Olen laittanut tekstiviestejä, whatsappeja ja sähköpostejakin ystävilleni, lähisukulaisille ym. Eivät vaan vastaa.
Kun käyn esim. facebookissa, niin kappas nämä samat tyypit siellä vihreinä palluroina päivystävät paikalla ja vaikka millä mitalla ovat ehtineet kirjoitella kommentteja muille, tehneet omia päivityksiäkin. Viimeiset puoli vuotta minä olen ollut se, joka on aina aloittanut yhteydenpidon.
Kokemuksia?
Jaksaisitko pitää yhteyttä sellaiseen, joka ei vastaile ja ei ole aloitteellinen yhteydenpidossa?
Mitä mieltä olette: jos en enää laitakaan viestejä, vaan jään odottamaan että välillä toisetkin laittavat minulle? Olenko liian tyly, jos lopetan yksipuolisen yhteydenpidon??
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
https://www.theatlantic.com/technology/archive/2018/01/ignoring-each-ot…
nykyään on yleistä.
En uskalla linkittää, kuten ei moni muukaan. Haluatko kertoa lyhyesti tekstin pääpiirteet?
Mun yksi naapuri kertoi että kun hän jäi työttömäksi, kukaan entinen työkaveri ja tuttu "ei tuntenut" enää häntä. Alentaako työttömän seura sen toisenkin asemaa, eli esim. sen jolla on korkea virka, vakityö, silmät kiilluen tekee vaan uraa vaikka inhoaisi työtään yli kaiken.... Ihan älytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Voi ap, olen miettinyt vastaavia asioita. Itselle häiriköintiä olisi viimeistään se, jos toinen sanoo suoraan ettei toivo yhteydenottoa. Toisaalta useampi kerta, kun toinen näkee viestin, mutta ei vastaa, on myös melko selvä merkki. Tuntuu kyllä tosi pahalta, jos viesteihin ei vastata. Nykyään en juuri edes yritä ja minulla ei ole ystäviä. Olen kiitollinen puolisostani ja meidän eläimistä. Ei sinussa ole mitään vikaa ap. Ansaitset ihania ja välittäviä ihmisiä elämääsi. ❤️
Johdon assistentti kirjoitti:
Olen ihmetellyt ihan samaa kuin ap. Olen lähettänyt what's up viestejä ja kysynyt kuulumisia mm. muutamalle entiselle työkaverilleni. Työssäollessa kaikki oli OK ja viesteihin vastattiin instantly. Valitettavasti YT-neuvottelujen myötä työt päättyivät vuoden vaihteessa, määräaikaisuudet päätettiin, kun vakituisia irtisanottiin. Nyt vallitsevan maailman tilanteen vuoksi, moni kotona etätöissä ollut jo kolmatta viikkoa. Nyt on kuulunut lomautuksia työpaikalta; hienoa, tasapuolisuuden nimissä pääsee moni muukin kokemaan tätä työttömän kiireetöntä elämää - downshiftausta. Kieltämättä tunnen vahingoniloa heitä kohtaa. Työurat ovat olleet 20+ vuotta samassa firmassa.Voi ottaa iisisti ja nauttia kiirettömästä elämästä. Tervetuloa joukkoon ja hakekaa uutta työtä, niin kuin minäkin, Oikeat ystävät ja lähisukulaiset ovat onneksi pysyneet elämässä ja heidän kanssa on puhe- ja viestettelyhteys OK! Tsemppiä ap:lle, jyvät erottuvat akanoista.
Ikävä kuulla.. Hienoa, että sinulla on myös hyviä ihmissuhteita.
Minulle kävi niin, että kun jouduin pitkälle sairauslomalle määräaikaisuuden loppuun, minut poistettiin sairausloman alussa tiimin yhteisestä, epävirallisesta whatsup-ryhmästä ja vielä läheisimmän kollegan toimesta. Tuntui ihan kauhealta.
