Lue keskustelun säännöt.
Lukotoukan salattu suru, kun lapset eivät millään innostu lukemisesta
14.04.2020 |
Olen joka joulu ostanut molemmille jonkun kirjan ja omasta hyllystäni löytyy esim Pottereita joita saisi lukea. Mutta kun ei. Tubettajat ja Minecraftit kiinnostaa enemmän, kirjastostakin lainaavat leffoja eivätkä kirjoja.
Kommentit (116)
Voi olla, että lapset eivät halua lukea, koska heitä kiusattaisiin lukuharrastuksesta. Jos kukaan kaveri ei lue, ja se ei ole "coolia", niin lapsi ei ehkä siksi lue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Se peli voi olla 90-prosenttisesti lukemista. Pelejä on hyvin monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kotona kirjoja täynnä oleva kirjahylly korreloi lapsen kouluttautumisen kanssa.
Siksi ääneen lukemiseen kannattaa panostaa, myös silloin kun lapsi jo osaa lukea itse.
Lukemisessa kannattaa muistaa, että esimerkki vaikuttaa paljon. Jos sekä isä että äiti lukevat lapselleen säännöllisesti, se parantaa todennäköisyyttä lapsen lukuharrastukseen. Se vahvistaa varmasti lapsen sanavarastoa.
Jos vain äiti lukee lapselleen paljon, silloin tytöstä tulee poikaa todennäköisemmin lukemista harrastava.
Yt.
Äidinkielenopettaja (mies, jos sillä nyt jotain merkitystä on)
Meillä on kotona tarjolla tuhansia kirjoja. Kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja lasten- ja kirjoja. Ääneen on luettu yhdessä ja erikseen koko alakouluikä. Kaunokirjallisuus ei vaan teinejä kiinnosta. Koulun pakolliset lukee koska en anna mennä yli sieltä missä aita on matalin eli katsoa kirjaa elokuvana tai tv-sarjana tai kopioida netistä.
Vierailija kirjoitti:
Kotona kirjoja täynnä oleva kirjahylly korreloi lapsen kouluttautumisen kanssa. —
Lapsuudenkodissani oli hyllymetreittäin kirjoja, mutten ole itse opiskellut edes ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän äiti oli tosi murheellinen kun minä enkä siskoni kumpikaan ei innostuttu hänen toiveharrastuksistaan. Ei kelvannut kansantanssi eikä viulunsoitto, muuta kuin äitin mieliksi pari kertaa.
Edelleen pidän ihan hölmönä että edes yritti raahata meitä sinne.
No mitä harrastitte sitten?
Meidän poika on kansantanssissa. On oppinut sulavaksi liikkujaksi vaikka oli kömpelönlainen aloittaessaan, ja tykkää. Tanssii itsekseen nykyisin kaikenlaista vänkää ja tanssittaa minuakin vätystä. Viululle en häntä kyllä altistanut, koska itse meinasin kuolla järkytykseen kun niin kamalaa vinkunaa piti kuunnella korvanjuuressa, mitä minä siitä paholaisen vehkeestä irti sain.
Ja silti, tanssi ja musiikki ei vertaannu lukemiseen mitenkään, vaikka niillä on taitolajeina paljon enemmän arvoa kuin nykyisin halutaan ajatella. Meillä pitäisi olla huomattavasti venäläisempi ote siihen puoleen. Kulttuuri ei elä ellei sitä pidetä yllä.
Mutta jos ihminen ei lue, jää päästään tyhjäksi. Sen saa toki valita itse, minkätyylisellä aineistolla sen haluaa täyttää.
Mutta juu, ei hoida pelit ja elokuvat sitä tehtävää. Eikä sarjakuvat. Kaikelle on paikkansa.
Nykyaika on tässäkin asiassa aivan perseellään. Sama näkyy sitten kaikessa muussakin. Olemme kädetön, hymistelevä hölmöversio barbaarista. Emme saa edes suojia naamallemme.
Veljeni tykkää leffoista ja peleistä, kuluttaa suurimman osan vapaa-ajastaan niihin. Hän on lukenut ehkä 20 kirjaa elämänsä aikana. Itse olen lukenut arvioni mukaan tuhansia kirjoja ja varmaan suurimman osan niistä, jotka luokitellaan "maailmankirjallisuuden klassikoiksi". Veljeni kanssa olen käynyt elämäni mielenkiintoisimmat keskustelut.
