua.
Olisiko joskus syytä auttaa näitä perheitä ettei tarvitse tulla lasun asiakkaaksi?
Ja sitten vielä taustatiedot ammatti-haukkujille: maksan itse lasteni elannon, olen akateeminen, olen hyvissä töissä, emme ole sossulokkeja, emme ole saaneet mitään sosiaaliapua koskaan. Aina ekana kun hyökätään apn kimppuun niin jospa nyt luettaisi teksti läpi ja keskusteltaisiin aiheesta. Eli siitä että erittäin moni perhe jää kaiken avun ulkopuolelle.
Kommentit (350)
MIetin niitä kunnan/kaupungin palvelujen eroja, siis mihin käytetään rahaa ja kuka niistä päättää.... Verotulot ovat kakku, joka jaetaan, kannattaa äänestää vaaleissa ihmisiä, joilla on kokemusta lapsiperhearjesta!
Toisaalta en haluaisi, että terveydenhuollosta tai vanhusten palveluista säästetään tai opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Enpä haluaisi olla päättäjä!
Jospa kakku olisi rajaton!! Jospa jokaisella olisi tukiverkko, perhe, suku ja ystävät lähellä ja ymmärtäväisiä ja jaksavaisia... Jospa katsoisimme ympärillemme ja kysyisimme, mitä kuuluu ja myös kuuntelisimme, mitä saamme vastaukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIetin niitä kunnan/kaupungin palvelujen eroja, siis mihin käytetään rahaa ja kuka niistä päättää.... Verotulot ovat kakku, joka jaetaan, kannattaa äänestää vaaleissa ihmisiä, joilla on kokemusta lapsiperhearjesta!
Toisaalta en haluaisi, että terveydenhuollosta tai vanhusten palveluista säästetään tai opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Enpä haluaisi olla päättäjä!
Jospa kakku olisi rajaton!! Jospa jokaisella olisi tukiverkko, perhe, suku ja ystävät lähellä ja ymmärtäväisiä ja jaksavaisia... Jospa katsoisimme ympärillemme ja kysyisimme, mitä kuuluu ja myös kuuntelisimme, mitä saamme vastaukseksi.
Kun ei tuo toimi. Suuria ikäluokkia on paljon enemmän kuin muita ikäluokkia joten he saavat ehdokkaansa aina läpi.
Meille tarjottiin lasu-asiakkuutta jotta saisimme perhetyöntekijän. Hölmönä suostuimme ja eroon pääseminen asiakkuudesta kesti pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nk. pärjäävän keskiluokan ansa. Ei väliä, onko duunari vai akateeminen, mutta jos yhden ihmisen tulot ovat noin 3500 brutto, niin mitään apua ei saa. Veroja pärjäävä maksaa kuitenkin sen verran, ettei rahaa enää ole palvelujen ostoon. Oman avioeron jälkeen muutin tyttären kanssa kaksioon, koska kolmioon ei ollut varaa. Siinä sitten mutsi nukkuu olohuoneessa. Asumustukea saava sen sijaan saa isompaan asuntoon asumistukea, koska arvioidaan, minkä kokoisen asunnon perhe tarvitsee. Oikeudenkäyntiin keskiluokka ei välttämättä uskalla lähteä kustannusten pelossa. Tarpeeksi pienituloinen saa sen sijaan ilmaisen oikeusavun. Keskituloiset ovat oikeasti monessa asiassa huonommassa asemassa kuin köyhät. Mutta yhteiskunta luottaa siihen, että töissä käydään ja lapset hoidetaan vaikka viimeisillä voimilla.
No hei, mun kk-tulot vaihtelee 1200 ja 1800 välillä. Lasuistuskelijat olivat sillä kannalla että työt kannattaa lopettaa ja kotiin istumaan vaan. Itse olen huomannut että jos ne vähät roponsa pystyy itse ansaitsemaan, elämä on sen verran helpompaa ja vähemmän kyykyttäjiä pyörii kuvioissa.
Meillä on molemmilla sama mahdollisuus köllöttää sossun tuilla, ja meistä kahdesta minä saan peräti 100€ yh-korotusta (jota oletettavasti sinäkin saat 50€ per lapsi), ja sit 60€ asumislisää.
Mutta miksi sinä olet sossun tuista kade, kun minä en ole?
Tässä taas hyvä esimerkki siitä, ettei pärjäävän keskiluokan ongelmia saa ottaa esille. Kateuskortti vilahtaa heti. Tienaan bruttona 5000 € kuussa. Mutta kun otetaan asumisen kalleus sun muut, niin eipä paljon hurrata. Lapsi on lukiossa ja 17-vuotias eli lapsilisiä ei enää tule.
