Miksiköhön lentäjä on niin arvostettu ammatti? Hehän käyvät parivuotisen "ammattikoulun"

Samalla tavalla voi vähätellä mitä tahansa ammattia. Eihän esimerkiksi hoitajan opinnoissa tehdä muuta kuin kädestä pitäen opetellaan tekemään mitä lääkäri tai ylihoitaja käskee. Sitä sitten toistetaan eläkkeelle asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, mikäköhän tämä lentäjän niin suuri vastuu on? Valmiin listan mukaan tietyt samat toimet ennen jokaista lentoa. Nousut ja laskut oppii tekemällä, ihan niin kuin vaikkapa autolla ajamisen ja lisäksi tietokone avustaa. Korkeuksissa seurataan lähinnä muutamia mittareita. Jos jotain hälyttävää tapahtuisi, ei peruspilotilla oikeasti juurikaan ole työkaluja tilanteen pelastamiseksi, koska ei noita pääse käytännössä harjoittelemaan (muutama simulaatio koulutusaikana ei valmistele oikeasti ketään vaikka siihen, että laskeudutaan yhden siiven varassa tms muuta kivaa). Ja lennonjohto huutelee koordinaatteja, minne tietokone ohjaa.

Jos tulisi onnettomuus tms, tuskin jäisi henkiin vastuuta kantamaan.

Hui miten vaikeaa.

Ja kyllä, minulla on sukulainen joka on lentäjä, ja ihan hänen suustaa nämä jutut.

Lentoturmatutkintaa katsomalla voi havaita, miten lento-onnettomuuksien lopputuloksiin vaikuttaa lentäjän toimiminen.

Ensinnäkin suurin osa lento-onnettomuuksista on sellaisia, joissa vähintään osa koneessa olleista jää henkiin. Lento-onnettomuudet ovat äärettömän harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että rysäyksessä kaikki kuolisivat.

Jos hätätilanteessa joudutaan tekemään pakkolasku, onnistuneimmat pakkolaskut ovat niitä, joissa lentäjät toimivat ohjeiden mukaan, kommunikaatio keskenään ja lennonjohdon kanssa toimii ja lentäjä ohjaa konetta siten, että vahingot vältetään. Hyvä merkki lentäjän taidon vaikutuksesta on 15.1.2009 US Airwaysin lennon 1549 törmääminen lintuparveen niin, että se menetti molemmat moottorinsa eikä päässyt palaamaan kentälle. Kapteeni teki päätöksen laskeutumisesta Hudson-jokeen, kommunikoi perämiehen, lennonjohdon ja matkustamohenkilökunnan kanssa selkeästi, jokainen hoiti oman osuutensa ja kapteeni laski koneen jokeen niin, että vahinkojen vaara minimoidaan, nostaen koneen nokkaa ja laskien perää. Kaikki selvisivät hengissä.

Todella monissa lento-onnettomuuksissa kysymys on siitä, että lentäjät eivät alun perinkään ole noudattaneet toimintaohjeita ja tehtävälistoja, ovat suhtautuneet riskeihin välinpitämättömästi tai ovat koneen hajotessa toimineet hätiköidysti, vaikka oikealla toiminnalla koko kone ja kaikki matkustajat olisi voitu pelastaa.

Myös Rissalan turman 1978 syynä oli lopulta lentäjien virhe. DC3:ssa on kaksi moottoria, joista toinen sammui. Yhdellä moottorilla olisi ollut mahdollista palata kentälle, mutta lentäjät toimivat hätiköidysti.

onkohan yhdelläkään finskin lentäjällä kokemusta onnettomuuksista?

nuo onnettomuuden sen verran harvinaisia muutnekin että ihan hyvin ne voi unohtaa.   aina voi meteoriitti tippua päähän .

Johtuisikohan se lento-onnettomuuksien vähäisyys lentäjien ammattitaidoista? Jostain syystä autoon ajokortteja on paljon useammalla ja auto-onnettomuuksia tapahtuu paljon enemmän kilometreihin nähden. Onko autolla ajo niin paljon vaikeampaa vai onko kuskit huonompia?

Vierailija kirjoitti:

Lentäjä on aika lailla bussikuskiin verrattavissa oleva työ. Paitsi että konetta saa aikalailla pitää autopilotilla ja lähinnä vahtia päältä, kun taas bussikuski joutuu koko ajan seuraamaan liikennettä ja tekemään itse ratkaisuja.

Jännästi palkoissa "pieni" ero.

