Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos olisin päihderiippuvainen, saisin hoitoa, mutta traumatisoituneena en
14.04.2020 |
Olen traumatisoitunut ja hoitoa en saa.
Päihteitä käyttäville on hoitopaikkoja ja keskuksia kyllä.
Kommentit (89)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole traumatisoitunut tarpeeksi.
Kun nimenomaan olen.
Mistä olet traumatisoitunut niin, että viitsi kadehtia päihdeongelmaisia?
Sitten et ole tarpeeksi, ainakaan hoitavan tahon mielestä. Kyllä Suomessa hoitoon pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Sitten et ole tarpeeksi, ainakaan hoitavan tahon mielestä. Kyllä Suomessa hoitoon pääsee.
Kun en ole päässyt sinne hoitoon koska tk-lääkäri ei halunnut edes käsitellä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä olet traumatisoitunut niin, että viitsi kadehtia päihdeongelmaisia?
Ei kyse ole kadehtimisesta vaan avun saannista. He ovat kuitenkin itse juoneet nesteitä ihan itse.
No, pämppäät pari viikkoa putkeen ja sitten menet uudestaan rähjäisen näköisenä kokeilemaan irtoaako hoitopaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kerran kun olin ryhmässä jossa piti käsitellä vaikeita asioita, ei niistä puhuttu.
Ohjaajat eivät ohjanneet keskustelua siihen suuntaan.
Joku puhui työpäivästään ja niin teki toinenkin. Otettiin ikkunalaudalta kortteja ja katseltiin niitä.
Ja Ray tuki tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olet traumatisoitunut niin, että viitsi kadehtia päihdeongelmaisia?
Ei kyse ole kadehtimisesta vaan avun saannista. He ovat kuitenkin itse juoneet nesteitä ihan itse.
Ja anorektikko on ihan itse jättänyt syömättä, mutta saa hoitoa paljon paremmin kuin päihderiippuvaiset..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kävin psyk.polilla kaksi vuotta ja tilanteeni on hieman parempi nyt mutta oireilua on edelleen ärsyttävän paljon.
Hoitosuhde psyk.poliin loppui jo kuukausia sitten. Pääsisin Kelan ostopalvelu lyhytterapiaan mutten aio käyttää tätä mahdollisuutta.
Yli 30 vuotta kestänyt oireilu ei lopu 10 kerran terapialla joten turha edes aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin psyk.polilla kaksi vuotta ja tilanteeni on hieman parempi nyt mutta oireilua on edelleen ärsyttävän paljon.
Hoitosuhde psyk.poliin loppui jo kuukausia sitten. Pääsisin Kelan ostopalvelu lyhytterapiaan mutten aio käyttää tätä mahdollisuutta.
Yli 30 vuotta kestänyt oireilu ei lopu 10 kerran terapialla joten turha edes aloittaa.
Jos 10 kertaa käyttää tehokkaasti ja terapeutti on taidokas, siitä voi todellakin olla hyötyä. Älä luovuta ennen kuin jokainen oljenkorsi on käytetty. Terapian käytyä sinulla voisi ehkä olla mahdollisuus vedota Kelaan siten, että lyhyt terapia jakso ei ollut tarpeeksi ja tarvitset enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä syytä päihderiippuvaisia siitä, ettei valtio panosta mielenterveyshoitoon. Addiktiot ovat mielenterveysongelmia siinä missä muutkin. He ansaitsevat myös apua, joten ei ole reilua katkeroitua heille asiasta, jota he eivät voi korjata (siis yhteiskunnalla ei kiinnosta).
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et välitä näistä idiooteista, jotka kirjoittelevat tähän.
Olisiko sinun mahdollista päästä eri lääkärille? Lääkäreiden empatiatasoissa voi olla paljonkin eroja, ja monet heistä eivät todellakaan ole hyviä tyyppejä, kuten tiedät. Hoitoon pääsy on valitettavasti tässä maassa aikamoista taistelua ja omia oikeuksiaan joutuu sinnikkäästi ajamaan silloinkin, kun siihen ei ole minkäänlaista jaksamista. Oletko ottanut selville paikallisista tukijärjestöistä?
