Mistä suomalaisten halveksinta naisellista koreutta kohtaan johtuu?
Hoikkuutta kauhistellaan, tuputetaan kolmen tunnin välein syömistä, pidetään näyttäviä asusteita mauttomina ja halvan näköisinä, ajatellaan ettei aikuinen nainen saisi pukeutua trendikkäästi jne.
Ei muka olla pinnallisia ja ulkonäkökeskeisiä, mutta sitten se halveksinta ja happamasti puhuminen hoikista ja näyttävistä naisista on niin voimakasta, ettei se ole mitään muuta kuin täyttä pinnallisuutta.
Mutta mistä tämä johtuu? Miksi Suomessa on niin halveksittavaa olla jotain muuta kuin käytännöllinen ja vaatimattoman näköinen Uhana-Marimekko-nainen tai Janni Hussi-tyyppinen sporttinen naapurintyttö?
Tyttömäisyys on ok, mutta naisellisuus ei.
Miksi?
Ja mistä johtuu, että etenkin keski-ikäisten naisten näyttävyyttä pidetään jotenkin naurettavana ja pitäisi jo tajuta ”ikääntyä arvokkaasti” eli muuttua näkymättömäksi.
Miksi Suomessa on ”arvokasta” olla näkymätön? Sairas juttu.
(Huom: tietenkään kaikki eivät näin ajattele, mutta kyllä tämä on nähdäkseni kulttuurillemme ominainen piirre)
Kommentit (485)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa puhutaan sisäisestä kauneudesta niin paljon, että ulkoinen kauneus koetaan lopulta turhuudeksi, melkein rikolliseksi huijaukseksi.
En ole tutustunut kovinkaan moneen sisäisesti kauniiseen suomalaiseen elämäni aikana.
No eipä sisäisesti kauniit ihmiset paljon mainosta julkisesti, koska heitä yleensä moni haluaa käyttää hyväksi. Yleensä on todella onnekas, jos sattuu kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan suomalainen ja rakastan naisellista koreilua, ihan sama mitä muut miettivät. Ikävä kyllä tässä maassa ei myydä ultranaisellisia hörsellysvaatteita, pitsiä, reikäommelta, yksityiskohtia, liehukkeita, nauhoja paljetteja, nappeja, röyhelöitä, liehuvia helmoja. Ei, kaikki on ankaran yksinkertaista ja selkeää. Koreilu on yllättävän vaikeaa, jotain sattumalöytöjä tekee joskus, yleensä ei, koska niiden metsästely on vaan liian hankalaa.
Pari vuotta sitten kävimme Roomassa. Siellä näimme runsaasti naisellisia hameita, mekkoja ja jakkupukuja. Mies tykkäsi kun sääret vilahtelivat ja kysyi miksi meillä ei myydä tällaisia vaatteita?
Roomassa on tarpeeksi lämmintä hameen käyttöön noin 350 päivää vuodessa. Suomessa on tarpeeksi lämmintä häneen käyttöön maksimissaan noin 20-40 päivää vuodessa. Keksitkö itse, miksi hameet ovat Roomassa yleisempi vaate kuin suomessa?
Mä kuljen kyllä sujuvasti ympäri vuoden hameissa. Talvihameet ovat villakangasta, maksimittaa, ja alle voi pukea mitä vaan. Neulehameitakin löytyy. Päälle pitkä takki, ei ole kylmä. Housut on jalassa lähinnä ja vaelluksella (vaellushame on syntisen ruma). Ikävä kyllä mä en ole saanut käsityön lahjaa, joten olisi mukava löytää omantyylisiä vaatteita helpommalla. Kuten toisessa ketjussa valittelin, romanttinen boho ja folk olisivat oma juttu. Toivotonta. - Se alkuperäinen koreilija
Maahan asti ulottuva villahame pitkän takin kanssa tuskin on sitä Roomatyyliä, jota kirjoittaja haikaili. Pointti oli, että Suomessa on keskimäärin 20 astetta kylmempi ilmasto - typerää jos ei ymmärrä sen vaikutusta pukeutumiseen.
Jos ajattelee sitä, että nykyihminen viettää muistaakseni 95% ajastaan sisällä, niin Roomatyylinkin kausi on Suomessa kyllä pidempi kuin 20-40 päivää vuodessa. Ja lopultahan kyse on siitä, mihin on tottunut - heinäkuisessa Hammerfestissa, +7 ja vesisadetta, paikalliset kulkivat shortseissa ja sandaaleissa.