Lentokone on kallis kapine. Ei ne ihmishenget ja vastuu heistä vielä palkkaan vaikuta, vaan raha mitä lentokoneeseen ja matkoihin investoidaan. Kun moneen kertaan kierrätetyn bussin kuljettaja jossain kehitysmaassa kolaroi huonoilla teillä, sekavassa liikenteessä ja kehnolla moottorilla ja kymmeniä ihmisiä kuolee, se on vain pikku-uutinen, koska bussi on maksanut pari tonnia. Joku matkustaja voi saada vakuutuksesta korvauksia, mutta siinä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Neuvostoaikana Aeroflot oli valtavan tapaturma-altis lentoyhtiö, jolle sattui vuosittain useita onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita. Ei sekään sattumaa ollut. Ei vain ollut osaamista ja kykyä huolehtia turvallisuuteen vaikuttavista lukuisista seikoista. Itse asiassa yhtiö on edelleen suhteellisen tapaturma-altis verrattuna melkein mihin tahansa muuhun moderniin lentoyhtiöön.

Tämä pitää todella paikkansa.

1940-luvulla 25 onnettomuutta

1950-luvulla 37 onnettomuutta

1960-luvulla 118 onnettomuutta

1970-luvulla 207 onnettomuutta

1980-luvulla 156 onnettomuutta

1990-luvulla ennen Neuvostoliiton hajoamista 42 onnettomuutta, sen jälkeen vuosina 1992-1998 41 onnettomuutta

2000-luvulla 4 onnettomuutta

2010-luvulla 3 onnettomuutta

Hämmentävää on se, että osa onnettomuuksista on sattunut jopa samanaikaisesti kahdelle Aeroflotin koneelle. Siis joukossa on onnettomuuksia, joissa kaksi Aeroflotin konetta on törmännyt toisiinsa. Lisäksi joukossa on päivämääriä, joina on sattunut jopa 2 tai 3 eri onnettomuutta saman yhtiön sisällä. Business as usual.

Onnettomuustilastoja katsoen voi jokainen maalaisjärjellä todeta, että lento-onnettomuuteen joutuminen ei suinkaan ole pelkkää huonoa tuuria ja sattumaa. Onnettomuuksille on syynsä.

Ovatahan he vastuussa monien hengestä koneen koosta riippuen. Vaikka autopilotti laitetaan yleensä päälle, on tärkeää että lentäjät ovat ammattitaitoisia jos tulee vikatiloja tms muuta outoa.

Vierailija kirjoitti:

Ovatahan he vastuussa monien hengestä koneen koosta riippuen. Vaikka autopilotti laitetaan yleensä päälle, on tärkeää että lentäjät ovat ammattitaitoisia jos tulee vikatiloja tms muuta outoa.

Tähän lisäisin vielä, että myös lennonjohtajilla on äärimmäisen suuri vastuu. Jopa suurempi kuin lentäjillä yleisesti ottaen.

Onhan se pyykin peseminenkin pelkkää napin painamista, mutta sekin tuntuu mummoille raskaalta.

Miksei sitten lentäjän työ?

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämän aloituksen idea on?

Joku pelle ei päässyt lentäjäksi ja nyt sitten katkerana tilittää täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvostoaikana Aeroflot oli valtavan tapaturma-altis lentoyhtiö, jolle sattui vuosittain useita onnettomuuksia ja vakavia vaaratilanteita. Ei sekään sattumaa ollut. Ei vain ollut osaamista ja kykyä huolehtia turvallisuuteen vaikuttavista lukuisista seikoista. Itse asiassa yhtiö on edelleen suhteellisen tapaturma-altis verrattuna melkein mihin tahansa muuhun moderniin lentoyhtiöön.

Tämä pitää todella paikkansa.

1940-luvulla 25 onnettomuutta

1950-luvulla 37 onnettomuutta

1960-luvulla 118 onnettomuutta

1970-luvulla 207 onnettomuutta

1980-luvulla 156 onnettomuutta

1990-luvulla ennen Neuvostoliiton hajoamista 42 onnettomuutta, sen jälkeen vuosina 1992-1998 41 onnettomuutta

2000-luvulla 4 onnettomuutta

2010-luvulla 3 onnettomuutta

Hämmentävää on se, että osa onnettomuuksista on sattunut jopa samanaikaisesti kahdelle Aeroflotin koneelle. Siis joukossa on onnettomuuksia, joissa kaksi Aeroflotin konetta on törmännyt toisiinsa. Lisäksi joukossa on päivämääriä, joina on sattunut jopa 2 tai 3 eri onnettomuutta saman yhtiön sisällä. Business as usual.

Onnettomuustilastoja katsoen voi jokainen maalaisjärjellä todeta, että lento-onnettomuuteen joutuminen ei suinkaan ole pelkkää huonoa tuuria ja sattumaa. Onnettomuuksille on syynsä.

