Miksiköhön lentäjä on niin arvostettu ammatti? Hehän käyvät parivuotisen "ammattikoulun"
eli opettelevat kädestä pitäen, että näin lennät lentokonetta ja sitten seuraavat 40 vuotta ne sitten lentävät sitä ja jokainen työpäivä kulkee käytännössä ihan saman kaavan mukaan.
Kommentit (1139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vrrrummm, vrrrrumm. Tämä on vaikeaa ja vastuullista työtä. Vrum vrum🛬🛫🛩✈
Niimpä. Ja osallisena ilmastonlämpenemiseen.
Ei oikein mene läpi enää 2020. Ihmiset kyllä tietää ja on kokeillut simulaattoreita.
Vain auktoriteettiuskovaiset ja kumartelijat menee lankaan.
Mitä palkkaa ne saa jotka ravaa edes takas ostoskärryjen kanssa ja altistuu esim. koronalle?
Muutaman tonnin suhteessa wrooom wroom lentäjiin.
Kyseessä on tekemällä tehty eliittiala.
Meillä oli ennen papisto hienona esimerkkinä sellaisesta alasta.
Mitä ihmeen kateellista shaibaa? Mene itse sinne lentohommiin ja tule sitten selittämään, kuinka helppoa sen on. Kommenttiesi perusteella vaikuttaa siltä, että sinulla lienee suuria vaikeuksia saada edes ajokorttia. En ole itse lentäjä, mutta arvostan lentäjiä suuresti. Tyhjänvalittajia en arvosta.
Laatikkoleukojen sukua kirjoitti:
Olen miettinyt itsekin että ei se lentäjä ole bussikuskia erityisempi. Laivan kapteenin homma on sitten homma erikseen. He ovat erimiehiä tai naisia.
Heidän kovuus ja laskentataito vaatii yliluonnollisia kykyjä.
Porvoota, niin porvoota taas. Mikä sinua vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
No nythän te muiden arvottajat ja pisteyttäjät olette keskellä mitä erinomaisinta ihmis- ja yhteiskuntakoetta.
Ketkä sitä pyörittää sitä infrastruktuuria niin, että yhteiskunta jotenkin kuitenkin toimii, vaikka yli puolet jengistä olisi karanteenissa neljän seinän sisällä tai joilta olisi kokonaan duunit loppuneet? Onko ne lentäjät, somePersoonat ja muut Vaikuttajablogaajat, mallit ja mannekiinit, sata kertaa lehteen haastateltu pop- tai iskelmätähti, osinkoja yrityksistä odotteleva sijoittaja, mansikkamaatalous'yrittäjä' vai kymmenen vuoden koulutuksen saanut tähtitieteen ja matematiikan professori tai kirkkoslaavin dosentti?
Lapsellista nillitystä nostaa yksi ammattiala muita tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Sairaalat ei toimi ilman vettä ja sähköä. Joten ilman putkimiehiä ja sähköinssejä yhteiskunta ei toimi. Mutta putkimies ei pärjää ilman ruokaa. Joten ilman kauppiasta yhteiskunta ei toimi. Kauppias ei voi hankkia tavaraa ilman toimivaa pankki-infraa ja maanviljelöitä. Maajussi ei pärjää ilman traktoria. Traktori ei toimi ilman traktorikorjaamoa. Kukaan ei pärjää ilman lukutaitoa, eli opettajat on elintärkeitä jne. jne...
Tajuatko?
En tiedä kumpi on hienomman kuuloinen nimike: hävittäjälentäjä vai helikopterimetsuri. Ehkä metsuri, koska hävittäjälentäjillä on suomen oloissa äkkiä selkä sökö.
Näistä kommentoijista jotka ovat todennäköisesti kotoisin Porvoosta, ei olisi kenestäkään lentäjän hommaan. Kukaan teistä ei pärjäisi päivääkään koulussa ja olette muutenkin kateellisia heidän palkoille ja sille miten kaikki haaveilevat lentäjäpuolisosta.
Lentäjä on ja tulee aina olemaan yksi maailman arvostetuimpia ja seksikkäimpiä ammatteja. Te voitte kärsiä kateudessanne vaikka maailmantappiin asti, se ei sitä totuutta muuksi muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentäjillä ei todellakaan palkkakehityksen pitäisi nousta yli 4500. Heillä helpompi työ kuin matkustamohenkilökunnalla.
