Lähes jokainen laihtuu kyllä, jos haluaa tarpeeksi!
Painon pudottamisen logiikka on lopulta hyvin yksinkertainen. Kyse on motivaatiosta. Ihminen laihtuu, jos aidosti haluaa sitä.
Jos laihtuminen tyssää aina siihen että sortuu syömään liikaa ja epäterveellisesti, niin silloin ihminen haluaa mässäilyn tuomaa nautintoa enemmän kuin laihtumista. Hänen motivaationsa kohde on väärä, eli lyhyen tähtäimen nautinto pitkän tähtäimen kustannuksella.
Kyllä, minulla on omakohtaista kokemusta painonpudotuksesta. Ja olen myös sitä mieltä, että silloin kun on kyse asiasta johon voi vaikuttaa, niin ihminen onnistuu siinä, mitä hän tosissaan haluaa ja mihin hän suuntaa motivaationsa.
Huomaattehan että otsikossa lukee "lähes jokainen" eli tämä ei koske esimerkiksi vaikeasta sairaudesta johtuvaa ylipainoa jolle ei voi mitään. Suurin osa ihmisistä on lihavia kuitenkin ihan vain siksi, että he syövät enemmän kuin kuluttavat.
Kommentit (205)
Meinasin heittää parodiana, että laihtuminenhan on tosi helppoa: saadut kalorit miinus kulutetut. Että mitenkäs on silti mahdollista, että laihtuminen on vaikeaa, vaikka se on vain helppoa matikkaa?
Sitten tuolla se tuli ihan tosissaan: "Painonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö."
Yritys on kova. Aineenvaihdunta meni ilmeisesti lääkkeestä pilalle, onneksi vain 5kg yli normaalin.
Kuluneiden 3 vkon aikana olen syönyt max 1500 kcal, liikkunut todella paljon (kävelyä, riehumista lapsen kanssa ja raskaita raksahommia). Tämä ri riitä mihinkään, paino on pudonnut 1. viikolla 100g ja sen jälkeen pysynyt samassa.
Nyt pitäisi saada pudotettua 1000kcal/pvä. Pahin lääkkeen jälkitila on se että herään hirveään nälkään joka yö klo 3. Siis todella kouristelevaan tunteeseen mikä ei mene esim vedellä pois. Syön yleensä tomaatin tms millä saan huijattua vatsaa pari tuntia eteenpäin ilman suuria kaloreja.
Turhauttaa. Tämä olisi paljon helpompaa jos voisi pudottaa vaikka 2000 >1500
Vierailija kirjoitti:
Meinasin heittää parodiana, että laihtuminenhan on tosi helppoa: saadut kalorit miinus kulutetut. Että mitenkäs on silti mahdollista, että laihtuminen on vaikeaa, vaikka se on vain helppoa matikkaa?
Sitten tuolla se tuli ihan tosissaan: "Painonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö."
Se vaikeus tuleekin siitä, että kylmän matemaattisesti se ei onnistu. Tarvitaan koko ajan riittävästi terveellistä ravintoa ja riittävästi liikuntaa. Siihen yhtälöön tarvitaan myös riittävä uni.
Jos terveellisen ruoan, unen ja liikunnan tasapaino horjuu, on suuri riski lipsua epäterveelliseen syömiseen. Siksi yksinkertainenkin matemaattinen kaava on käytännössä vaikea toteuttaa.
Suurin osa ylipainoisista ihmisistä ei tiedä, mitä on terveellinen syöminen. On valtavan paljon erilaisia harhaluuloja sekä ravinnosta että liikunnasta. Unen merkitystä ei usein edes ymmärretä ajatella. Siten ei ymmärretä myöskään unen, ravinnon ja liikunnan kolmiyhteyttä. Siksi niiden toteuttaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.
Kun televisiosta tuli Suurin pudottaja, siinä huomasi hyvin, miksi painon pudottaminen on niin vaikeaa:
- osa ei oikeasti edes halua eikä löydä motivaatiota muutokseen
- osa pakkaa mukaan salaherkkuja, jättää treenejä väliin ja selittelee - vanha elämä houkuttelee enemmän
- nekin, jotka yrittävät, saattavat kyseenalaistaa valmentajien treeni- ja ravinto-ohjeet ja tehdä ihan oman mielensä mukaan
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, kyllä kohdan: "lähes jokainen", siitä huolimatta kannan korteni tai vaikka läskini kekoon.