Sinun tekstisi ei suoraan sanottuna tehnyt kovin suurta vaikutusta.
Ai, ketä loukkasin? Siinä elämää suuremmassa keskustelussa oli kuitenkin läsnä yksi lukeneiston jäsen veljesi lisäksi. Mitä ajattelet, minkätasoista keskustelua voi harrastaa sukupolvi, jossa kukaan ei lue mitään mitä ei ole pakko? Edes sitä 20 kirjaa.
Loukkasit kokonaista sukupolvea ja teet sen uudelleen tuossakin kommentissasi. Oikeastaan kaikki kommenttiesi sisältö voidaan tiivistää siihen, että solvaat muita. Minkä tasoista keskustelua SINUN kanssasi voi harrastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Kumpi sitten on tärkeämpää? Itse lapsuudesta asti paljon lukeneena, ja paljon pelanneena en laittaisi toista yli toisen. Toisaalta täytän myös erilaisia ristikoita ja sudokuja, eivät nämäkään sulje pois lukemista. Peleissä joutuu keskittymään, tekemään yhteistyötä, reaktionopeus ja kokonaisuuksien hahmottaminen paranee jne. Olen myös harrastanut urheilulajeja monipuolisesti nuorempana. Kyllä utelias ihminen yleensä on kiinnostunut monista asioista ja löytää mielekästä tekemistä tuputtamatta, kaikesta tekemisestä oppii jotain. Ei tarvitse olla vain "lukutoukka" tai vain "keskittymiskyvytön ja sivistymätön urheilija".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Jos mainitset tietyn pelin sen sijaan että mainitsisit tietyn genren, et voi sanoa että sinulla olisi kokemusta pelimaailmasta.
En tunne sanaa "pingahtelija" vaikka tuhansia kirjoja olenkin lukenut. Mitä se tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut vanhemmat haluavat tyrkyttää omia harrastuksiaan lapsille? Erityisesti lukuharrastus tuntuu olevan sellainen, jota tyrkytetään pakolla. Jos vanhempi haluaa seurustella muiden samasta harrastuksesta kiinnostuneiden kanssa, niin eikö sitä seuraa löydy toisista aikuisista? Vai onko taustalla sellainen käsitys, että lukeminen on jotenkin parempi harrastus kuin vaikkapa ne elokuvat ja pelit?
Kyllähän lukeminen parempi harrastus on.
Lukutaito kehittyy vain lukemalla, lukevalla on tutkitusti parempi sanavarasto ja yleistieto kuin sellaisella, joka ei lue.
Kaikki asioita, jotka auttavat opinnoissa.
Kyllähän minulle lievä pettymys on, että lapseni lukevat kovin vähän.
Olen lukenut paljon lapsille pienestä pitäen. Esikoisen ollessa 9v, luin Viisasten kiven lapsille, mistä alkoi esikoisen lukuinnostus. Nyt joudun jo harkitsemaan lukemisen rajoittamista, koska ei oikeastaan muuta tekisi kuin lukisi, kun peliaika on täynnä. Tulevaisuudessa lukeminen saattaa kokonaan jäädä, kun pelit vie enemmän aikaa.
Keskimmäinen lukee jonkin verran, lähinnä iltaisin. Kuopus kyllä lukee, mutta mieluummim kuuntelee äänikirjoja. Itse olin nuorena ja teininä kova lukemaan, nykyisin keskittymisen kanssa on ongelmaa ja luen enää noin 5-15 kirjaa vuodessa. Lukuinnostus voi löytyä vasta aikuisena, mutta itse olen esimerkki siitä, että se voi myös kadota.
Yksi keino, jolla olen saanut lapset lukemaan on, että varaan iltaan runsaasti aikaa niin, että iltatoimien jälkeen jää paljon aikaa. Silloin saa valita leikkiikö rauhallisia leikkejä sängyssä vai lukeeko kirjaa. Useimmiten valitsevat lukemisen, kunhan on mielenkiintoisia kirjoja tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona kirjoja täynnä oleva kirjahylly korreloi lapsen kouluttautumisen kanssa. —
Lapsuudenkodissani oli hyllymetreittäin kirjoja, mutten ole itse opiskellut edes ammattia.
Se korreloi, muttei takaa. Vallan mahdollisesti ymmärtäisit tämän, jos olisit opiskellut.