Minä kyllä viestittelen joka päivä. Aikaisin aamulla "oman väen" kanssa . En odota heti mitään vastausta. En oikein tiedä mitä tarkoittaa aloitus ?.Odotatko oikein keskustelua. Päivän mittaan voin kertoa meidän kuulumisia lisää. Minullakin on tuttu jonka postauksia en halua katsoa, hän laittaa minulle väkivaltaisia sota- tai teroristvideoita .Hän on nainen ja minun serkku joka asuu ulkomailla.En kirjoita hänelle mitään, joskus lapsista jotain pakollista. Henkilökohaiset jutut ja kuvat laitan mesellä. En ole ketään hylännyt vaikken vastaile- Jos laittaa matka- ja ravintolakuvia , ei kai niitä kakikia tarvitse kommentoida. Ihan kivoja. Öisin kirjoittelen kaukomaihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Voi ap, olen miettinyt vastaavia asioita. Itselle häiriköintiä olisi viimeistään se, jos toinen sanoo suoraan ettei toivo yhteydenottoa. Toisaalta useampi kerta, kun toinen näkee viestin, mutta ei vastaa, on myös melko selvä merkki. Tuntuu kyllä tosi pahalta, jos viesteihin ei vastata. Nykyään en juuri edes yritä ja minulla ei ole ystäviä. Olen kiitollinen puolisostani ja meidän eläimistä. Ei sinussa ole mitään vikaa ap. Ansaitset ihania ja välittäviä ihmisiä elämääsi. ❤️
<3 ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.theatlantic.com/technology/archive/2018/01/ignoring-each-ot…
nykyään on yleistä.
En uskalla linkittää, kuten ei moni muukaan. Haluatko kertoa lyhyesti tekstin pääpiirteet?
häh? miksi ette uskalla avaa? Siinä kerrotaan että nykyään on aivan normaalia ettei vastata viesteihin ja että se on tylyä, huonoakäytöstä ja julmaa. Se sattuu kun ei vastata eikä sinuun reagoida. Henkinen väkivalta.
Ostrakismi on nykyään yleistä.
Itse olen hyväsydäminen ihminen enkä kestäisi elää sen asian kanssa etten ole vastannut jonkun viestiin. Voin vain kuvitella se mielipaha mitä saan toiseen ihmiseen :(
Jos haluat jotain tietyn aihepiirin keskustelua, niin useimmat eivät halua julkisella puolella politikoida, eikä puhua työasiota, eikä raha-asioista. Joku aina loukkaantuu. Minäkin olen saanut moittimisia kertoessani liian yksityisiä asioita. Itse en halua katsoa pelkkiä koiran kuvia koko vuoden.
Olen huomannut samaa, jotkut jättää keskustelun kesken yhtäkkiä, jotkut vastaa vaan yhdellä sanalla. Ehkä ne ei halua olla tekemisissä enää. Jätinkin yhteydenpidon ihmisiin jotka olivat tylyn oloisia eivätkä kysyneet kuulumisia takaisin.
En kyllä käsitä, onko tää vaan suomalainen ongelma, vai mitä ihmettä. Musta tuntuu kurjalta jos ei vastata ja siksi vastaan aina muille heti
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut samaa, jotkut jättää keskustelun kesken yhtäkkiä, jotkut vastaa vaan yhdellä sanalla. Ehkä ne ei halua olla tekemisissä enää. Jätinkin yhteydenpidon ihmisiin jotka olivat tylyn oloisia eivätkä kysyneet kuulumisia takaisin.
En kyllä käsitä, onko tää vaan suomalainen ongelma, vai mitä ihmettä. Musta tuntuu kurjalta jos ei vastata ja siksi vastaan aina muille heti
Hei! Minulla on yhteyksiä muiden maiden ihmisiin ja myös sukua. Voin rehellisesti kertoa että tämä on enemmänkin suomalaisten tapa olla vastaamatta. Jopa julkiksetkin ja youtubettajat ovat kiittäneet ja vastanneet viesteihin takaisin.
Itse huomasin että vapaalla ajalla ei enää kuulu suomalaisia kontakteja. Täällä ollaan erityisen outoja.
Suomalaisissa ei ole vielä kehittynyt korkea kulttuuria ja ollaan aika brutaaleja tavoissa. Hyvät käytöstavat ja empatia puuttuvat täysin.