Muistan nähneeni dokumentin Aeroflotin toiminnasta ja siellä oli hyvä matkustajien tarinoita. Jossain tapauksessa kepitaano oli tullut kysymään matkustajilta, että kuinka tehdään. Tilanne liittyi polttoaineeseen ja kohdekentän huonoon säähän. Ei varmaan näytä kovin vakuuttavalta matkustajan näkökulmasta.

On käsittämätöntä että joku silmät pyörien ihmettelee miksi lentäjien arvostus on eri luokkaa kuin bussikuskin. Tahdon uskoa että kyselijät ovat penskoja eikä aikuisia ihmisiä. Myöskin vertailu lento-onnettomuutta bussin törmäykseen. Vaikka bussionnettomuuksiakin sattuu jossa matkustajat kuolevat on se siltikin pienempi uhri määrä kuin lentokoneturmissa. Noin 40 vrt noin 150-200. Usemimissa bussionnettomuuksissa on myöskin selviäjiä ja sinulla on huomattavasti isommat mahdollisuudet selvitä. Bussin voi myöskin ajaa sivuun tai pysäyttää(lukuunottamatta paria tilannetta niin kuin konginkangas)

Kun taas lentokoneturmasta varsinkin jos ongelma johtaa alas syöksyyn on selviytymisprosentti noin 1%. Siinä menee satoja kerralla ja niin julmalla tavalla,ruumismössöä siellä sun täällä jos jotain jää. Ymmärtäähän eppiset että kone tulee aika korkealta alas julmetulla vauhdilla, edes se bussi ei pääse moisiin vauhteihin? Varmaan liian vaikeaa näiden tajuta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lentäjä on aika lailla bussikuskiin verrattavissa oleva työ. Paitsi että konetta saa aikalailla pitää autopilotilla ja lähinnä vahtia päältä, kun taas bussikuski joutuu koko ajan seuraamaan liikennettä ja tekemään itse ratkaisuja.

Jännästi palkoissa "pieni" ero.

Onhan siinä sellainen pikku ero, että bussissa on kyydissä paljon vähemmän ihmisiä ja se on laitteena lähes ilmainen lentokoneeseen verrattuna. Ja tietysti se, että bussin voi pysäyttää väärin, ilman että mitään räjähtää tai kukaan loukkaantua. Lentokoneella nousu/laskeutuminen menee joko hyvin tai sitten rysähtää.

Bussimatka esim. Helsingistä Kuopioon myös valmistellaan vähän eri tavalla kuin lentomatka. Lentäjät tekevät monen tunnin valmistelutyön jo ennen koneeseen nousemista. Koneen ohjaamossa tehdään paljon pidemmät valmistelutyöt kuin bussin ohjaajan paikalla. Lentokoneen liikkeelle lähtö portilta on hieman erilainen ja tarkemmin valvottu tapahtuma kuin bussin liikkeelle lähtö. Lentomatka voi olla rutiininomainen, mutta vaatii helpoimmillaankin lentäjiltä ihan vastaavaa keskittymistä kuin bussin ajaminenkin. Laskeutuminen Kuopioon Rissalan kentälle on myös vaativampi suoritus kuin Kuopion linja-autoasemalle pysäköiminen. Laskeutumisen jälkeen kone pysäköidään ja lentäjät suorittavat tarkastukset, joita bussikuskin ei tarvitse samalla tavalla ja samassa mittakaavassa suorittaa.

Tokihan bussikuskin työ vaatii oman osaamisensa, koulutuksensa ja vastuullisuutensa. En kuitenkaan ymmärrä, miksi sen pitäisi kilpailla lentämisen kanssa.

Hävittäjälentäjää koulutetaan myös muutama vuosi, kadettikoulu. Sitten hän menee töihin armeijaan. Siellä koulutus jatkuu koko työuran ajan.

Oikeasti sinne hävittäjän jakkaralle ei noin vain mennä. Seula on armottoman tiukka ja jos ei onnistu niin se oli siinä. Siinä asenteen ja sitoutumisen pitää olla 100% 24/7.

No niin,koska bussikuski on niin vaativa ammatti ja linja-auton ajaminen sekä parkkeeraminen erittäin vaativaa,niin kuin kommenteissa todettu,vaativampaa kuin koneen(lentokonehan on kuin bussi,mutta ilmassa,siis taivaalla)lentäminen,niin Finskillä mahtavat saumat saada taitavia ammatilaisia puikkoihinsa. Pieni päivityskoulutus bussikuskeille ja muuta kuin rutiininomaista ohjailua ja kahvin juontia lentokoneessa istuen,maisemista nauttien.Nousun ja laskeutumisen hoitavat yhdessä autopilotti ja lennonjohto. Näin olen täältä lukenut.

