Kuinkakohan moni mies tyytyy "ihan ok" naiseen kun uskoo ettei saa/löydä parempaa..?

Nämä miesten tyytymiset on sinällään aina koomisia kun yleensä nämä tyytyjät ei yllä lähellekään sitä kumppaninsa tasoa. Sitten eletään suhteessa missä tyytyjä ei rakasta ja tämä joka saisi paljon paremman rakastaa, vaikka sen tyytyjän juuri pitäisi olla onnesta soikeana, kun kelpasi paljon itseään paremmalle ja joka voisi ottaa paljon paremman, mutta sattui nyt rakastumaan väärään ihmiseen.

Sitä voi odottaa parasta koko elämänsä, mutta aika tulee vastaan. Usein pitää ottaa sitä, mitä on tarjolla. Muuten jää tyhjä käteen.

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi odottaa parasta koko elämänsä, mutta aika tulee vastaan. Usein pitää ottaa sitä, mitä on tarjolla. Muuten jää tyhjä käteen.

Mitä jos se tyhjä onkin parempi vaihtoehto kuin tyytyminen? Elämän kun voi elää ilman kumppaniakin ja usein se on tyydyttävämpää kuin elää väärän kanssa.

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Tunnevammaisten horinoita, osa 68 905

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Kyllä niitä tasoja kannattaa miettiä, että ei päädy huijatuksi ja riistetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni ihminen tyytyy ihan tavalliseen autoon kun ei saa Ferraria?

Kuinkahan moni ihminen tyytyy tavalliseen asuntoon kun ei saa linnaa?

Kuinkahan moni ihminen syö jauhelihakastiketta kun ei saa hanhenmaksaa?

Tajuat kai että me kaikki tyydymme jatkuvasti asioihin jotka eivät ole täydellisiä. Mutta voimme silti olla onnellisia ja tykätä niistä asioista joita meillä on.

Tuo ajatusmaailma, jossa ihminen rinnastetaan esineisiin, on käsittämätön. Minä en rakasta autoja enkä ruokia. Voin sanoa rakastavani sushia, mutta ei se tarkoita, että rakastaisin sitä kuten ihmistä rakastetaan.

Ainoa syy, miksi olen parisuhteessa on rakkaus. Ja rakkaus ja tyytyminen eivät mahdu samaan lauseeseen. Rakastaminen tarkoittaa, että toisen ihmisen näkee ainutlaatuisena, upeana, haluttavana, sellaisena jota ilman ei halua olla.

Käsittämätön on myös alapeukkujen määrä tähän! Miksi?

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi odottaa parasta koko elämänsä, mutta aika tulee vastaan. Usein pitää ottaa sitä, mitä on tarjolla. Muuten jää tyhjä käteen.

Mitä jos se tyhjä onkin parempi vaihtoehto kuin tyytyminen? Elämän kun voi elää ilman kumppaniakin ja usein se on tyydyttävämpää kuin elää väärän kanssa.

Joissakin tapauksissa joo, mutta yleisimmin parisuhteessa on etuja. Jos ei rakkautta, niin taloudellista hyötyä ja turvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Deittimaailmassa ei kovin montaa normaalia miestä vastaan tule. Siellä on persoonallisuushäiriöisten markkinat. Että ei ihan ensiksi kannata uskoa suureen rakkauteen jos olet varoissasi ja joku narkkijuoppo alkaa lirkutella että olette sielunkumppaneita.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että mies tarvitsee täydellistä henkistä yhteyttä halutakseen seksiä?

Moni mies tarvitsee, ja veikkaanpa että tarvitsisit sinäkin jos sellainen tilanne tarjoutuisi.

Miehillä lurpahtaa vehje helposti, jos itsevarmuus on tuota luokkaa ja pelkää naisia kuten sinä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan moni ihminen tyytyy ihan tavalliseen autoon kun ei saa Ferraria?

Kuinkahan moni ihminen tyytyy tavalliseen asuntoon kun ei saa linnaa?

Kuinkahan moni ihminen syö jauhelihakastiketta kun ei saa hanhenmaksaa?