Ulkomailla tunnistetaan paremminkin sen mielyttämisen halu ja ymmärretään ettei haluta pahaa mieltä aiheuttaa.
Muualla on 4000 vuosia vanhoja kulttuureja ja kaupan käyntiä. Siellä päin tiedetään kuinka elintärkeetä on olla ystävällinen ja aktiivinen. Kaikki on kotiinpäin kuin muitakin otetaan huomioon.
Suomi on kyllä turmion tielle jos ei aleta panostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Silloin, kyllä. En minäkään ymmärrä ihmisiä, sellaisia ne vaan on että yhtenä hetkenä ovat (olevinaan) sun kavereita, ja toisena kiinnostat vähemmän kuin kasa kiviä. Per sees tähän se on, etkä selitystä tule näiltä varmasti ikinä saamaan. Saman olen kokenut itsekin kymmeniä kertoja, enkä enää viitsi edes yrittää. Tyhjän saa pyytämättäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Silloin kun Whatsapp tuli yleiseksi. Ennen ihmiset laittoi tekstiviestejä vain silloin kun oli oikeasti asiaa. Nyt kun viestejä voi laittaa ilmaiseksi, niin jutut on pääasiassa turhaa liirumlaarumia ja jos kuuluu useampaan ryhmään, niin ei sitä edes jaksa katsoa kuka on kaivannut. Viestit ei enää merkitse mitään, koska niitä tulee monilta ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Silloin kun Whatsapp tuli yleiseksi. Ennen ihmiset laittoi tekstiviestejä vain silloin kun oli oikeasti asiaa. Nyt kun viestejä voi laittaa ilmaiseksi, niin jutut on pääasiassa turhaa liirumlaarumia ja jos kuuluu useampaan ryhmään, niin ei sitä edes jaksa katsoa kuka on kaivannut. Viestit ei enää merkitse mitään, koska niitä tulee monilta ja paljon.
Eli ne joille et vastaa, ovat "liirum laarumia" ja prioriteettilistasi häntäpäässä. Jos joku ajattelee näin minusta, niin eipä tuollaiselle enää tarvitse viestejä laittaakaan. Tämä vahvistanee ap:n epäilyt, ettei nuo vastaamattomat vaan välitä kun heillä on niitä "oikeitakin" ystäviä.
Näitä ihmisiä on todella paljon, jotka eivät esim sovi mitään tapaamisia edes parin päivän päähän, kun voi tulla jotain mielekkäämpää tekemistä. Siitä tietää olevansa toisarvoinen heille.
Sama koskee viestittelyä, soittamista, ja jopa somen reagointeja. Olen poistanut erään fb kaverini, vaikka luulin, että oltiin hyvätkin kaverit. Hän vain lakkasi kommentoimasta ja reagoimasta päivityksiini, vaikka piti samalla yhteyttä yhteisiin kavereihimme. Siihen asti soiteltiin puolin ja toisin, ja laitettiin viestiä tuon tuostakin. Se siis siitä. Vaikka sieltä vielä jostain syystä tulisikin yhteydenotto, en usko, että itse enää lämpenisin, koska jotain katkesi lopullisesti.
Laitatko kännissä niitä viestejä vai miksei niinkun KUKAAN vastaa yhteenkään viestiin? Erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut samaa, jotkut jättää keskustelun kesken yhtäkkiä, jotkut vastaa vaan yhdellä sanalla. Ehkä ne ei halua olla tekemisissä enää. Jätinkin yhteydenpidon ihmisiin jotka olivat tylyn oloisia eivätkä kysyneet kuulumisia takaisin.
En kyllä käsitä, onko tää vaan suomalainen ongelma, vai mitä ihmettä. Musta tuntuu kurjalta jos ei vastata ja siksi vastaan aina muille heti
Hei! Minulla on yhteyksiä muiden maiden ihmisiin ja myös sukua. Voin rehellisesti kertoa että tämä on enemmänkin suomalaisten tapa olla vastaamatta. Jopa julkiksetkin ja youtubettajat ovat kiittäneet ja vastanneet viesteihin takaisin.