Naurettavaa, että valtion Finnair maksaa pari lentoa kuussa tekeville 10 000€ palkkoja.
Ihan oikeasti. Rankalla kädellä nuo palkat alas!! TULIJOITA RIITTÄÄ! Monelle riittäisi 3000€ palkka, jos 2 työkeikkaa tekee kuussa.Finnair ei tosiaan maksa mitään 10 000e palkkoja yhtään kenellekään. Lisäksi lentäjän ja lentoemännän töistä ei kannata puhua edes samassa lauseessa. Kyseessä on kaksi täysin eri ammattia joissa ei ole mitään muuta samaa kuin matkustajien turvallisuudesta huolehtiminen. Joku emäntäkö sä olet ja kuvittelet täällä vähän liikoja itsestäsi?
Onko lentoemoilla samanlainen palkkakateus lentäjien liksoista kuin sairaanhoitajilla lääkäreiden tuloista? Mennään kivaan statusammattiin jossa voidaan olla tosi ihailtuja, kun työ ei olekkaan pelkkää hymyilyä ja hoivaamista niin siirretään kiukku ylempään palkkaluokkaan. Näen yhtäläisyyksiä.
Joka tapauksessa lentäjille voi maksaa mielestäni millaista liksaa vain. Jos 10 kilometrin korkeudessa yhtäkkiä tulee moottorivika, haluan kyetä luottamaan siihen että kone saadaan laskettua maahan vajaalla teholla. Se ei ihan autopilotilla onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mikäköhän tämä lentäjän niin suuri vastuu on? Valmiin listan mukaan tietyt samat toimet ennen jokaista lentoa. Nousut ja laskut oppii tekemällä, ihan niin kuin vaikkapa autolla ajamisen ja lisäksi tietokone avustaa. Korkeuksissa seurataan lähinnä muutamia mittareita. Jos jotain hälyttävää tapahtuisi, ei peruspilotilla oikeasti juurikaan ole työkaluja tilanteen pelastamiseksi, koska ei noita pääse käytännössä harjoittelemaan (muutama simulaatio koulutusaikana ei valmistele oikeasti ketään vaikka siihen, että laskeudutaan yhden siiven varassa tms muuta kivaa). Ja lennonjohto huutelee koordinaatteja, minne tietokone ohjaa.
Jos tulisi onnettomuus tms, tuskin jäisi henkiin vastuuta kantamaan.
Hui miten vaikeaa.
Ja kyllä, minulla on sukulainen joka on lentäjä, ja ihan hänen suustaa nämä jutut.
Lentoturmatutkintaa katsomalla voi havaita, miten lento-onnettomuuksien lopputuloksiin vaikuttaa lentäjän toimiminen.
Ensinnäkin suurin osa lento-onnettomuuksista on sellaisia, joissa vähintään osa koneessa olleista jää henkiin. Lento-onnettomuudet ovat äärettömän harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että rysäyksessä kaikki kuolisivat.
Jos hätätilanteessa joudutaan tekemään pakkolasku, onnistuneimmat pakkolaskut ovat niitä, joissa lentäjät toimivat ohjeiden mukaan, kommunikaatio keskenään ja lennonjohdon kanssa toimii ja lentäjä ohjaa konetta siten, että vahingot vältetään. Hyvä merkki lentäjän taidon vaikutuksesta on 15.1.2009 US Airwaysin lennon 1549 törmääminen lintuparveen niin, että se menetti molemmat moottorinsa eikä päässyt palaamaan kentälle. Kapteeni teki päätöksen laskeutumisesta Hudson-jokeen, kommunikoi perämiehen, lennonjohdon ja matkustamohenkilökunnan kanssa selkeästi, jokainen hoiti oman osuutensa ja kapteeni laski koneen jokeen niin, että vahinkojen vaara minimoidaan, nostaen koneen nokkaa ja laskien perää. Kaikki selvisivät hengissä.
Todella monissa lento-onnettomuuksissa kysymys on siitä, että lentäjät eivät alun perinkään ole noudattaneet toimintaohjeita ja tehtävälistoja, ovat suhtautuneet riskeihin välinpitämättömästi tai ovat koneen hajotessa toimineet hätiköidysti, vaikka oikealla toiminnalla koko kone ja kaikki matkustajat olisi voitu pelastaa.
