Lue keskustelun säännöt.
Ns. hyvä perhe ei saa mitään apua, koskaan, mistään
23.04.2020 |
Ärsyttää kun lehdissä lukee että lapsiperheitä autetaan paljon. Niin, niitä autetaan ketkä ovat sossulokkeja tai sitten LaSu asiakkaita. Lasu-asiakkaat saa siivous/kodinhoito/lastenhoito/vanhempien vapaa-aika/harrastus/lomailu ja ties mitä tukea.
Niinsanottu hyvä perhe ei saa mitään apua hädän tullen mistään. Kun ei ole oikeutettu niihin palveluihin. Koska ei ole lasu-ongelmaa.
Laki lapsiperheiden kotiavusta on vitsi ja iso psa kunnista kiertää lakia ja jättää avun pois kaikilta muilta paitsi lasu perheiltä.
Meillä ei isovanhemmat auta eikä osallistu mitenkään elämäämme, ja muutaman kerran on ollut ns paska paikka jolloin apua olisi tarvittu.
Esim.
- erittäin paha unettomuus vauva-aikana, siis sellainen että valvoin vuorokausia putkeen, lapsi tippui sylistä, tavarat tippui käsistä, kävelin päin ovenkarmeja, kaaduin, tämä tuli siis puolen vuoden yhtöjaksoisen valvomisen seurauksena.
- murtunut raaja, kotona vauva ja taapero, jotka piti hoitaa, oli mahdotonta nostaa/kantaa murtuneella raajalla
- paha uupumus erittäin vaikeassa tilanteessa jossa koko perheen huolto, työssäkäynti, yövalvomiset jne oli 24/7 vain toisen vanhemman vastuulla
- loppuraskauden komplikaatio josA meni liikubtakyvyttömäksi, kotona 2v taapero hoidettavana, ei saanut hoitopaikkaa kunnalta koska oli kesä, lukuisia vaaratilanteita koska vilkas taspero ja liikuntakyvytön vanhempi.
Kaikissa em tilanteissa ei saati lapsiperheen kotiapua, tilapäistä apua, päivähoitopaikkaa, ostoplalveluseteliä, EI YHTÄÄN MITÄÄN, koska syy oli aina se että lapsilla ei ole huolta, ette ole lasu-perhe, palvelut ovat vain lasu-perheille.
Ja siis ei ole tarkoitus nyt valittaa rankkuudesta, se on eri aihe ja sitä ei tässä ketjussa käsitellä, vaan siitä että KAIKKI perheet ei saa apua, vain lasuperheet saa.
Ironisin asia oli, kun raajan murtuman aikaan arviota tehnyt työntekijä sanoi että ette saa apua kunnalta, mutta JOS olisitte lasun asiakas saisitte viitenä päivänä viikossa kuusi tuntia kotiapua.
Olisiko joskus syytä auttaa näitä perheitä ettei tarvitse tulla lasun asiakkaaksi?
Ja sitten vielä taustatiedot ammatti-haukkujille: maksan itse lasteni elannon, olen akateeminen, olen hyvissä töissä, emme ole sossulokkeja, emme ole saaneet mitään sosiaaliapua koskaan. Aina ekana kun hyökätään apn kimppuun niin jospa nyt luettaisi teksti läpi ja keskusteltaisiin aiheesta. Eli siitä että erittäin moni perhe jää kaiken avun ulkopuolelle.
Kommentit (350)
tossa liuta syitä miksi en lisäänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme se "huono perhe" ja ollaan jääty avun ulkopuolelle. Lasun asiakkaita emme ole kun kriteerit ei täyty. Joku mainitsi että äidin väsymys/loppuunpalaminen on syy lasuun. Ei pidä paikkaansa. Itse olen yh jolla useampia lapsia ja uupunut ja äärimmäisen väsynyt. Kuopus nyt 2 syntynyt keskosena ja ollut aina hyvin itkuinen. Lisäksi sektion jälkeen vakavia komplikaatioita joiden takia olin teholla pari pv mutta ilman apua jäätiin. Ei pidä yleistää että vain ongelma perheille maksetaan kaikki ja saavat muidenki avut. Mitään ei olla meille maksettu/hankittu eikä apua ole . Kotipalvelua olisin voinut itse ostaa muttei rahat ole siihen riittäneet.