Naisellisuus käsitteenä on aika lavea termi, jonka alle mahtuu monennäköistä kulkijaa.
Ei se rajoitu pelkästään lyhyisiin helmoihin ja korkokenkiin tai siihen Rooma high-fashion muotiin.
Kateuttahan se pahan puhuminen selän takana ja kyräily yleensä on, mikäli joku toteuttaa omaa, naisellista tyyliään ja osaa kantaa itsensä sen kanssa hyvin ja arvokkaasti.
Sitä vaan en itse ymmärrä, että miksi täytyy olla kade.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan suomalainen ja rakastan naisellista koreilua, ihan sama mitä muut miettivät. Ikävä kyllä tässä maassa ei myydä ultranaisellisia hörsellysvaatteita, pitsiä, reikäommelta, yksityiskohtia, liehukkeita, nauhoja paljetteja, nappeja, röyhelöitä, liehuvia helmoja. Ei, kaikki on ankaran yksinkertaista ja selkeää. Koreilu on yllättävän vaikeaa, jotain sattumalöytöjä tekee joskus, yleensä ei, koska niiden metsästely on vaan liian hankalaa.
Pari vuotta sitten kävimme Roomassa. Siellä näimme runsaasti naisellisia hameita, mekkoja ja jakkupukuja. Mies tykkäsi kun sääret vilahtelivat ja kysyi miksi meillä ei myydä tällaisia vaatteita?
Roomassa on tarpeeksi lämmintä hameen käyttöön noin 350 päivää vuodessa. Suomessa on tarpeeksi lämmintä häneen käyttöön maksimissaan noin 20-40 päivää vuodessa. Keksitkö itse, miksi hameet ovat Roomassa yleisempi vaate kuin suomessa?
Mä kuljen kyllä sujuvasti ympäri vuoden hameissa. Talvihameet ovat villakangasta, maksimittaa, ja alle voi pukea mitä vaan. Neulehameitakin löytyy. Päälle pitkä takki, ei ole kylmä. Housut on jalassa lähinnä ja vaelluksella (vaellushame on syntisen ruma). Ikävä kyllä mä en ole saanut käsityön lahjaa, joten olisi mukava löytää omantyylisiä vaatteita helpommalla. Kuten toisessa ketjussa valittelin, romanttinen boho ja folk olisivat oma juttu. Toivotonta. - Se alkuperäinen koreilija
Maahan asti ulottuva villahame pitkän takin kanssa tuskin on sitä Roomatyyliä, jota kirjoittaja haikaili. Pointti oli, että Suomessa on keskimäärin 20 astetta kylmempi ilmasto - typerää jos ei ymmärrä sen vaikutusta pukeutumiseen.
Jos ajattelee sitä, että nykyihminen viettää muistaakseni 95% ajastaan sisällä, niin Roomatyylinkin kausi on Suomessa kyllä pidempi kuin 20-40 päivää vuodessa. Ja lopultahan kyse on siitä, mihin on tottunut - heinäkuisessa Hammerfestissa, +7 ja vesisadetta, paikalliset kulkivat shortseissa ja sandaaleissa.
Jos olet ihminen joka kulkee lämmitetystä autotallista uuteen toimistoon, ymmärrän kommenttisi. Isoin osa suomalaisista joutuu kuitenkin kulkemaan työmatkat enemmän tai vähemmän säiden armoilla, ja esim itse en ikinä ole työskennellyt tiloissa joissa pärjäisi talvella ilman tuplahousuja. Pahimmillaan yhdessä toimistossa piti tuoda oma sähköpatteri pöydän viereen ja silti istuin koko päivän toppahousut jalassa. Siinä voi vain haaveilla hameesta.
Vierailija kirjoitti:
Huonosta itsetunnosta.
Päinvastoin. Tämä itsensä tälläily ja koreilu johtuu huonosta itsetunnosta. Hyvällä itsetunnolla varustettulle ihmiselle pintakiilto ja ulkonäkö ei merkitse mitään. Eikä sitä siis arvosteta.