Miksi sinulle kävi niin?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut vanhemmat haluavat tyrkyttää omia harrastuksiaan lapsille? Erityisesti lukuharrastus tuntuu olevan sellainen, jota tyrkytetään pakolla. Jos vanhempi haluaa seurustella muiden samasta harrastuksesta kiinnostuneiden kanssa, niin eikö sitä seuraa löydy toisista aikuisista? Vai onko taustalla sellainen käsitys, että lukeminen on jotenkin parempi harrastus kuin vaikkapa ne elokuvat ja pelit?
Kyllähän lukeminen parempi harrastus on.
Lukutaito kehittyy vain lukemalla, lukevalla on tutkitusti parempi sanavarasto ja yleistieto kuin sellaisella, joka ei lue.
Kaikki asioita, jotka auttavat opinnoissa.
Kyllähän minulle lievä pettymys on, että lapseni lukevat kovin vähän.
Ei lukemista ole pelkästään romaanien lukeminen. Yhtä hyvin sitä lukemista voi tapahtua vaikka niissä peleissä tai nettifoorumeilla - mielellään kuitenkin laadukkaammilla kuin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
Itsehän nämä pikkupelurit alkoivat keulimaan pelien kehittävyydellä, kun eivät ole itse montaa kirjaa lukeneet. Yritin vielä olla rakentava alkuunsa, mutta sieltä tuli se mikä arvattavissa hieman olikin.
Ei peleissä mitään vikaa ole, mutta ei ajattelijat jaksa niitä nuoruusvuosia pidempään naputella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
En ole tuo joka sinut laittoi pingahtelemaan, etkä sinä ainoa joka siitä kimposi kattoon, mutta sanottakoon nyt pari asiaa siitä jos toisestakin asiasta.
Ensinnäkin, jos tässä vedotaan aikojen muuttumisen ihanuuteen kaikkien perustelujen äitinä, niin jos lukenut ihminen ei saa tuoda kieleen uutta verbiä, niin kuka sitten? Vai pitäisikö kielen kuitenkin säilyä koodinmukaisena, vaikka kaikki tähänastinen kulttuuri voidaan haudata museoon ja jättää tulevien arkeologien ihmeteltäväksi?
Toisekseen, ymmärryksen tasoa voi joutua arvioimaan vaikutelmapohjalta, mutta se ei tee arviosta faktaa. Nykypolvi on niin tuulellakäypää ja loukkaantuvaista, että siihen asiaan on nyt vain saatava muutos. Kasvattakaa itseänne ja lakatkaa pitämästä omaa herkkyyttänne kaiken mittana.
Kolmanneksi, sukupolvea arvoineen ja uskomuksineen pitää voida arvostella. Myös nuorempaa sellaista. Vetoaminen muodikkaina pitämienne asioiden harrastajien suureen lukumäärään ei puhu sen puolesta, että muoti olisi järkevä ja yksinomaan hyväksi. Päinvastoin.
Sitä surullisempaa on muodin hairahtuminen hölmöyteen, mitä laajempi sen vaikutus. Periaatteessa aivan potentiaaliset ihmistaimet haaskaavat reservejään ja jäävät kehittymättä parhaaseensa, koska joukkonarsistisessa harhassa ovat mielestään lähtökohtaisesti oikeassa kaikessa. Ikänsä perusteella.
Älkää olko niin saatanallisen koppavia. Ylpeä saa olla, mutta pitää perustella väitteensä ja ottaa opiksi, jos ne ammutaan alas. Ja pitää olla senverran oppinut, että ymmärtää milloin näin on tehty ja milloin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
Vastaan lainaamallesi, että mistä hän edes tunnistaa "pelaajan"? Kaikki tuntemani paljon pelejä pelaavat lukevat tai ovat lukeneet myös keskimääräistä enemmän ja ovat menestyneet erittäin hyvin äidinkielen kirjoituksissa. Paljon lukevat ovat usein introvertteja ja tällöin muutkin harrastukset ovat sellaisia, joita voi kotona yksinään tehdä ja sosiaaliset kontaktit ovat sopivammassa muodossa. Älykkäimmät tuntemani ihmiset ovat pelaajia. Olen päätellyt tämän johtuvan siitä, että kyllästyvät helposti tavanomaisiin asioihin ja peleissä voi simuloida kokemuksia joihin ei muuten törmäisi. Kuten lukemisenkin kautta tietysti, mutta pelaamisessa voi nähdä kehittymisen konkreettisesti ja se antaa välittömän vasteen lisäksi aina uutta haastetta. Lisäksi olen saanut kuulla, että pelaaminen tarjoaa rentouttavan pakopaikan ihmisille, jotka ajattelevat hyvin paljon ja monipuolisesti. Auttaa keskittymään hetkeen jatkuvan spekuloinnin sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
Itsehän nämä pikkupelurit alkoivat keulimaan pelien kehittävyydellä, kun eivät ole itse montaa kirjaa lukeneet. Yritin vielä olla rakentava alkuunsa, mutta sieltä tuli se mikä arvattavissa hieman olikin.