Uskon vakaasti, että useimmat ylipainoiset kärsivät jostain syömishäiriöstä. Jos eivät kärsisi, he mitä luultavimmin olisivat painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
On todella vaikeaa "haluta tarpeeksi", kun syömishäiriöinen minä pakottaa syömään jatkuvalla syötöllä. Siinä saa vasemmalla kädellä oikeaa vääntää. Ei monella onnistu, mutta ihan kiva aloitus tämäkin. Tsemppistä sulle.
No... jos halutaan sanoa häiriöksi sitä että nauttii roskaruuasta, jättikokoisista annoksista ja makeista herkuista, eikä ole itsekuria kieltäytyäkseen näistä. Kyllä se mahalaukku venyy kun venytetään, ja mieliteot kasvaa kun antaa itselleen luvan herkutella joka päivä. Tottumiskysymys sekin ettei ole opetellut pitämään kasviksista. Mua vähän ärsyttää että kaikkea selitetään aina jollain häiriöllä. Lihavuutta, huonoa käytöstä, laiskuutta... kaikenlaista mistä ei itse haluta myöntää omaa vastuuta. Tiedän mistä puhun. Olin itsekin läski, ja olen sitä jossain määrin edelleen. Mutta tämä on kyllä ihan itseaiheutettu tila, ja ihan itse hoidan itseni myös normaalipainoon.
Suomaisista aikuisusta 75% on ylipainoisia. Syömishäiriöiden elämänaikainen esiintymisprosentti on suomaisilla reilusti alle 10%.
Tästä voi ihan peruskoulumatikalla laskea, kuinka monen ylipaino johtuu jostain muusta kuin syömishäiriöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, kyllä kohdan: "lähes jokainen", siitä huolimatta kannan korteni tai vaikka läskini kekoon.
Uskon vakaasti, että useimmat ylipainoiset kärsivät jostain syömishäiriöstä. Jos eivät kärsisi, he mitä luultavimmin olisivat painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
On todella vaikeaa "haluta tarpeeksi", kun syömishäiriöinen minä pakottaa syömään jatkuvalla syötöllä. Siinä saa vasemmalla kädellä oikeaa vääntää. Ei monella onnistu, mutta ihan kiva aloitus tämäkin. Tsemppistä sulle.
No... jos halutaan sanoa häiriöksi sitä että nauttii roskaruuasta, jättikokoisista annoksista ja makeista herkuista, eikä ole itsekuria kieltäytyäkseen näistä. Kyllä se mahalaukku venyy kun venytetään, ja mieliteot kasvaa kun antaa itselleen luvan herkutella joka päivä. Tottumiskysymys sekin ettei ole opetellut pitämään kasviksista. Mua vähän ärsyttää että kaikkea selitetään aina jollain häiriöllä. Lihavuutta, huonoa käytöstä, laiskuutta... kaikenlaista mistä ei itse haluta myöntää omaa vastuuta. Tiedän mistä puhun. Olin itsekin läski, ja olen sitä jossain määrin edelleen. Mutta tämä on kyllä ihan itseaiheutettu tila, ja ihan itse hoidan itseni myös normaalipainoon.
Sehän on kiva, että sulla ei ole syömishäiriötä. Jatka vaan samaan malliin ja paino tippuu.
En muuten ymmärtänyt tätä selitystä siitä miten ei "ole opetellyt pitämään kasviksista." Olen ollut vuosikymmeniä kasvissyöjä.
Ihmisen, joka ei tiedä mitä on syömishäiriö, on sitä vaikeaa myös käsittää. Joku täällä sanoi, että myös anorektikko voisi syödä, jos halu olla syömättä ei olisi suurempi, kuin halu syödä. Jos ylipainoisten syömishäiriöille olisi yksi yksinkertainen nimitys (kuten anorektikoilla on) ehkä ihmisten olisi helpompi ymmärtää, että kyse on sairaudesta: riippuvuudesta.
Jos ajatellaan, että Suomessa ylipainoisten määrä lähentelee 70%, on yllättävää kuinka ne 30% aina löytävät tiensä tänne moittimaan ja vähintään alapeukuttelemaan.