Vierailija kirjoitti:
Olemme saaneet äänioikeuden v. 1906 ja osaamme käyttää sitä. Olemme koulussa ja opinnoissamme parempia kuin pojat/miehet. Voimme opiskella tohtoriksi ja tehdä kansainvälistä uraa. Emme pukeudu kynnysmatoiksi.
Tässä näkyy juuri se omituinen vastakkainasettelu-asenne. Ikään kuin et voisi samanaikaisesti olla kouluttautunut ja ulkonäöltäsi upea. Suomalaisten mentaliteetissä nämä kaksi asiaa kumoavat toisensa.
Kynnysmatoksi pukeutuminen tuo muuten mieleen enemmänkin Marimekon littanat tunikat. Ettei vaan vartalon muotoja pääsisi näkymään.
Olen osittain AP:n kanssa samaa mieltä, tuota hoikkuudesta moittimista en kyllä näe, päinvastoin. Tälläkin palstalla on ollut lukuisia sellaisia ketjuja, joissa naiset ylpeilevät sillä, kuinka nopeasti aamulla herättyään ovat ovesta ulkona ja matkalla töihin. Mä en ymmärrä, mitä ylpeilyn aihetta on siinä, että suoriutuu vartissa, kun kiskaisee tukan ponnarille, pesee hampaat, käy vessassa, syö aamupalan ja pukee. Ei se ole mikään taito tai synnynnäinen ominaisuus/lahjakkuus kulkea lipeäkalanaaman näköisenä ihmisten ilmoilla.
Kyllä selkeästi tosi monet naiset pitävät turhamaisena ja ehkä vähän tyhjäpäänäkin sellaista kanssasisartaan, joka on ns. laitettu. Enkä tarkoita laitetulla nyt mitään instabeibiä, vaan ihan normaalisti meikattua ja vähän paremmin kuin farkkuihin ja huppariin/neuletakkiin pukeutunutta.
Mä olen aina ollut hyvin naisellisesti pukeutunut, hiukset pitkät tai puolipitkät ja aina laitettu, ei millään hätäponnarilla, meikkaan arkenakin ihan kunnolla eli ei pelkkää ripsaria ja huulipunaa, mutta ei mitään sotamaalastakaan, käytän koruja jne. Työpaikallani olen aina kummajainen siihen asti, kunnes kerron, että olen nuoruudessani opiskellut kosmetologiksi. Sen jälkeen saan lähes helpottuneita kommentteja, että no ilmankos olet aina niin laitettu jne. En enää viitsi edes korjata, että ei kosmetolgin koulutukseen kuulunut ainakaan aikaisemmin kuin rikkahippusen verran meikkausta, maskeerajat kouluttautuu ihan erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan suomalainen ja rakastan naisellista koreilua, ihan sama mitä muut miettivät. Ikävä kyllä tässä maassa ei myydä ultranaisellisia hörsellysvaatteita, pitsiä, reikäommelta, yksityiskohtia, liehukkeita, nauhoja paljetteja, nappeja, röyhelöitä, liehuvia helmoja. Ei, kaikki on ankaran yksinkertaista ja selkeää. Koreilu on yllättävän vaikeaa, jotain sattumalöytöjä tekee joskus, yleensä ei, koska niiden metsästely on vaan liian hankalaa.
Pari vuotta sitten kävimme Roomassa. Siellä näimme runsaasti naisellisia hameita, mekkoja ja jakkupukuja. Mies tykkäsi kun sääret vilahtelivat ja kysyi miksi meillä ei myydä tällaisia vaatteita?
Roomassa on tarpeeksi lämmintä hameen käyttöön noin 350 päivää vuodessa. Suomessa on tarpeeksi lämmintä häneen käyttöön maksimissaan noin 20-40 päivää vuodessa. Keksitkö itse, miksi hameet ovat Roomassa yleisempi vaate kuin suomessa?
Mä kuljen kyllä sujuvasti ympäri vuoden hameissa. Talvihameet ovat villakangasta, maksimittaa, ja alle voi pukea mitä vaan. Neulehameitakin löytyy. Päälle pitkä takki, ei ole kylmä. Housut on jalassa lähinnä ja vaelluksella (vaellushame on syntisen ruma). Ikävä kyllä mä en ole saanut käsityön lahjaa, joten olisi mukava löytää omantyylisiä vaatteita helpommalla. Kuten toisessa ketjussa valittelin, romanttinen boho ja folk olisivat oma juttu. Toivotonta. - Se alkuperäinen koreilija
Maahan asti ulottuva villahame pitkän takin kanssa tuskin on sitä Roomatyyliä, jota kirjoittaja haikaili. Pointti oli, että Suomessa on keskimäärin 20 astetta kylmempi ilmasto - typerää jos ei ymmärrä sen vaikutusta pukeutumiseen.