Myös Rissalan turman 1978 syynä oli lopulta lentäjien virhe. DC3:ssa on kaksi moottoria, joista toinen sammui. Yhdellä moottorilla olisi ollut mahdollista palata kentälle, mutta lentäjät toimivat hätiköidysti.
onkohan yhdelläkään finskin lentäjällä kokemusta onnettomuuksista?
nuo onnettomuuden sen verran harvinaisia muutnekin että ihan hyvin ne voi unohtaa. aina voi meteoriitti tippua päähän .
Lentäjän käsissä(ja hänen psyyken käsissä) on noin pari sataa henkeä. Olet täysin turvaton siellä ylhäällä suljettuna koneeseen. Jos jotain tapahtuu ulospääsyä ei ole. Lentäjä tietää tämän..kerroppa vielä kerran miksi lentäjää ei pitäisi arvostaa?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nähdään, että pitkä koulutus ei ole mikään syy maksaa hyvää palkkaa. Työn tuottavuus taas on. Jos joku kuljettaa vaikka lentokonetta parin vuoden koulutuksella ja siitä jää viivan alle mukavasti, on kuski palkkansa ansainnut. Kahdeksan vuotta opintotukea nostanut maisteri ei sitä välttämättä ole.
Ihme kehäpäätelmä, "palkkaa ansaitaan koska sitä ansaitaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentäjä on aika lailla bussikuskiin verrattavissa oleva työ. Paitsi että konetta saa aikalailla pitää autopilotilla ja lähinnä vahtia päältä, kun taas bussikuski joutuu koko ajan seuraamaan liikennettä ja tekemään itse ratkaisuja.
Jännästi palkoissa "pieni" ero.
Belgialaisessa dokumentissa koskaan lentokoneella lentämätön toimittaja kuukauden tiiviin koulutuksen jälkeen osasi lentää lyhyehkön lenkin Boeing-737 matkustajakoneella, nousuineen ja laskuineen, ilman, että vieressä istuneen oikean lentäjän täytyi kertaakaan puuttua hänen toimintaansa.
Joko huono muisti tai "hieman" kaunistelet tapahtumia.
Yhtä arvostettu kuin bussikuski. Kuskaa ihmisiä paikasta paikkaan, sillä erotuksella, että bussit ovat ekologisempia, joten voisi ajatella, että bussikuski (linja-auton kuljettaja) on arvostetumpi. Se, että joutuu vähän käyttämään matikkapäätään ei tee työstä vielä kovinkaan arvostettua, vaan työn yhteiskunnalisekologinen vaikutus on ratkaisevaa, mutta tämähän nyt tietysti torpataan (maisataan) heti alkuunsa taas vihervasemmistolaisena propagandana, mutta ne tietää, jotka tietää. Luulevat luulevat.
Pilua saa enemmänkuin jaksaa pumpata. "emänniltä", ja kapakassakin vormu vetää hyvin.
entä jos se lentokone törmää bussiin? kumpikohan tärkeempi ammatti ? bussikuski vai lentäjä?
Aina kun keskusteluun nousee lentäjien palkka tai arvostus, niin keskusteluketjuun alkaa virrata kommentteja työn vastuullisuudesta. Enemmän tai vähemmän kierrellen kerrotaan, että lentäjä "on vastuussa" niin ja niin monen ihmisen hengestä, kun nämä ovat matkustajana. No mutta aivan tismalleen samalla tavalla vastuussa on bussikuski. Erona oikeastaan bussikuskiin on se, että riski on bussin kohdalla paljon todennäköisempi. Siinä tulee jatkuvasti ajaa, ei vain lähdön ja saapumisen yhteydessä. Bussikuski on aina yksin, eli vastuu ei ole jaettu. Ihan jo tilastoja katsomalla onnettomuuksia sattuu bussiliikenteessä huomattavasti lentoliikennettä enemmän.
Eli aika tyhjä argumentti tuo lentäjän vastuu. Totta kai hän on vastuussa, muttei mitenkään erityisellä tavalla. Oikeastaan päinvastoin.