Akateeminen normaali ei-lasuperhe, kolme lasta. Mies matkatyössä. Hain apua esikoisen käytökseen, kysyin neuvolasta tukea ja sain perhetyöntekijän joka totesi lapsen käytöksen normaaliksi mutta suositteli silti lapsiperheiden kotiapua kuormittavan tilanteen ja ongelmien ennaltaehkäisyn vuoksi. Ihan normaaliperheeseen.
En muista mitä maksoi, taisi olla 15 e neljästä tunnista. Kävi kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Av kirjoitti: ”Lasu-asiakkaat saa siivous/kodinhoito/lastenhoito/vanhempien vapaa-aika/harrastus/lomailu ja ties mitä tukea.”
Mistä he saavat näitä palveluja?
En ole ikinä kuullut, että kukaan saisi tällaista!
Mä olen kuullut. Työtön yh pääsi lastensa kanssa viikoksi kylpylään, kun työssäkäyvällä yh:lla ei todella olisi ollut siihen edes varaa - koska olisi pitänyt itse maksaa. On tullut sellainen mielikuva tässä vuosien aikana, että ne jotka kehtaavat röyhkeästi pyytää ja sepittelevät övereitä itkutarinoita saavat kyllä tosi paljon kaikkea yhteiskunnan maksamana. Ja kyllä, vituttaa maksaa veroissa tuollasta, kun itsellä ei olisi välttämättä kaikkeen kivaan rahaan mitä näiden tapausten pitää saada.
Kyllähän avun vastaanottaminen on yleensä vapaaehtoista. Jos ihminen hoitaa asiansa niin, että viranomaisilla ei ole syytä sotkeutua perhe-elämään, ihan saa rauhassa hoitaa omat asiansa. En ylipäätään ymmärrä ihmisiä, jotka antaa täysin vieraiden ihmisten päsmäröidä omien lasten kasvatus- ja hoiva-asioissa. Onko se nyt oikeasti liian paljon vaadittu, että ruokkii ja vaatettaa lapsensa itse ja opettaa niille pienestä pitäen, että likapyydit hoidetaan kotona? Silloin saa olla rauhassa.
Jäisivät lastensuojelijat työttömiksi ja säästyisi valtavasti rahaa yhteiseen hyvään. Olisi varaa vaikka perustuloonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla edes lapsiperhe, mitään tukea et saa mistään, jos et tarvitse sitä muodikkaiden syiden vuoksi (lue: jos et ole alkoholisti, narkkari, psykiatrisesti sairas tai pikavippejä ottava). Suomessa paapotaan ihan täysillä edellä mainittuja ryhmiä ja heille todellakin taarjotaan täysin turhaa apua ja vain sen vuoksi, että joskus vuonna risti ja kuokka oli todettu, että apua tarvitaan ja mennään sillä päätöksellä. Koskaan ei arvioida uudelleen avun tarvetta. Se arviointi tulisi tehdä kuukausittainja avun saamisen edellytyksennä tulisi olla vaikka pakkokatko narkkareille ja alkkareille ja holhouspäätöksen tekeminen pikkavippistelijöille.
Minusta ei kannata silti laittaa mielenterveysongelmaisia tuohon listaan, koska monikaan ei todellakaan saa apua ja sen olen ihan omasta lähipiiristä todistanut ja monesti se lopputulos on aika huono. He eivät myös voi sille mitään jos sairastuvat ja turhaa siitä on ihmistä syyttää. Minusta muutenkin aika ihmeellistä olettaa, että kaikki saavat apua, koska eihän vaan mene niin. Päihteiden käytöstä johtuvien syiden vuoksi kärsii myös moni lapsi ja heitä ei tavallaan kukaan auta ja se on totuus vielä nykyaikanakin. Monen elämä on myös vaikeaa ja siinä mielessä on koskaan kadehtisi heitä ja heidän saamaa apua vaan miettisin, että onneksi en kuulu siihen ryhmään. Itsekin olen aika huonossa kunnossa oleva melko syrjäytynyt nuori ja apua en minäkään saa kuin työkkärin painostuksen muodossa jos en onnistu esim töitä samaan tai opiskelemaan pääsemään. Siellä onkin tehty minusta jo pieni ongelma ja tavallaan se kaikki saa vaan häpeämään itseään ja miettimään sitä ettei ole onnistunut elämässään niin kuin moni muu.
Eihän tää eroa muutenkaan yhteiskunnan normimenosta. Sama pätee ihan vaikka ylemmän keskituloisen veronmaksajan roolissa eli mitään tukea ei tipu mistään, kun rahaa kerran on. Mutta rahaa ei ole silti ns. tarpeeksi, että pääsisi sinne kultapossukerhoon, jossa pääsisi nauttimaan sopivista "verojärjestelyistä". Ja samalla progressio vie liksastasi sen verran, että tosiasiassa nettona tienaat vain marginaalisesti enemmän, kuin se "köyhä Sari Sairaanhoitaja".