Tässä nyt ensiksi herää kysymys auttaako se toinen vanhempi? Normiperheissähän sitä odotetaan molemman aktiivista osallistumista perhe-elämään. Vaikka se töissäkäyvä saa nukkua arkisin jotta jaksaa töihin. Niin annettais sen toisen nukkua viikonloppuna. Ja päivällä kun vauva ja taapero nukkuu niin äitiki voi sillon levätä, eikä siivota hullunlailla. Pikkilapsi arki on raskasta ja monet stressaa kun kaikki pitää olla tiptop.
En siis ymmärrä ihan että eikö pariksi tunniksi löytynyt vaikka opiskelija joka tiskaa ja muuta, vähän halvemmalla kuin se 45/tunti? Kun ihmisiä on niin hirveesti työttöminä?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ensiksi herää kysymys auttaako se toinen vanhempi? Normiperheissähän sitä odotetaan molemman aktiivista osallistumista perhe-elämään. Vaikka se töissäkäyvä saa nukkua arkisin jotta jaksaa töihin. Niin annettais sen toisen nukkua viikonloppuna. Ja päivällä kun vauva ja taapero nukkuu niin äitiki voi sillon levätä, eikä siivota hullunlailla. Pikkilapsi arki on raskasta ja monet stressaa kun kaikki pitää olla tiptop.
Lähes missä vaan duunissa on kyllä helpompaa kuin ne ekat kuukaudet vauvan kanssa kotona. Paitsi jos on lennonohjaaja tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ensiksi herää kysymys auttaako se toinen vanhempi? Normiperheissähän sitä odotetaan molemman aktiivista osallistumista perhe-elämään. Vaikka se töissäkäyvä saa nukkua arkisin jotta jaksaa töihin. Niin annettais sen toisen nukkua viikonloppuna. Ja päivällä kun vauva ja taapero nukkuu niin äitiki voi sillon levätä, eikä siivota hullunlailla. Pikkilapsi arki on raskasta ja monet stressaa kun kaikki pitää olla tiptop.
Et ole lukenut ketjua ja silti kommentoit. Olet nokkela mielestäsi?
Sekin on yksi asia, että jos joutuu esim lainojen kanssa vaikeuksiin niin et saa omistusasuntoon mitään apua. Tietenkin olisi parempi jättää talot ostamatta jos ei pysty, mutta elämässä tilanteet muuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että ottaa päähän tuo sossulokkipuhe! Olen itse opettaja, ja tapaan työssäni perheitä, jotka kipeästi tarvitsisivat apua, mutta eivät suostu ottamaan sitä vastaan juuri tuollaisten leimojen takia. Kunpa voisinkin kertoa silloin ketkä kaikki muut tutut perheet ovat lastensuojelun asiakkaita, saattaisi kummasti helpottaa sitä avun vastaanottamista. Ihan kaikenlaiset perheet, myös hyvätuloiset, myös korkeasti koulutetut, myös sosiaalialan ammattilaisten perheet, rehtorin perhe, julkkiksen perhe, IHAN KUKA TAHANSA saattaa jossakin tilanteessa tarvita lastensuojelun apua. Sitä tarvitsee hävetä vain, jos jatkuvasti pidetään yllä valheellista mielikuvaa huonoista perheistä ja niistä Paremmista Perheistä.
Sen takia lasu onkin todella huono keino sen kotiavun järjestämiseen. Lasu pitäisi varata niille perheille joilla on oikeasti isoja ongelmia koko perherakenteessa ja yleisesti elämässä pärjäämisessä. Samanlaisia ongelmia ei ole pääsääntöisesti esimerkiksi perheessä jossa toinen vanhemmista sattuu olemaan ulkomailla työmatkalla ja toinen vanhemmista joutuu onnettomuuteen--> molemmat jalat pakettiin --> pitää tehdä siis lasu itsestä että saa apua ja ikuinen lasu-leima vaikka avun tarve olisi 2vk ja lasu tulisi aina ilmi terveydenhuollossa, koulussa tms asioidessa. Tämä on kohtuutonta juurikin näitä hyviä perheitä kohtaan.
Ja kyllä, on olemassa hyviä ja huonoja perheitä - on typerää yrittää kiistää tämä.
Miten tämä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää...
No mites vaikka kun yh sairastuu syöpään? Kuuluuko hän hyvien vai huonojen perheiden lasuun? Etukäteen ei voi edes tietää, kauanko vaikea tilanne kestää, mutta on aika iso ongelma ja psykologinenkin kriisi. Se voikin olla vaikeaa se rajanveto. Sitten kaikki alkaa tapella, että kyllä hekin kuuluu sen leimattoman avun piiriin tietysti mieluummin kuin leimaavaan. Yhtäkkiä nyt pitäisi luoda täysin uusi järjestelmä rinnalle sen sijaan, että elitistit suostuisivat purkamaan mielestään lasun leimaavaa mainetta.