Itse huomasin että vapaalla ajalla ei enää kuulu suomalaisia kontakteja. Täällä ollaan erityisen outoja.
Suomalaisissa ei ole vielä kehittynyt korkea kulttuuria ja ollaan aika brutaaleja tavoissa. Hyvät käytöstavat ja empatia puuttuvat täysin.
Ulkomailla tunnistetaan paremminkin sen mielyttämisen halu ja ymmärretään ettei haluta pahaa mieltä aiheuttaa.
Muualla on 4000 vuosia vanhoja kulttuureja ja kaupan käyntiä. Siellä päin tiedetään kuinka elintärkeetä on olla ystävällinen ja aktiivinen. Kaikki on kotiinpäin kuin muitakin otetaan huomioon.
Suomi on kyllä turmion tielle jos ei aleta panostamaan.
Suomalaisilla ainoa ns käyttäytymiskoodi jota noudattavat on ,että mitään ei sanota suoraan. Kaikki suoraan puhuminen tapahtuu juoruilun muodossa selän takana. Small talk on hyvin kuppikuntaista ja rajoittunutta. Ei jutella vain tuodakseen hyvää mieltä jollekin randomille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos he eivät edes vastaa sun viesteihin, niin tottakai lopetat häiriköinnin. Jos vastaavat kuitenkin, niin menisin case-by-case - yksipuolinen yhteydenpito isoäitiin joka kuitenkin ilahtuu viestistä on eri asia kuin oma ikätoveri, joka vastaa yksisanaisesti päivän viiveellä. Ei kannata roikkua ihmisissä jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Sana "häiriköinti" kuulostaa tässä kyllä vähän yliampuvalta. Ihan samanlaista viestittely oli meillä vuosia sitten, tosin ne ystävät ja lähisukulaiset oli "häiriköivät" vastavuoroisesti silloin. Mutta, niin, asia ymmärretty ja lopetan kyllä. ap
Jos ihminen ei vastaa mitään viesteihin, hän ei halua viestejä. Viestiminen jollekin joka ei halua viestejä, on häiriköintiä. Ei kannata piinata itseään (tai heitä) yhtään enempää tällaisten ihmisten kanssa. Et kuulosta saavan noista ihmisistä kuin pahan mielen.
Kyllä kyllä, mutta ihmettelen että aiemmin samanlainen viestittely ei ole ollut "häiriköintiä". Siinä on ollut kumpikin osapuoli mukana, ihan samanlaisissa jutuissa ja keskusteluissa. Missä vaihessa viestit muuttuu sitten niinko ööö häiriköinniksi? Kun toinen tuosta vaan yhtäkkisesti päättää että enpä enää vastaa ja haluaa kadota toisen elämästä, silloinko? Mä olen tippunut kärryiltä ja pahasti. ap
Silloin kun Whatsapp tuli yleiseksi. Ennen ihmiset laittoi tekstiviestejä vain silloin kun oli oikeasti asiaa. Nyt kun viestejä voi laittaa ilmaiseksi, niin jutut on pääasiassa turhaa liirumlaarumia ja jos kuuluu useampaan ryhmään, niin ei sitä edes jaksa katsoa kuka on kaivannut. Viestit ei enää merkitse mitään, koska niitä tulee monilta ja paljon.
Tämä on totta, eli kun viestejä tulee liikaa ja niiden viestinä on vain jotain "moi, miten menee?" tyyppistä, niin aika harvoin minulla on aikaa vastata siihen mitään, ei ainakaan heti. Jos taas joku oikeasti itselle tärkeä laittaa viestin, jossa kertoo omista kuulumisistaan, kyselee minun/perheeni kuulumisia ja muuta mukavaa, niin saatan vastata nopeastikin. Tai jos en heti pääse vastaamaan (koska minulla on muitakin elämää), niin vastaan, kun on hyvä aika. Joskus se aika saattaa olla vasta illalla tai joskus seuraavana arkipäivänä tai ihan miten vain. Viestissä pitää kuitenkin silloin olla jotakin, josta ottaa kiinni ja mistä voi kiinnostua. Jos vaikka serkkuni laittaa juuri tällaisen moimitäkuuluu - viestin, niin en välttämättä muista sitä enää lukemisen jälkeen ollenkaan.