Anna sinä toisten olla sellaisia, kuin ovat ja ole sinä sellainen, kuin olet. Ei minua kiinnosta toisten ihmisten paino: oli sitä sitten liikaa tai liian vähän esimerkiksi tämän 1800-luvulta peräisin olevan BMI- asteikon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, kyllä kohdan: "lähes jokainen", siitä huolimatta kannan korteni tai vaikka läskini kekoon.
Uskon vakaasti, että useimmat ylipainoiset kärsivät jostain syömishäiriöstä. Jos eivät kärsisi, he mitä luultavimmin olisivat painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
On todella vaikeaa "haluta tarpeeksi", kun syömishäiriöinen minä pakottaa syömään jatkuvalla syötöllä. Siinä saa vasemmalla kädellä oikeaa vääntää. Ei monella onnistu, mutta ihan kiva aloitus tämäkin. Tsemppistä sulle.
Eivät kaikki ylipainoiset suinkaan kärsi syömishäiriöstä. Kaikki ylipainoiset eivät myöskään ahmi herkkuja. Joillain ylipainoisilla liikapaino on kertynyt pikkuhiljaa. Esimerkiksi jos parikymmpisestä alkaen tulee yksi kilo vuodessa lisää, se tarkoittaa sitä, että viisikymppisenä on kolmekymmentä liikakiloa! Eikä tämä paljon vaadi, ei ollenkaan mitään irstasta mässäsäilyä eikä ylensyömistä ja herkkujen ahtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, kyllä kohdan: "lähes jokainen", siitä huolimatta kannan korteni tai vaikka läskini kekoon.
Uskon vakaasti, että useimmat ylipainoiset kärsivät jostain syömishäiriöstä. Jos eivät kärsisi, he mitä luultavimmin olisivat painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
On todella vaikeaa "haluta tarpeeksi", kun syömishäiriöinen minä pakottaa syömään jatkuvalla syötöllä. Siinä saa vasemmalla kädellä oikeaa vääntää. Ei monella onnistu, mutta ihan kiva aloitus tämäkin. Tsemppistä sulle.
Eivät kaikki ylipainoiset suinkaan kärsi syömishäiriöstä. Kaikki ylipainoiset eivät myöskään ahmi herkkuja. Joillain ylipainoisilla liikapaino on kertynyt pikkuhiljaa. Esimerkiksi jos parikymmpisestä alkaen tulee yksi kilo vuodessa lisää, se tarkoittaa sitä, että viisikymppisenä on kolmekymmentä liikakiloa! Eikä tämä paljon vaadi, ei ollenkaan mitään irstasta mässäsäilyä eikä ylensyömistä ja herkkujen ahtamista.
Yritin olla yleistämättä nähtävästi siinä onnistumatta. On totta, että paino hiipien joillekin tulee ja sen tiputtaminen on vaikeaa, mutta ei lähestulkoon mahdotonta. Joillain on syömishäiriö ja tällöin puhutaan eri asiasta, silloin myös painon tiputtaminen on paljon muuta, kuin tahdonvoimaa.
Katsokaa laskurilla paljonko kulutatte perusaineenvaihduntaan/ vrk. Laskureita löytyy netistä.
Ihminen kuluttaa kaloreita tietyn määrän vaikka makaisi sängyssä mitään tekemättä.
Luin otsikosta väärin, että ilahduttaa. Lähes jokainen voi ilahduttaa jos yrittää tarpeeksi. Pidän siitä ajatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Luin otsikosta väärin, että ilahduttaa. Lähes jokainen voi ilahduttaa jos yrittää tarpeeksi. Pidän siitä ajatuksesta.
Aika ihana.
Periaatteessa joo. Kuitenkaan asiat ei aina ole noin yksinkertaisia.
Itse esimerkiksi sorruin ylensyöntiin sen vuoksi, etten osannut käsitellä stressiä muulla tavoin. Lisäksi ylensyöntiä sai aikaan epäsäännölliset ruokailutavat ja jatkuva väsymys unenpuutteen vuoksi.
Tottakai halu laihtumiseen johti siihen, että korjasin edellä maininut asiat. Mutta kyllähän ne ylensyöntiin johtavat asiat pitää sieltä omasta elämästä tunnistaa, että ne voi korjata. Pelkällä halulla ja toivomisella ei päästä, kuin alkuun.