Lentäjän ammatti on aika helppo automatisoida. Ei taida noita enää pitkälle tulevaisuuteen olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mikäköhän tämä lentäjän niin suuri vastuu on? Valmiin listan mukaan tietyt samat toimet ennen jokaista lentoa. Nousut ja laskut oppii tekemällä, ihan niin kuin vaikkapa autolla ajamisen ja lisäksi tietokone avustaa. Korkeuksissa seurataan lähinnä muutamia mittareita. Jos jotain hälyttävää tapahtuisi, ei peruspilotilla oikeasti juurikaan ole työkaluja tilanteen pelastamiseksi, koska ei noita pääse käytännössä harjoittelemaan (muutama simulaatio koulutusaikana ei valmistele oikeasti ketään vaikka siihen, että laskeudutaan yhden siiven varassa tms muuta kivaa). Ja lennonjohto huutelee koordinaatteja, minne tietokone ohjaa.
Jos tulisi onnettomuus tms, tuskin jäisi henkiin vastuuta kantamaan.
Hui miten vaikeaa.
Ja kyllä, minulla on sukulainen joka on lentäjä, ja ihan hänen suustaa nämä jutut.
Lentoturmatutkintaa katsomalla voi havaita, miten lento-onnettomuuksien lopputuloksiin vaikuttaa lentäjän toimiminen.
Ensinnäkin suurin osa lento-onnettomuuksista on sellaisia, joissa vähintään osa koneessa olleista jää henkiin. Lento-onnettomuudet ovat äärettömän harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että rysäyksessä kaikki kuolisivat.
Jos hätätilanteessa joudutaan tekemään pakkolasku, onnistuneimmat pakkolaskut ovat niitä, joissa lentäjät toimivat ohjeiden mukaan, kommunikaatio keskenään ja lennonjohdon kanssa toimii ja lentäjä ohjaa konetta siten, että vahingot vältetään. Hyvä merkki lentäjän taidon vaikutuksesta on 15.1.2009 US Airwaysin lennon 1549 törmääminen lintuparveen niin, että se menetti molemmat moottorinsa eikä päässyt palaamaan kentälle. Kapteeni teki päätöksen laskeutumisesta Hudson-jokeen, kommunikoi perämiehen, lennonjohdon ja matkustamohenkilökunnan kanssa selkeästi, jokainen hoiti oman osuutensa ja kapteeni laski koneen jokeen niin, että vahinkojen vaara minimoidaan, nostaen koneen nokkaa ja laskien perää. Kaikki selvisivät hengissä.
Todella monissa lento-onnettomuuksissa kysymys on siitä, että lentäjät eivät alun perinkään ole noudattaneet toimintaohjeita ja tehtävälistoja, ovat suhtautuneet riskeihin välinpitämättömästi tai ovat koneen hajotessa toimineet hätiköidysti, vaikka oikealla toiminnalla koko kone ja kaikki matkustajat olisi voitu pelastaa.
Myös Rissalan turman 1978 syynä oli lopulta lentäjien virhe. DC3:ssa on kaksi moottoria, joista toinen sammui. Yhdellä moottorilla olisi ollut mahdollista palata kentälle, mutta lentäjät toimivat hätiköidysti.
onkohan yhdelläkään finskin lentäjällä kokemusta onnettomuuksista?
nuo onnettomuuden sen verran harvinaisia muutnekin että ihan hyvin ne voi unohtaa. aina voi meteoriitti tippua päähän .
Finnair on yksi maailman turvallisimpia ja luotettavimpia lentoyhtiöitä, eikä se ole sattumaa. Lentäjät ovat ammattitaitoisia ja heitä koulutetaan. Lisäksi Finnairin koneista pidetään hyvää huolta. Suomalaiset kentät ovat myös turvallisia (lisäksi kansainvälisesti vertailtuna matkustajamääriltään pieniä) ja lennonjohtajat ammattitaitoisia.