Olen itse joutunut vääntämään "terveydenhoitoammattilaisten" ja Kelan kanssa todella paljon. Tässä maassa traumatisoituneet eivät ole tärkeysjärjestyksessä muuta kuin pohjapäässä. Hoito on Kelankin mukaan pääasiassa pelkästään työkykyisyyteen tähtäävää. Hain itse myös esimerkiksi erääseen raískaustukiryhmään ja kuulemma olen sinne liian epävakaa... Jaa, miksiköhän? Naurettavaa touhua. Silti hyviä terapeutteja ja lääkäreitäkin on olemassa, vaikkakin harvassa. Toivottavasti löydät sellaiset!
Niin, vastassa oli mies. Vaikea yhtäkkiä puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen traumatisoitunut (aikuisiällä) ja sitä kautta päihderiippuvuuteen ajautunut. Hoitoa ei tipu. "Mutkunmutkun olet ollut joskus teininä 25 vuotta sitten masentunut niin siitä se vaan johtuu eikä me nyt voida muuta kun tuota serotoniinia tarjota.."
Vierailija kirjoitti:
Ja kerran kun olin ryhmässä jossa piti käsitellä vaikeita asioita, ei niistä puhuttu.
Ohjaajat eivät ohjanneet keskustelua siihen suuntaan.
Joku puhui työpäivästään ja niin teki toinenkin. Otettiin ikkunalaudalta kortteja ja katseltiin niitä.
Ja Ray tuki tätä.
Tätä en itsekään täysin ymmärrä. Tietysti vertaistuki on korvaamatonta, mutta miksi esimerkiksi lapsuuden seksuaalitrauman vertaistukiryhmässä ei keskusteltu siitä, mitä tapahtui? Ei tietystikään saa mennä graafisiin yksityiskohtiin, mutta mitä järkeä keskustella ympäripyöreästi arkielämästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et välitä näistä idiooteista, jotka kirjoittelevat tähän.
Olisiko sinun mahdollista päästä eri lääkärille? Lääkäreiden empatiatasoissa voi olla paljonkin eroja, ja monet heistä eivät todellakaan ole hyviä tyyppejä, kuten tiedät. Hoitoon pääsy on valitettavasti tässä maassa aikamoista taistelua ja omia oikeuksiaan joutuu sinnikkäästi ajamaan silloinkin, kun siihen ei ole minkäänlaista jaksamista. Oletko ottanut selville paikallisista tukijärjestöistä?
Olen itse joutunut vääntämään "terveydenhoitoammattilaisten" ja Kelan kanssa todella paljon. Tässä maassa traumatisoituneet eivät ole tärkeysjärjestyksessä muuta kuin pohjapäässä. Hoito on Kelankin mukaan pääasiassa pelkästään työkykyisyyteen tähtäävää. Hain itse myös esimerkiksi erääseen raískaustukiryhmään ja kuulemma olen sinne liian epävakaa... Jaa, miksiköhän? Naurettavaa touhua. Silti hyviä terapeutteja ja lääkäreitäkin on olemassa, vaikkakin harvassa. Toivottavasti löydät sellaiset!
Niin, vastassa oli mies. Vaikea yhtäkkiä puhua.
Se on ihan ymmärrettävää, varsinkin, jos traumat liittyy miehiin! Yksi vaihtoehto voisi olla se, että aikaa varatessa pyydät itsellesi naislääkärin. Pidä pintasi, jos joku alkaa siihen protestoida.
No esimerkiksi raitistunutta esittävä alkoholisti pääsee lihavuusleikkaukseen mutta masennusta sairastava ei. Ihan sama vaikka masennusta sairastavalla olisi vaarallisen korkea verenpaine diabetes ja ties mitä, niin lihavuusleikkaukseen ei pääse.
Mä oon raitistunut alkoholisti ja sain todellakin taistella ja odotella että pääsin hoitoon kuukaudeksi avomyllyyn:D Join sossujen mielestä liian vähän ja olin kuulemma liian hyvännäköinen alkkikseksi. Pääsin onneksi lopulta.
Oon myös bulimarektikko ja siihen apu on psykoterapia, samoin kun omiin traumoihini alkoholistivanhempien ainoona lapsena ja äidin itsemurhaan muutama vuosi sitten.
Nykyään voin tosi hyvin vaikka syömishäiriöstä 100 krt vaikeempaa päästä irti kuin viinasta.
Toivottavasti ap saa apuja trumoihinsa
Iloista kevättä kaikille olit sitten "normi", addikti, traumatisoitunut tai mt-ongelmainen:D
Onpahan outoa, itse ja moni tuttu aina saanut jonkinsortin pöpimaakarilta ajan kun tarvinnut.
Alue: Aihe vapaa
Et ole traumatisoitunut tarpeeksi.