Jos ajattelee sitä, että nykyihminen viettää muistaakseni 95% ajastaan sisällä, niin Roomatyylinkin kausi on Suomessa kyllä pidempi kuin 20-40 päivää vuodessa. Ja lopultahan kyse on siitä, mihin on tottunut - heinäkuisessa Hammerfestissa, +7 ja vesisadetta, paikalliset kulkivat shortseissa ja sandaaleissa.
Jos olet ihminen joka kulkee lämmitetystä autotallista uuteen toimistoon, ymmärrän kommenttisi. Isoin osa suomalaisista joutuu kuitenkin kulkemaan työmatkat enemmän tai vähemmän säiden armoilla, ja esim itse en ikinä ole työskennellyt tiloissa joissa pärjäisi talvella ilman tuplahousuja. Pahimmillaan yhdessä toimistossa piti tuoda oma sähköpatteri pöydän viereen ja silti istuin koko päivän toppahousut jalassa. Siinä voi vain haaveilla hameesta.
:D No en ole. Olen keski-ikäinen umpihippi ulkoilmaihminen, puolison kanssa asutaan roadtripillä kevyesti kuukausi teltassa pohjoisen erämaissa. Telttailukausi alkaa heti kun yöpakkaset hellittävät. Työ on fyysistä ja tehdään työvaatteissa - se toinen tilanne, jossa käytän housuja - ja istuskeltua tulee harvoin. Nyt korona-aikana suorastaan tuskastuttavan paljon. Meidän aikuinen tytär on myös palelija. Syö vähän, liikkuu vähän. Ihmiset ovat erilaisia.
Ymmärrän täysin epänaisellisesti pukeutuvia. Pukeudun töihin sekä erinäisiin tilaisuuksiin mahdollisimman tyylikkäästi. Treffeillä sain kuitenkin huomata merkittävän syyn sille miksi kukaan ei jaksa vaivautua, koska kymmenestä miehestä ainoastaan kaksi saapui paikalle asiallisesti pukeutuneena kun taas muut tulivat nuhjuisina.
Olin kertonut olevani tyylikäs ja arvostavani samankaltaista seuralaista. Varmistin jokaiselta ennen tapaamista, luithan bioni? Johon kaikki vastasivat myöntävästi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kannattaa kysyä suomalaisilta naisilta. Silmä lepää katsellessä itäeurooppalaista naiskoreutta.
Katso huvikseen millaisia miehiä sieltä suunnilta löytyy ja mieti sitten syy-seuraussuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten käytännöllisyyden korostaminen näkyy kaikessa, myös esim. taloissa (enemmistö rumia, etenkin kerrostalot). Kaiken pitää olla niin arkista ja toimivaa. Kaikki ylimääräinen on turhaa, se pitää karsia. Suomalaisten pitäisi oppia leikillisyyttä. Hauskaa voi olla muulloinkin kuin humalassa.
Siitä olen samaa mieltä, että kyseessä on pohjimmiltaan käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus. Suomi on ollut 1900-luvulle saakka hyvin köyhä maa ja täällä ei kenellekkään ole kertynyt vaurautta kuten esim. jo Venäjällä, Ruotsissa ja Tanskassa. Täällä rakennuksien tärkein fuktio on suojata kylmältä, ei olla mitään kullattuja koristeellisia palatseja. Siitä olen eri mieltä että käytännöllisyys tappaisi hauskuuden. Eihän se mitenkään liity ulkokuoreen.
Mä ainaki pukeudun just niin naisellisesti kuin haluan. On mekko ja hameita. Enkä ole kokenut, että joku pitäisi minua jonain koreilijana. Ihan tavallista kohtelua olen aina saanut. En kuitenkaan paljastele pukeutumisellani, vaan helmat on yleensä polvipituisia ja kaula-aukosta ei tursua tissit (ihan vain mukavuussyistä). Housuja en käytä juuri koskaan, koska ne on epämukavia.