Sanotaan nyt vielä: jos olette niin hyvä perhe, että rahaa on riittämiin, niin hoitakaa itse asianne älkääkä valittako. Jos et pärjää ilman apua, niin nöyrry sitä hakemaan sieltä mistä muutkin.
Me olimme kyllä ihan hyvä perhe, vaikka olimmekin jonkin aikaa lastensuojelun asiakkaina. Mielestäni tuollaiset kuin sinä ap eivät tarvitsisi lapsia ollenkaan. Arvostelemassa lasun asiakkuutta huonoksi perheeksi, vaikka todella usein lapsia ja nuoria pyritään sillä auttamaan. Häpeäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidillä oli sama juttu silloinkun sairastui aivokalvontulehdukseen
Me isommat tytöt oltiin muutettu ja nuorin oli 12 wee
Meidän nuorin sisko huolehti ruoasta, siivouksesta yms, pojat eli mun veljet ei tehnyt sillä tavalla mitään, kouluja kaikki kävivät, kun olisivat tarvinneet kunnalta apua ja tukea eli esim kaupassa käyntiin ja siivoukseen eivät saaneet, äiti makasi vaan sängyssä ja nukkui lähes vuorokauden ympäri...
Se oli raskasta aikaa, autettiin aina kun me isommat tytöt tultiin käymään mut äitikin olisi tarvinnut apua pukeutumisessa, syömisessä(,siis sillain et katsoo et syö) yms
Sit kun tilanne parani ja kaikki oli hyvin yms niin sit tarjottiin liian myöhään apua:D
Jännä systeemi että sanotaan et apua saa pyytt kunnalta jos akuutti tilanne sit sitä ei kuitenkaan saa moneen kuukausiin tai ei olenkaan, sit kun ei tarvitse enää niin sitä ollaan antamassa sitä apua
Mistä tämä johtuu
Sitä kutsutaan rahaksi, jolla apua saa. Ja verkostoiksi puolestaan sitä lähipiiriä, joka auttaa hädän hetkellä. Eikä todellakaan tarvitse maksaa 45€/h; itse katkaisin jalkani, niin 15€/h palkalla sain useita hakemuksia opiskelijoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa vaan ihan lain mukaan muka on tarjolla kotipalvelua lapsiperheille.
Siis ei sitä lastensuojelun perhetyötä aka sohvalla istuskelua vaan kodinhoitajia.
Käytännössä sitä ei vain saa monessa kunnassa/kaupungissa tai ovat keksineet laittomia sääntöjä että sen saaminen vaatisi lasun asiakkuuden.
Pitkäaikaisesti sitä tuskin kukaan on vailla mutta niihin tilanteisiin kun itse sairastuu äkisti niin kyllä olisi kiva olla olemassa jokin hetkellinen tukiverkko.
Eikö aloittajan ”hyvä perhe” pysty ostamaa yksityistä apua kotiin? Mitä ihmeen vinkumista tää ny on? Ei tulis mieleenikään vaatia yhteiskunnalta apua, Akateeminen nyt vaan makselee omasta pussistaan ja lakkaa perheiden luokittelun Hyviin ja huonoihin, hö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kuvaama on niin totta. Olen kuitenkin itse samassa tilanteessa ajatellut, että olen lopulta ylpeä siitä, että saan hommat toimimaan itse eikä minun tarvitse olla kenenkään holhottavana tai autettavana. Toki tässä on vaara katkeroitua. Maksan s**tanasti veroja, joilla autetaan muita, mutta itselleni en apua saa kun sitä tarvitsisin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittajan ”hyvä perhe” pysty ostamaa yksityistä apua kotiin? Mitä ihmeen vinkumista tää ny on? Ei tulis mieleenikään vaatia yhteiskunnalta apua, Akateeminen nyt vaan makselee omasta pussistaan ja lakkaa perheiden luokittelun Hyviin ja huonoihin, hö
Johan joku laski että kuulauden apu on 7500e joten ei akateemiset kovin rikkaita ole. Jos saa nettona käteen 2500e niin siitä ei ole rahaa maksaa 7500e.
Ohis tämä viesti mutta täällä törpöt luulee että akateemiset on rikkaita, keskimäärin akateeminen palkka joku 4000brutto (2500netto).