Tietysti Finnairille voisi sattua onnettomuus siinä missä mille tahansa muullekin yhtiölle. On olemassa myös lento-onnettomuuksia, joissa lentäjällä, lentoyhtiöllä tai koneella ei ole ollut merkitystä lopputuloksen kannalta. Törmäys voi sattua esimerkiksi maassa nousu- tai laskukiidossa ja johtua tekijöistä, joihin lentäjä tai yhtiö ei voi mitenkään vaikuttaa. Suurin osa onnettomuuksista sattuu kuitenkin koneille, joista ei ole huolehdittu, lentäjille tai lennonjohtajille, joita ei ole koulutettu tai joiden työkunnosta ei huolehdita, kentillä, joissa turvajärjestelyt ovat puutteelliset... Mikään yksi tekijä ei yleensä johda vakavaan onnettomuuteen. Siihen voi sisältyä konevika, lentäjän väsymys, huono näkyvyys, maatutkan toimimattomuus, sääolot, lennonjohtajan ylikuormittuneisuus... Lento-onnettomuudet ovat äärettömän harvinaisia, mutta jos sellainen sattuu, on paljon todennäköisempää, että se sattuu yhtiölle, joka ei huolehdi lentäjistä ja koneista samalla tasolla kuin Finnair. Lento-onnettomuudet syntyvät usein siitä, että yksi pieni virhe tai huolimattomuus johtaa seuraavaan, joka johtaa taas seuraavaan. Jos ensimmäistäkään huolimattomuutta ei tapahdu, säästytään todennäköisesti koko onnettomuudelta.
Uskon, että joillakin Finnairin lentäjillä lienee kokemusta tilanteista, joissa olisi voinut käydä huonomminkin, jos olisi toimittu toisin.
Neuvostoaikana Aeroflot oli valtavan tapaturma-altis lentoyhtiö, jolle sattui vuosittain useita onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita. Ei sekään sattumaa ollut. Ei vain ollut osaamista ja kykyä huolehtia turvallisuuteen vaikuttavista lukuisista seikoista. Itse asiassa yhtiö on edelleen suhteellisen tapaturma-altis verrattuna melkein mihin tahansa muuhun moderniin lentoyhtiöön.
Vierailija kirjoitti:
Lentäjä on aika lailla bussikuskiin verrattavissa oleva työ. Paitsi että konetta saa aikalailla pitää autopilotilla ja lähinnä vahtia päältä, kun taas bussikuski joutuu koko ajan seuraamaan liikennettä ja tekemään itse ratkaisuja.
Jännästi palkoissa "pieni" ero.
Onhan siinä sellainen pikku ero, että bussissa on kyydissä paljon vähemmän ihmisiä ja se on laitteena lähes ilmainen lentokoneeseen verrattuna. Ja tietysti se, että bussin voi pysäyttää väärin, ilman että mitään räjähtää tai kukaan loukkaantua. Lentokoneella nousu/laskeutuminen menee joko hyvin tai sitten rysähtää.
Lentoturmatutkintaa katsomalla voi havaita, miten lento-onnettomuuksien lopputuloksiin vaikuttaa lentäjän toimiminen.
Ensinnäkin suurin osa lento-onnettomuuksista on sellaisia, joissa vähintään osa koneessa olleista jää henkiin. Lento-onnettomuudet ovat äärettömän harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että rysäyksessä kaikki kuolisivat.
Jos hätätilanteessa joudutaan tekemään pakkolasku, onnistuneimmat pakkolaskut ovat niitä, joissa lentäjät toimivat ohjeiden mukaan, kommunikaatio keskenään ja lennonjohdon kanssa toimii ja lentäjä ohjaa konetta siten, että vahingot vältetään. Hyvä merkki lentäjän taidon vaikutuksesta on 15.1.2009 US Airwaysin lennon 1549 törmääminen lintuparveen niin, että se menetti molemmat moottorinsa eikä päässyt palaamaan kentälle. Kapteeni teki päätöksen laskeutumisesta Hudson-jokeen, kommunikoi perämiehen, lennonjohdon ja matkustamohenkilökunnan kanssa selkeästi, jokainen hoiti oman osuutensa ja kapteeni laski koneen jokeen niin, että vahinkojen vaara minimoidaan, nostaen koneen nokkaa ja laskien perää. Kaikki selvisivät hengissä.
Todella monissa lento-onnettomuuksissa kysymys on siitä, että lentäjät eivät alun perinkään ole noudattaneet toimintaohjeita ja tehtävälistoja, ovat suhtautuneet riskeihin välinpitämättömästi tai ovat koneen hajotessa toimineet hätiköidysti, vaikka oikealla toiminnalla koko kone ja kaikki matkustajat olisi voitu pelastaa.
Myös Rissalan turman 1978 syynä oli lopulta lentäjien virhe. DC3:ssa on kaksi moottoria, joista toinen sammui. Yhdellä moottorilla olisi ollut mahdollista palata kentälle, mutta lentäjät toimivat hätiköidysti.