N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä miehenä arvostan naisessa itsestään huolehtivaa ja huoliteltua eleganssia. Tarkoitan tällä huolenpidolla, sitä että ensiksi huolehditaan henkisestä ja fyysisestä (ryhti, energisyys, läsnäole, aura yms.) hyvinvoinnista. Toki sen jälkeen tulee muoti, emmehän kulje alastomina, ulkonäöstä huolehtinen (meikkaus yms.) jne. Ihailen naisia, jotka näyttävät tyylikkäiltä lähes minkälaisissa vaatteissa tahansa, koska siellä pinnan alla, jota en oikein tunnista, he osaavat valita värit, kuosit leikkaukset jne. tavalla, joka sopii heille. Uskon, että on naisia, jotka pystyvät leikkaamaan vaikka mustaan jätesäkkiin tyylikkään,ei-paljastavan dekolteen ja kietaisevat vain jonkin vyön uumalleen ja voila, magic happens.
0/5 et mene miehestä :p
Toistan vielä kerran, olen mies, heteroseksuaali ja arvostan naisia, jotka osaavat pukeutua. Tiedän, YES, suurin osa kuuluisista muotisuunnittelijoista on homoseksuaaleja (Armani, Cardin, Lagerfeld, jne.), mutta on myös naisia, joilla on tämä taito tehdä pukeutumisesta luovaa, uutta ja ennennäkemätöntä ja koska olen vain mies, he voivat tarjota samalla minullekin silmänruokaa. En itse suunnittele työksei vaatteita, enkä uskoakseni haluaisi edes tehdä sellaista. Muista että, aina muoti ja pukeutuminen on vain pintaa,joka voi olla tyylikästä ja silti siellä vaatteiden sisällä on ihminen, sen takia henkisyys, ryhti, energia on tärkeää. Uskon, että se tyylikäs pukeutuminen tuo vain sen sisäisen puolen esiin vahvemmin, toisaalta ihmisen henkisyys kyllä tulee ilmi vaatteittakin, jossain vaiheesssa.
Selityksesi "energiasta" nyt paljastaakin, että olet mies, koska tarkoitit sillä ihan muuta kuin se oikeasti on. Siis pintaliitoenergiaa sinulle :D
Minä olen uskaltanut vasta nelikymppisenä alkaa pukeutumaan niin kuin haluan. Eli naisellisesti, vähän hörhöillen, kiharat pomppien. Aivan sama, pitääkö joku mauttomana keski-ikäisenä tanttana. Paljastele en kroppaa, kun ei ole paljasteltavaa. Sen sijaan käytän meikkiä reippaasti, korostan luonnonkiharaa tukkaa, hampaat on priimat ja vedän nätin huulipunan. Väreissä suosin välillä karamellivärejä kohtuullisissa annoksissa ja pitsi yms., kyllä kiitos. Ei tarvi olla mauton, mutta voi oikeasti näyttää perinaiselliselta ja olla onnellinen itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan suomalainen ja rakastan naisellista koreilua, ihan sama mitä muut miettivät. Ikävä kyllä tässä maassa ei myydä ultranaisellisia hörsellysvaatteita, pitsiä, reikäommelta, yksityiskohtia, liehukkeita, nauhoja paljetteja, nappeja, röyhelöitä, liehuvia helmoja. Ei, kaikki on ankaran yksinkertaista ja selkeää. Koreilu on yllättävän vaikeaa, jotain sattumalöytöjä tekee joskus, yleensä ei, koska niiden metsästely on vaan liian hankalaa.
Pari vuotta sitten kävimme Roomassa. Siellä näimme runsaasti naisellisia hameita, mekkoja ja jakkupukuja. Mies tykkäsi kun sääret vilahtelivat ja kysyi miksi meillä ei myydä tällaisia vaatteita?
Kun ei nimenomaan halua vilautella niitä sääriänsä perv oille, miksi sitä on NIIN vaikeaa tajuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan suomalainen ja rakastan naisellista koreilua, ihan sama mitä muut miettivät. Ikävä kyllä tässä maassa ei myydä ultranaisellisia hörsellysvaatteita, pitsiä, reikäommelta, yksityiskohtia, liehukkeita, nauhoja paljetteja, nappeja, röyhelöitä, liehuvia helmoja. Ei, kaikki on ankaran yksinkertaista ja selkeää. Koreilu on yllättävän vaikeaa, jotain sattumalöytöjä tekee joskus, yleensä ei, koska niiden metsästely on vaan liian hankalaa.