Olen ihan varma, että jos bussikuski toisi firman kassaan rahaa saman määrän kuin lentäjä, arvostus olisi yhtä hyvä kummallakin. Lentäjä yhden työvuoron aikana kuljettaa melkein kolmesataa matkustajaa, jotka maksavat kaukolennostaan 500-3500 euroa per nuppi. Bussikuski ei pääse samaan.

Mieheni on liikennelentäjä ja on myös diplomi-insinööri. Monilla hänen kollegoillaan on pohjalla toinen tutkinto, harvat ovat suoraan lukiosta. Dippainssejä on tosi paljon, lääkäreitäkin useampi, juristia, kauppatieteiden maisteria ym Korkeakoulutettuja monet. Väitän että jo itse koulutus, vaikka onkin ”amiksessa”

ja lyhyt, on sen verran vaikea, että edellisestä tutkinnosta voi monessa kohtaa olla hyötyä. Esimerkiksi mieheni aikanaan sanoi, että DI -tutkinnosta oli o paljon hyötyä lentäjäopintojen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on liikennelentäjä ja on myös diplomi-insinööri. Monilla hänen kollegoillaan on pohjalla toinen tutkinto, harvat ovat suoraan lukiosta. Dippainssejä on tosi paljon, lääkäreitäkin useampi, juristia, kauppatieteiden maisteria ym Korkeakoulutettuja monet. Väitän että jo itse koulutus, vaikka onkin ”amiksessa”

ja lyhyt, on sen verran vaikea, että edellisestä tutkinnosta voi monessa kohtaa olla hyötyä. Esimerkiksi mieheni aikanaan sanoi, että DI -tutkinnosta oli o paljon hyötyä lentäjäopintojen aikana.

Juuri näin.

mediaseksikkäät alat on aina hyvin palkattuja, kirurgi,lentäjä...

nykyään kaikki on turvattua niin ei ne ole erityisen vaikeita osaaville, mikään ala.

lentäminen eri juttu kuin 60 vuotta sitten, sama lekureilla leikkurissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan varma, että jos bussikuski toisi firman kassaan rahaa saman määrän kuin lentäjä, arvostus olisi yhtä hyvä kummallakin. Lentäjä yhden työvuoron aikana kuljettaa melkein kolmesataa matkustajaa, jotka maksavat kaukolennostaan 500-3500 euroa per nuppi. Bussikuski ei pääse samaan.

Ihmiset tuntuvat unohtavan aina keskustelussa tämän. Jos työntekijä tuo firmalle paljon rahaa, hänelle kannattaa maksaa hyvää palkkaa. Tuottamaton työntekijä on yrittäjälle katastrofi. On asioita, joista ihmiset eivät ole samalla tavalla valmiita maksamaan, esim. mainittu bussilippu. Julkisella puolella päätavoite ei ole samalla tavalla sidottu rahaan, eikä monta potilasta päivässä hoitava potilas kerrytä työnantajan kassaa.  Eri alojen toimintalogiikka on tosi eri, siksi palkka ei ole verrannollinen arvostuksen kanssa.

Hauskaa huumoria. Lentäjä on tietysti inssikoulun käynyt tekniikan ihmelapsi . Pikakursseilla kuuhun lennetään .

Vierailija kirjoitti:

On käsittämätöntä että joku silmät pyörien ihmettelee miksi lentäjien arvostus on eri luokkaa kuin bussikuskin. Tahdon uskoa että kyselijät ovat penskoja eikä aikuisia ihmisiä. Myöskin vertailu lento-onnettomuutta bussin törmäykseen. Vaikka bussionnettomuuksiakin sattuu jossa matkustajat kuolevat on se siltikin pienempi uhri määrä kuin lentokoneturmissa. Noin 40 vrt noin 150-200. Usemimissa bussionnettomuuksissa on myöskin selviäjiä ja sinulla on huomattavasti isommat mahdollisuudet selvitä. Bussin voi myöskin ajaa sivuun tai pysäyttää(lukuunottamatta paria tilannetta niin kuin konginkangas)

Kun taas lentokoneturmasta varsinkin jos ongelma johtaa alas syöksyyn on selviytymisprosentti noin 1%. Siinä menee satoja kerralla ja niin julmalla tavalla,ruumismössöä siellä sun täällä jos jotain jää. Ymmärtäähän eppiset että kone tulee aika korkealta alas julmetulla vauhdilla, edes se bussi ei pääse moisiin vauhteihin? Varmaan liian vaikeaa näiden tajuta..

Ei kaikissa koneissa ole satoja matkustajia. Nytkin taivaalla on lähinnä rahtikoneita. Ja sitä ruumismössöä näkevät myös poliisit ja ensihoitajat muuallakin kuin lentoturmapaikoilla. Jos yhtään seuraat uutisia, niin huomaat, että maailmalla tapahtuu jatkuvasti pahoja tieliikenneonnettomuuksia.