Painoindeksin laskeminen on uudistettu 2010-luvulla. Se painoindeksiasteikko, jota on käytetty vielä 10 vuotta sitten, on erilainen kuin se, jota nykyisin käytetään.
Uusi painoindeksi ottaa paremmin huomioon pituuden vaikutuksen normaalipainon määrittelyyn. Keskipituisille muutos ei ole merkittävä, mutta lyhyille aikuisille normaalipainon määritelmä on aiempaa tiukempi ja erityisen pitkille sallivampi.
Itse olen poikkeuksellisen lyhyt. Vanhan painoindeksin mukaan saisin painaa normaalipainoisena korkeintaan 52,4 kg. Uuden painoindeksin mukaan normaalipainoni yläraja on 48,5 kg. Tällä hetkellä painoni vaihtelee 46-48 kg:n välillä. Pitääkseni painon normaalina minun on noudatettava hyvinkin säännöllistä ja terveellistä elämää.
Ei painoindeksi ole väärässä. Tervettä ja vaaratonta ylipainoa ei ole olemassa.
No tuossa aloituksessa on kyllä unohtunut se, että kun kyse on kieltäytymisestä, niin ei riitä että sitä laihtumista haluaa keskimäärin enemmän kuin syömistä. Vaan sitä pitää haluta sata prosenttia ajasta. Myös väsyneenä, surullisena ja silloin kun puoliso tyrkyttää sipsikulhoa nenän alle. Muutama ohikiitävän lyhyt herpaantuminen päivässä riittää tuhoamaan koko laihiksen. Se, miten paljon sitä laihtumista haluaa niinä skarppeina ja järkeviä hetkinä on täysin yhdentekevää. No, paitsi jos työntää sormet kurkkuun, mutta ei sekään taida kovin fiksua olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, kyllä kohdan: "lähes jokainen", siitä huolimatta kannan korteni tai vaikka läskini kekoon.
Uskon vakaasti, että useimmat ylipainoiset kärsivät jostain syömishäiriöstä. Jos eivät kärsisi, he mitä luultavimmin olisivat painoindeksin mukaan normaalipainoisia.
On todella vaikeaa "haluta tarpeeksi", kun syömishäiriöinen minä pakottaa syömään jatkuvalla syötöllä. Siinä saa vasemmalla kädellä oikeaa vääntää. Ei monella onnistu, mutta ihan kiva aloitus tämäkin. Tsemppistä sulle.
No... jos halutaan sanoa häiriöksi sitä että nauttii roskaruuasta, jättikokoisista annoksista ja makeista herkuista, eikä ole itsekuria kieltäytyäkseen näistä. Kyllä se mahalaukku venyy kun venytetään, ja mieliteot kasvaa kun antaa itselleen luvan herkutella joka päivä. Tottumiskysymys sekin ettei ole opetellut pitämään kasviksista. Mua vähän ärsyttää että kaikkea selitetään aina jollain häiriöllä. Lihavuutta, huonoa käytöstä, laiskuutta... kaikenlaista mistä ei itse haluta myöntää omaa vastuuta. Tiedän mistä puhun. Olin itsekin läski, ja olen sitä jossain määrin edelleen. Mutta tämä on kyllä ihan itseaiheutettu tila, ja ihan itse hoidan itseni myös normaalipainoon.
Kyllä mä näkisin jonkinasteiseksi häiriintyneeksi syömiskäyttäytymiseksi, jos nauttii niin paljon roskaruuasta, jättiannoksista ja herkuista, että se vaikuttaa terveyttä heikentävästi, eli lihottaa liikaa, eikä niistä pysty kieltäytymään.
Ärsyttää saakelisti että aina haukutaan että läskit on laiskoja vätyksiä ja pullanmussuttajia ja siksi eivät laihdu.
Olen ollut 95% elämästäni hoikka, 10v iästä eteenpäin treenannut monta kertaa viikossa, juossut maratoneja, triathloneja, ollut lähes ”puoliammatillinen” urheilija. Kukaan ei tuolla treenillä ja kurinalaisuudella voi sanoa mua laiskaksi!
Mutta- kas - tulin raskaaksi, sain paljon komplikaatioita, kaksi autoimmuunisairautta puhkesi, kilppari tulehtui, lihoin 25kg.