Pari vuotta sitten kävimme Roomassa. Siellä näimme runsaasti naisellisia hameita, mekkoja ja jakkupukuja. Mies tykkäsi kun sääret vilahtelivat ja kysyi miksi meillä ei myydä tällaisia vaatteita?
Roomassa on tarpeeksi lämmintä hameen käyttöön noin 350 päivää vuodessa. Suomessa on tarpeeksi lämmintä häneen käyttöön maksimissaan noin 20-40 päivää vuodessa. Keksitkö itse, miksi hameet ovat Roomassa yleisempi vaate kuin suomessa?
Mä kuljen kyllä sujuvasti ympäri vuoden hameissa. Talvihameet ovat villakangasta, maksimittaa, ja alle voi pukea mitä vaan. Neulehameitakin löytyy. Päälle pitkä takki, ei ole kylmä. Housut on jalassa lähinnä ja vaelluksella (vaellushame on syntisen ruma). Ikävä kyllä mä en ole saanut käsityön lahjaa, joten olisi mukava löytää omantyylisiä vaatteita helpommalla. Kuten toisessa ketjussa valittelin, romanttinen boho ja folk olisivat oma juttu. Toivotonta. - Se alkuperäinen koreilija
Maahan asti ulottuva villahame pitkän takin kanssa tuskin on sitä Roomatyyliä, jota kirjoittaja haikaili. Pointti oli, että Suomessa on keskimäärin 20 astetta kylmempi ilmasto - typerää jos ei ymmärrä sen vaikutusta pukeutumiseen.
Jos ajattelee sitä, että nykyihminen viettää muistaakseni 95% ajastaan sisällä, niin Roomatyylinkin kausi on Suomessa kyllä pidempi kuin 20-40 päivää vuodessa. Ja lopultahan kyse on siitä, mihin on tottunut - heinäkuisessa Hammerfestissa, +7 ja vesisadetta, paikalliset kulkivat shortseissa ja sandaaleissa.
Jos olet ihminen joka kulkee lämmitetystä autotallista uuteen toimistoon, ymmärrän kommenttisi. Isoin osa suomalaisista joutuu kuitenkin kulkemaan työmatkat enemmän tai vähemmän säiden armoilla, ja esim itse en ikinä ole työskennellyt tiloissa joissa pärjäisi talvella ilman tuplahousuja. Pahimmillaan yhdessä toimistossa piti tuoda oma sähköpatteri pöydän viereen ja silti istuin koko päivän toppahousut jalassa. Siinä voi vain haaveilla hameesta.
Jotkut sietää kylmyyttä paremmin. Itse olen näitä, jotka käyttää hameita ja mekkoja ympäri vuoden. Pyöräilin aina sen 3-4 km pitkälle syksyä töihin Lapin räntäsateessa hameessa ja legginseissä. Vähän siinä reidet kastui, mutta äkkiä myös kuivui, kun pääsi sisälle. Kovimmilla pakkasilla oli ulkoiluhousut tai menin bussilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen osittain AP:n kanssa samaa mieltä, tuota hoikkuudesta moittimista en kyllä näe, päinvastoin. Tälläkin palstalla on ollut lukuisia sellaisia ketjuja, joissa naiset ylpeilevät sillä, kuinka nopeasti aamulla herättyään ovat ovesta ulkona ja matkalla töihin. Mä en ymmärrä, mitä ylpeilyn aihetta on siinä, että suoriutuu vartissa, kun kiskaisee tukan ponnarille, pesee hampaat, käy vessassa, syö aamupalan ja pukee. Ei se ole mikään taito tai synnynnäinen ominaisuus/lahjakkuus kulkea lipeäkalanaaman näköisenä ihmisten ilmoilla.
Kyllä selkeästi tosi monet naiset pitävät turhamaisena ja ehkä vähän tyhjäpäänäkin sellaista kanssasisartaan, joka on ns. laitettu. Enkä tarkoita laitetulla nyt mitään instabeibiä, vaan ihan normaalisti meikattua ja vähän paremmin kuin farkkuihin ja huppariin/neuletakkiin pukeutunutta.