Tajuat kai että me kaikki tyydymme jatkuvasti asioihin jotka eivät ole täydellisiä. Mutta voimme silti olla onnellisia ja tykätä niistä asioista joita meillä on.

Kiitos! Sait minut ensimmäistä kertaa ajattelemaan asia aivan uudella tavalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Deittimaailmassa ei kovin montaa normaalia miestä vastaan tule. Siellä on persoonallisuushäiriöisten markkinat. Että ei ihan ensiksi kannata uskoa suureen rakkauteen jos olet varoissasi ja joku narkkijuoppo alkaa lirkutella että olette sielunkumppaneita.

Elän reaalimaailmassa ja pidän huolen varoistani. Olin ilman miestä viimeksi 1984.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi odottaa parasta koko elämänsä, mutta aika tulee vastaan. Usein pitää ottaa sitä, mitä on tarjolla. Muuten jää tyhjä käteen.

Mitä jos se tyhjä onkin parempi vaihtoehto kuin tyytyminen? Elämän kun voi elää ilman kumppaniakin ja usein se on tyydyttävämpää kuin elää väärän kanssa.

Joissakin tapauksissa joo, mutta yleisimmin parisuhteessa on etuja. Jos ei rakkautta, niin taloudellista hyötyä ja turvaa. 

Kenenkään ei pitäisi mennä parisuhteeseen jos ei pysty elättämään toista. Ei niinpäin että hakee itselleen hyötyä. Jos sinulla ei ole varaa maksaa kaikkia kahden ihmisen elämisen kuluja niin ei myöskään silloin tarvitse parisuhdetta.

Mistä hitosta näitä tunnevammaisia sikiää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Deittimaailmassa ei kovin montaa normaalia miestä vastaan tule. Siellä on persoonallisuushäiriöisten markkinat. Että ei ihan ensiksi kannata uskoa suureen rakkauteen jos olet varoissasi ja joku narkkijuoppo alkaa lirkutella että olette sielunkumppaneita.

Elän reaalimaailmassa ja pidän huolen varoistani. Olin ilman miestä viimeksi 1984.

Varmaan sama mies sitten ollut koska et ole todellisuuteen tutustunut sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Deittimaailmassa ei kovin montaa normaalia miestä vastaan tule. Siellä on persoonallisuushäiriöisten markkinat. Että ei ihan ensiksi kannata uskoa suureen rakkauteen jos olet varoissasi ja joku narkkijuoppo alkaa lirkutella että olette sielunkumppaneita.

Missä vatun harhoissa sinäkin raukka elät.

Sain lukion kaunottaren. Upean tiukan ja pitkätukkaisen. Jätin hänet muutaman vuoden kuluttua, koska en jaksanut sitä jatkuvaa meikkaamista, tukanlaittoa ja vaatteiden viritystä. Vaimokseni otin tarkoituksella tavallisen naisen joka voi lähteä kauppaan tai lenkille laittautumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit miehet eivät mieti tuollaisia, ne rakastuvat. Ja niihin rakastutaan.

Jos on kykenemätön rakastamaan, miettii tasoja, tyytymisiä ja pisteytyksiä ja jää ypöyksin.

Deittimaailmassa ei kovin montaa normaalia miestä vastaan tule. Siellä on persoonallisuushäiriöisten markkinat. Että ei ihan ensiksi kannata uskoa suureen rakkauteen jos olet varoissasi ja joku narkkijuoppo alkaa lirkutella että olette sielunkumppaneita.

Missä vatun harhoissa sinäkin raukka elät.

Missä sinä elät? Turha kiukutella jos totuus sattuu.

Vierailija kirjoitti:

99 %

Oma arvioni 99,9%.

Ai nytte nämä täällä päivystävät peräkammarien run*karit "joutuvat" jo tyytymään johonkin, kun yleensä tehdään sataviisikymmentä ketjua päivässä kun kukaan nainen ei tunnu edes korviaan lotkauttavan tätä porukkaa kohtaan. Eteen päin on siis menty.