Ei peleissä mitään vikaa ole, mutta ei ajattelijat jaksa niitä nuoruusvuosia pidempään naputella.
Terveisin: ajattelija :D Hahhah. Jos lasket itsesi lukeneeksi ja korostat sen parantavan syvällisen ajattelun tasoa, samalla kun heittäydyt pikkumaiseksi kanssasi eri mieltä olevien kanssa.... ei oo enää sanoja tälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonepeleistä löytyy paljon taidokkaasti kirjoitettuja juonikuvioita ja kiinnostavia henkilöitä. Ja kirjoista löytyy paljon ihan täyttä roskaa. Ei se formaatti ole mikään laadun tae.
Ei nyt ihan noinkaan. Lukeminen kuitenkin kehittää keskittymistä, mielikuvitusta sekä syvempää ajattelua kuitenkin eri tavalla kuin joku peli. Peleistä taas oppinee logiikkaa, ongelmanratkaisua sun muuta tehokkaammin.
Onko sinulla kokemusta molemmista? Jos ei ole, et ole kyllä pätevä arvoimaan tuota.
Tietenkin on. Muun muassa civilizationia olen pelannut paljon. Mutta paremmin tuon huomaa muissa ihmisissä. Pelaajat ovat juuri kaltaisesi oloisia yksioikoisia pingahtelijoita lukiolaisen sielunmaisemalla, vaikka sinänsä ihan älykkäitä olisivat. Kirjoja lukevat taas ymmärtävät maailmaa aivan eri luokassa.
Ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa sinun ymmärryksesi tasosta, kun leimaat sadat miljoonat pelien harrastajat yksioikoisiksi pingahtelijoiksi.
Itsehän nämä pikkupelurit alkoivat keulimaan pelien kehittävyydellä, kun eivät ole itse montaa kirjaa lukeneet. Yritin vielä olla rakentava alkuunsa, mutta sieltä tuli se mikä arvattavissa hieman olikin.
Ei peleissä mitään vikaa ole, mutta ei ajattelijat jaksa niitä nuoruusvuosia pidempään naputella.
Terveisin: ajattelija :D Hahhah. Jos lasket itsesi lukeneeksi ja korostat sen parantavan syvällisen ajattelun tasoa, samalla kun heittäydyt pikkumaiseksi kanssasi eri mieltä olevien kanssa.... ei oo enää sanoja tälle.
Eikä johdu siis sanavaraston suppeudesta :D
Meillä onneksi teinillä riittää kiinnostusta lukea ja olen niin tyytyväinen. Tällä hetkellä lukee Dostojevskiä. Eniten aikaa menee pelaamiseen ja kavereihin, mutta myös lukee. Varmaan johtuu siitä, että olin tosi huono leikkikaveri hänen ollessa pieni, mutta luin aina ääneen. Viisikot oli ihan parhaita. Onko täysin mahdotonta kerätä lapset ympärille joinain iltoina ja lukea heille, sillä tavoin vielä ujuttaa kirjoja?
Ja ei voi osata lukea ja kirjoittaa hyvin, jos ei lue nimen omaan romaaneita? Se ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa, mutta sinähän et tätä usko. Myös tuollainen kökköjä ja kuluneita kielikuvia vilisevä tapa ilmaista itseäsi ei varsinaisesti anna kovin hyvää kuvaa omasta luku- ja kirjoitustaidostasi. Analyyttisempi ihminen osaisi ehkä puhua konkreettisemmin ja lässyttää vähemmän. Esimerkiksi sellainen, joka lukee asiatekstejä eikä pelkkää Harry Potteria.