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkanneet hoitoapua jos olette akateemisia ja muutenkin kaikki on hyvin?
A) aketeemisuus ei ole tae rikkaudesta
B) Suomessa on hyvinkoulutetuilla muihin maihin verrattuna matalat palkat ja korkea verotus --> ylimääräistä ei jää niin paljon, että sillä palkataan omaa henkilökuntaa henkilökuntaa. Toisin sanoen, sen takia että lasuperheille saadaan kaikki tukipalvelut, ei keskituloisella ole varaa ostaa itselleen palveluja ostovoiman ollessa heikko.
Suomessa pitää olla oikeasti todella hyvä tulot, että on varaa palkata oikeasti itselleen lastenhoitaja.
Me ollaan ns. hyvä perhe.
Ollaan kyllä saatu apua, sillon ku en jaksanut kolmen pienen kanssa. Hain apua.
Kunnalta tuli apua viikon verran ja itse ostettiin lastenhoitoa muutama kerta.
Kyllä niillä merkitystä oli.
Oma luonne vaan on sellainen, että minä ite... ja sitten .
Ei ole suomalaisen kateudella ja katkerudella rajaa! Miten ap kehtaat käyttää muista ihmisistä termiä sossulokki? Ihan itsekö keksit tuollaisen nimityksen? Ja joku toinen ihmetteli, että köyhillä on laitteet ja vehkeet ja liittymät. Kadehditko esim. lapseni pöytäkonetta, jonka hän sai käytettynä 70 eurolla? Koneessa ei ole kameraa eivätkä kaiuttimet toimi, kuulokkeilla kuulee joka toisen sanan. Näillä välineilläkö haluaisit, että oma lapsesi suoriutuisi kevään etäkoulusta? Terv. tällä hetkellä työtön akateeminen.
Ei tarvitse olla edes lapsiperhe, mitään tukea et saa mistään, jos et tarvitse sitä muodikkaiden syiden vuoksi (lue: jos et ole alkoholisti, narkkari, psykiatrisesti sairas tai pikavippejä ottava). Suomessa paapotaan ihan täysillä edellä mainittuja ryhmiä ja heille todellakin taarjotaan täysin turhaa apua ja vain sen vuoksi, että joskus vuonna risti ja kuokka oli todettu, että apua tarvitaan ja mennään sillä päätöksellä. Koskaan ei arvioida uudelleen avun tarvetta. Se arviointi tulisi tehdä kuukausittainja avun saamisen edellytyksennä tulisi olla vaikka pakkokatko narkkareille ja alkkareille ja holhouspäätöksen tekeminen pikkavippistelijöille.
Joo, on hyviä ja huonoja perheitä, mutta ei ole ollenkaan helppoa päätellä kuka mihinkin kuuluu. Kauniiden kulissien takana kolisee ja kovaa, ja toisaalta jollain moniongelmaisella perheellä ei välttämättä olekaan mitään hätää lasten kasvun ja hoivan kanssa. Se kun nimenomaan on lastensuojelua, ja sellaisena vain osa sosiaalityötä. Sitä muuta sosiaalityötä tarjotaan niihin moniin muihin ongelmiin, mutta jos tarve on nimenomaan lapsen suojelulle, sille on ihan omat henkilöt ja oma laki jne. Joskus aivan täydellisen hyvän perheen lapsi saakin vaikka ihan kamalan murrosiän ja sen kiemuroihin tarvitaan lastensuojelun apua. On ihan turhaa joutua kantamaan häpeää siitä, että hankkii lapsillensa apua! Kaikki sossulokkipuheet pahentavat vain sitä tilannetta, jossa avun tarve on suuri ja akuutti.
Koulu ei muuten saa mitään tietoa edes niistä lasuista, joita siellä virkavelvollisuuden nimissä tehdään. Opettajat tietävät lastensuojelun tukitoimista vain, jos vanhemmat kertovat sen itse, tai jos jossakin moniammatillisessa ryhmässä asia tulee esiin. Koululla ei ole mitään sellaista järjestelmää, josta näkyisi kenenkään lapsen tällaiset tiedot. Myöskään mihinkään terveystietoihin ei koulun henkilökunta pääse. Terveydenhoitaja, kuraattori, koululääkäri ja -psykologi ehkä pääsevät näkemään lastensuojelun asiakkuuksia, mutta he ovatkin eri organisaation työntekijöitä, eivätkä he saa näitä tietoja koulun henkilökunnalle jakaa.