Tässä maassa ei kannata olla, kuin armottoman persaukinen tai sitten todella äveriäs. Välimallin ihmiset on vaan lypsylehmiä, joita on kiva potkia ja joilta voi varastaa rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ajaa terveen aikuisen hakemaan jonkun ulkopuolisen sotkeutumista omiin asioihin? Eikö yhtään pelota, miten siinä voi lopulta käydä jos omalle kohdalle sattuu esim. mt-ongelmainen sosiaalityöntekijä? Siinä voi lähteä lapset huostaan suit sait. Tai saat muuten sen lastensuojelijan jatkuvaksi riesaksi? Eikö ihmisillä ole mitään itsesuojeluvaistoa?
Aika lastensuojelu- ja kotiapupalveluja hakeva näköjään unohtaa sen tosiasian, että Suomessa on ainakin miljoona mielisairasta. Heistä kaikki eivät suinkaan ole palvelujen käyttäjiä, vaan moni on myös siellä tarjoajapuolella töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhille ja huono-osaisille ei kannata olla kateellinen. He ovat avun tarpeessa ja saavat sitä. Olen kiitollinen, että oma perheeni on ehjä ja tuloja on ollut aina niin että on tultu toimeen. Tiukkaa ja raskastakin on ollut, mutta meillä on siistiä, laskut maksettu ja hyvä järjestys.
Kaikki on suhteellista.
Itse opiskelevana yksinhuoltajana en myöskään saanut mitään tukea tai apua lapsenhoitoon. Kun en ollut ongelmaperhe, ainoastaan köyhä. Erona ap:seen minulla ei ollut edes teoreettista apua maksaa hoitoavusta.
Opin niistä ajoista mm. Että ihmisillä oli hyvin eriäviä käsityksiä tuettomuudesta. Esim. Jollain yksinhuoltajalla se tarkoitti sitä, että lapsi oli isällään joka toinen viikonloppu tai vuoroviikoin tai että omat vanhemmat auttoivat kerran kuussa.
Ei ole tarkoitus vähätellä kenenkään ongelmia, mutta halusin tuoda esille sen, että edes pienituloisuus ei tarkoita sitä, että ilmaista apua työnnetään ovista ja ikkunoista. Avun saantiin vaikuttaa asuinpaikka, kunnan talous ja sillonkin apua pitää osata kysyä oikeista paikoista ja oikealla tavalla.
Välillä vain harmittaa, että niin monilla tuntuu olevan käsitys siitä, että vähävaraisuus oikeuttaa automaattisesti "kaikkeen kivaan" mihin keskiluokalla ei ole mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista.
Itse opiskelevana yksinhuoltajana en myöskään saanut mitään tukea tai apua lapsenhoitoon. Kun en ollut ongelmaperhe, ainoastaan köyhä. Erona ap:seen minulla ei ollut edes teoreettista apua maksaa hoitoavusta.
Opin niistä ajoista mm. Että ihmisillä oli hyvin eriäviä käsityksiä tuettomuudesta. Esim. Jollain yksinhuoltajalla se tarkoitti sitä, että lapsi oli isällään joka toinen viikonloppu tai vuoroviikoin tai että omat vanhemmat auttoivat kerran kuussa.
Ei ole tarkoitus vähätellä kenenkään ongelmia, mutta halusin tuoda esille sen, että edes pienituloisuus ei tarkoita sitä, että ilmaista apua työnnetään ovista ja ikkunoista. Avun saantiin vaikuttaa asuinpaikka, kunnan talous ja sillonkin apua pitää osata kysyä oikeista paikoista ja oikealla tavalla.
Välillä vain harmittaa, että niin monilla tuntuu olevan käsitys siitä, että vähävaraisuus oikeuttaa automaattisesti "kaikkeen kivaan" mihin keskiluokalla ei ole mahdollisuuksia.
Sama täällä. En saa mitään ”kivaa”, vaikka olen pienituloinen yh. Olin yksin lapseni kanssa ja täysin ilman tukiverkostoa. Lasu-asiakkuus tuo ilmeisesti jotain rahallista tukea, mutta sitä ei anneta, kun lapsellani on ollut kaikki hyvin. Eli, ei kannata olla kateellinen!
Enpä minäkään mielestäni saa mitään apuja mistään. Olen totaaliyh, vanhempani ovat kuolleet. Lapset eivät tapaa isää saati isän sukulaisia jotka asuvat kaukana. Maksan käytännössä kaiken itse. Normiperheissä on kuitenkin kaksi vanhempaa. Olen työssäkäyvä keskipalkkainen ja lapset ihan tavallisia avioliitossa syntyneitä lapsia samalle isälle.