Mä olen aina ollut hyvin naisellisesti pukeutunut, hiukset pitkät tai puolipitkät ja aina laitettu, ei millään hätäponnarilla, meikkaan arkenakin ihan kunnolla eli ei pelkkää ripsaria ja huulipunaa, mutta ei mitään sotamaalastakaan, käytän koruja jne. Työpaikallani olen aina kummajainen siihen asti, kunnes kerron, että olen nuoruudessani opiskellut kosmetologiksi. Sen jälkeen saan lähes helpottuneita kommentteja, että no ilmankos olet aina niin laitettu jne. En enää viitsi edes korjata, että ei kosmetolgin koulutukseen kuulunut ainakaan aikaisemmin kuin rikkahippusen verran meikkausta, maskeerajat kouluttautuu ihan erikseen.
Kosmetolohikoulutus on täydellinen alibi tyhmyydelle.
En tiedä, mikä sinun koulutuksesi on, mutta ainakaan se ei ole sisältänyt äidinkielen opintoja, joten mielipiteelläsi ei ole kovin kummoista painoarvoa.
Voitte astua sisään minkä tahansa yliopiston ovesta missä päin tahansa maailmaa ja aika harva nainen on siellä tälläytynyt. Taustalla siis voi olla, että a) ei ole kiinnostunut muodista tai ei ehdi laittautumaan (toisaalta silloin ei hauku muita naisiakaan) b) on kateellinen ja on epävarma omasta ulkonäöstään.
Kateus kumpuaa biologiasta. Naiset raivostuvat jos oma mies vilkuilee muita naisia ja valitettavasti laitettu nainen kerää katseita ja kaunis nainen saa ison osan miehistä ihan sekaisin. Eli kilpailu uroksista. Kauneutta halutaan myös vähätellä niin, että "ei se olisi minkään näköinen ilman meikkiä". Tällä nainen osoittaa miehelle, että olen parempi kuin tuo toinen, valitse minut. Tällaisia asioita siellä haukkumisen taustalla on.
En ole immuuni itsekään sille kateudelle, mikä herää jos näen itseäni kauniimpia naisia (päivittäin), mutta tiedostan mistä tunne kumpuaa ja osaan suhtautua siihen ja aktiivisesti haluan olla siksi kaikille ystävällinen ja reilu. En usko, että muiden naisten arvostelu tai haukkuminen lisäisi omaa onnellisuuttani.
Lisäkommenttina vielä, että on helppoa olla reilu ja kiva muille, koska minulla on mies, joka suhtautuu arvostavasti, ei avoimesti flirttaile muille, ei koskaan puhu muista naisista tai kehu muiden ulkonäköä ja osoittaa monipuolisesti, että olen hänen silmissään seksikäs ja viehättävä.
Vierailija kirjoitti:
Voitte astua sisään minkä tahansa yliopiston ovesta missä päin tahansa maailmaa ja aika harva nainen on siellä tälläytynyt. Taustalla siis voi olla, että a) ei ole kiinnostunut muodista tai ei ehdi laittautumaan (toisaalta silloin ei hauku muita naisiakaan) b) on kateellinen ja on epävarma omasta ulkonäöstään.
Ootko tehnyt ihan empiiristä tutkimusta tästä asiasta, vai onko vain mutuilua?
Kyllä esim. meidän yliopistossa hyvin monet laittautuu ja pukeutuu omasta mielestään kivoihin vaatteisiin. Taiteiden tiedekunnassa on enemmän vaihtelua ja persoonallisempia pukeutujia, naisilla paljon mekkoja ja hameita. Ja esim. oikkarit pukeutuu usein saman muotin mukaisesti bisnestyylisiin vaatteisiin. Heillä on yleensä paljon meikkiä ja viimeisen pintamuodin mukaiset asut ja laukut.
En sitten tiedä missä yliopistoissa sä olet pyörinyt, mutta tällaista meillä täällä pohjolassa.
Maahan asti ulottuva villahame pitkän takin kanssa tuskin on sitä Roomatyyliä, jota kirjoittaja haikaili. Pointti oli, että Suomessa on keskimäärin 20 astetta kylmempi ilmasto - typerää jos ei ymmärrä sen vaikutusta pukeutumiseen.