Ja en oikeasti saa niitä pois. Juoksen, treenaan, urheilen, monta tuntia PÄIVÄSSÄ, lasken kaloreita, ei jukolauta motään tulosta.
Jotain teen ehkä väärin, sitä en kiistä, mutta saakeli jos joku kehtaa sanoa että olen LAISKA niin vedän lättyyn ja kunnolla.
Tajutkaa jo että se ylipaino ei ole aina synonyymi laiskalle ja sohvaperunalle.
T. Himourheilija, läski.
Vierailija kirjoitti:
Painoindeksin laskeminen on uudistettu 2010-luvulla. Se painoindeksiasteikko, jota on käytetty vielä 10 vuotta sitten, on erilainen kuin se, jota nykyisin käytetään.
Uusi painoindeksi ottaa paremmin huomioon pituuden vaikutuksen normaalipainon määrittelyyn. Keskipituisille muutos ei ole merkittävä, mutta lyhyille aikuisille normaalipainon määritelmä on aiempaa tiukempi ja erityisen pitkille sallivampi.
Itse olen poikkeuksellisen lyhyt. Vanhan painoindeksin mukaan saisin painaa normaalipainoisena korkeintaan 52,4 kg. Uuden painoindeksin mukaan normaalipainoni yläraja on 48,5 kg. Tällä hetkellä painoni vaihtelee 46-48 kg:n välillä. Pitääkseni painon normaalina minun on noudatettava hyvinkin säännöllistä ja terveellistä elämää.
Ei painoindeksi ole väärässä. Tervettä ja vaaratonta ylipainoa ei ole olemassa.
On, koska on yksilöitä, joiden lihasmassa on sen verran suuri, että normaalilla rasvaprosentilla mennään yli normaalipainon. Myös naisia. Nämä ovat toki tilastollisesti pieni määrä.
Onhan olemassa yksilöitä, jotka ovat normaalipainoisia, mutta omaavat liian paljon rasvaa ja ovat täten vaarassa saada samoja lihavuuteen liitettyjä sairauksia, kuin ylipainoisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Painoindeksin laskeminen on uudistettu 2010-luvulla. Se painoindeksiasteikko, jota on käytetty vielä 10 vuotta sitten, on erilainen kuin se, jota nykyisin käytetään.
Uusi painoindeksi ottaa paremmin huomioon pituuden vaikutuksen normaalipainon määrittelyyn. Keskipituisille muutos ei ole merkittävä, mutta lyhyille aikuisille normaalipainon määritelmä on aiempaa tiukempi ja erityisen pitkille sallivampi.
Itse olen poikkeuksellisen lyhyt. Vanhan painoindeksin mukaan saisin painaa normaalipainoisena korkeintaan 52,4 kg. Uuden painoindeksin mukaan normaalipainoni yläraja on 48,5 kg. Tällä hetkellä painoni vaihtelee 46-48 kg:n välillä. Pitääkseni painon normaalina minun on noudatettava hyvinkin säännöllistä ja terveellistä elämää.
Ei painoindeksi ole väärässä. Tervettä ja vaaratonta ylipainoa ei ole olemassa.
Jotta nämä luvut pitävät paikkansa, sun täytyy olla alle 150-senttinen. Oletko aikuinen?
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut tätä?
- säännöllinen unirytmi, 8 h yössä
- säännöllinen ateriarytmi (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala
- terveellinen ruoka, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljaa, pehmeitä kasvirasvoja, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, ja joka ei sisällä paljon kovia rasvoja, suolaa ja sokeria
- säännöllinen liikunta
Painonhallintahan on oikeasti äärettömän yksinkertaista. Kuluttaa enemmän kuin syö. Sen onnistumiseksi tarvitaan kolme peruspalikkaa:
1. Uni
2. Terveellinen ruoka
3. Liikunta
Ihan siksi kysyn, kun aidosti ihmettelen. En ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka noudattaisi näitä kolmea peruspalikkaa ja voisi huonosti. Sen sijaan olen tavannut lukuisia ihmisiä, joille näiden peruspalkoiden toteuttaminen syystä tai toisesta on vaikeaa ja niinpä painoakaan ei pysty pitämään kurissa.
Ihmettelen siis, eikö ihan tavalliset terveelliset elämäntavat ole toimineet? Oletko kokeillut niitä?