"Ja sitten vielä taustatiedot ammatti-haukkujille: maksan itse lasteni elannon, olen akateeminen, olen hyvissä töissä, emme ole sossulokkeja, emme ole saaneet mitään sosiaaliapua koskaan. Aina ekana kun hyökätään apn kimppuun niin jospa nyt luettaisi teksti läpi ja keskusteltaisiin aiheesta. Eli siitä että erittäin moni perhe jää kaiken avun ulkopuolelle."
Kaikki teidänlaisenne tyypit kun tunnen niin teillä on varaa palkallista apua hankkia mutta niin ahneita ettei haluta maksaa siitä yhtään mitään. Omaisuuden kerääminen ja haaliminen on kaikkein tärkeintä eikä siitä voida luopua yhtään. Ihan oikein että autetaan niitä joilla ei ole omaisuutta eikä varallisuutta palkata apua.
Juu, hyvissä töissä kun ollaan niin hyvää palkkaakin pitää saada. Osa on sellaisissa turhissa töissäkin joissa saa ison palkan ihan tyhjästä paperinpyörittelystä tai tutkiskelemisesta ihan turhia asioita joita sanotaan suojatyöpaikoiksi. Asenteesi näkyy siinä kun luokittelet itsesi hyväksi perheeksi ja alempiarvoiset köyhät huonoiksi perheiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista.
Itse opiskelevana yksinhuoltajana en myöskään saanut mitään tukea tai apua lapsenhoitoon. Kun en ollut ongelmaperhe, ainoastaan köyhä. Erona ap:seen minulla ei ollut edes teoreettista apua maksaa hoitoavusta.
Opin niistä ajoista mm. Että ihmisillä oli hyvin eriäviä käsityksiä tuettomuudesta. Esim. Jollain yksinhuoltajalla se tarkoitti sitä, että lapsi oli isällään joka toinen viikonloppu tai vuoroviikoin tai että omat vanhemmat auttoivat kerran kuussa.
Ei ole tarkoitus vähätellä kenenkään ongelmia, mutta halusin tuoda esille sen, että edes pienituloisuus ei tarkoita sitä, että ilmaista apua työnnetään ovista ja ikkunoista. Avun saantiin vaikuttaa asuinpaikka, kunnan talous ja sillonkin apua pitää osata kysyä oikeista paikoista ja oikealla tavalla.
Välillä vain harmittaa, että niin monilla tuntuu olevan käsitys siitä, että vähävaraisuus oikeuttaa automaattisesti "kaikkeen kivaan" mihin keskiluokalla ei ole mahdollisuuksia.
Sait varmasti kuitenkin esimerkiksi päivähoidon ilmaiseksi. Ja tuettuihin lomiin olit oikeutettu. Harrastuksissa pystyit hakemaan lapselle vapaaoppilaspaikkaa.
Ja ylipäätään kieltäytyä vaikka talkoista helposti koska yh.
Mulla on vähän samanlaista kokemusta. Yritin päästä neuvolapsykologille koska kohta varmaan romahdan, mut se on varattu vain "akuuteille tapauksille" (mikähän mä sitten olen kun olen välillä miettinyt että tapanko itseni vai vauvan vai molemmat) ja ohjattiin johonkin saatanan kauppakeskukseen jossa pääsisi tyyliin jollekin lähärille tai vastaavalla juttelemaan kunhan ensin jonottaisi. No thanks. Kuulun vielä koronan riskiryhmään joten hiphei miten välitetään lapsiperheistä!
Ei pidä ottaa sellaisia rasitteita josta ei selviydy. Sairaus on ainoa syy hakea apua sillä sille ei kukaan mitään voi. Ei väsymys jos on liikaa rasitteita ahnehtinut niin ettei päässä ole mitään järkeä. Miksi pitää tiuhaan tahtia paksuksi hankkiutua kun voisi vähän pitää väliä? Menee vaikkapa välillä töihin.
Kun minä olin lapsi ja asuin maalla, oli ihan normaalia että terveyssisar ja jopa lääkäri tekivät kotikäyntejä. Ei tarvinnut raahata lapsia minnekään tai jonottaa.
Samaten oli ihan normaalia että synnytyksen yhteydessä kodinhoitaja autteli kotona jopa kaksi viikkoa. Ihan ennalta hyvissä ajoin tiedettyjen pikkuleikkaustenkin yhteydessä sellaisen sai myös kotiin. Siivoamaan, kokkaamaan jne.
Vähintään 4 luokan koulu oli joka tuppukylällä. 6-vuotiaita ei tarvinnut laittaa tienposkeen 6.30 odottamaan kiemuraista koulukyytiä keskustan jättikouluun.
Neuvola oli joka paikassa, samaten lääkärivastaanotto muutaman kerran viikossa. Ei tarvinnut mennä jonnekin lasupainotteiseen perhekeskukseen vauvan kanssa.
Oli oikeasti tunne että yhteisö huolehti lapsista.