Ystävilleni ja perheenjäsenille vastaan kun ehdin ja jos en ehdi ja kysymys oli tärkeä, niin he kyllä soittavat tai laittavat uudestaan viestiä.
Tosi kuitenkin on, että töissä ollessani en ehdi vastata viesteihin, kotiin tullessa perheeni on tärkeämpi kuin jotkut liirumlaarum -viestit ja myös vapaa-aikani saattaa olla sen verran kiireistä, että epämääräiset viestittelyt eivät muistu mieleen. Illalla sitä on jo väsynyt ja kiinnostus alkaa vastaamaan on miinuksella, varsinkaan jos viestittelystä ei tule mitään ihmeellisempää hyvää fiilistä, vaan lähinnä ne ovat minulle se ja sama -osastoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut samaa, jotkut jättää keskustelun kesken yhtäkkiä, jotkut vastaa vaan yhdellä sanalla. Ehkä ne ei halua olla tekemisissä enää. Jätinkin yhteydenpidon ihmisiin jotka olivat tylyn oloisia eivätkä kysyneet kuulumisia takaisin.
En kyllä käsitä, onko tää vaan suomalainen ongelma, vai mitä ihmettä. Musta tuntuu kurjalta jos ei vastata ja siksi vastaan aina muille heti
Hei! Minulla on yhteyksiä muiden maiden ihmisiin ja myös sukua. Voin rehellisesti kertoa että tämä on enemmänkin suomalaisten tapa olla vastaamatta. Jopa julkiksetkin ja youtubettajat ovat kiittäneet ja vastanneet viesteihin takaisin.
Itse huomasin että vapaalla ajalla ei enää kuulu suomalaisia kontakteja. Täällä ollaan erityisen outoja.
Suomalaisissa ei ole vielä kehittynyt korkea kulttuuria ja ollaan aika brutaaleja tavoissa. Hyvät käytöstavat ja empatia puuttuvat täysin.
Ulkomailla tunnistetaan paremminkin sen mielyttämisen halu ja ymmärretään ettei haluta pahaa mieltä aiheuttaa.
Muualla on 4000 vuosia vanhoja kulttuureja ja kaupan käyntiä. Siellä päin tiedetään kuinka elintärkeetä on olla ystävällinen ja aktiivinen. Kaikki on kotiinpäin kuin muitakin otetaan huomioon.
Suomi on kyllä turmion tielle jos ei aleta panostamaan.
Suomalaisilla ainoa ns käyttäytymiskoodi jota noudattavat on ,että mitään ei sanota suoraan. Kaikki suoraan puhuminen tapahtuu juoruilun muodossa selän takana. Small talk on hyvin kuppikuntaista ja rajoittunutta. Ei jutella vain tuodakseen hyvää mieltä jollekin randomille.
Voi sinua ressukkaa, ystävätöntä pientä raukkaa! Jos sinä et ole kovin tärkeä joillekin ihmisille, niin onko se heidän vikansa?
Tuo todella ikävä kuulla, että noin sydämettömästi voidaan toimia - vaikka olisit sairauslomalla olet kuitenkin yrityksen palveluksessa ja sitä kautta tiimisi jäsen! Ihan muljahti sydämessä tuollainen toiminta. Sääliksi käy kollegaasi. Ehkäpä hänellä oli pahoja ongelmia omassa elämässään. Olen kuitenkin varma siitä, että karma maksaa takaisin hänelle - jokin vastoin käyminen muodossa tai toisessa saavuttaa hänetkin ja sitä kautta pitkä sairausloma voi hänellekin olla totista totta, esim, nyt koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi useissa yrityksissä pienimmistä suurimpiin pörssiyhtiöihin lomautetaan ja irtisanotaan. Toivottavasti työllistyit jo parempaan työpaikkaan, ja jos olet vielä työnhaussa, paljon tsemppiä sinulle ja aurinkoa kevääseen! Asioilla on tapana järjestyä, sanoi eräs entinen viisas esimieheni, joka on Executive Vice President -levelillä sekä nykyisin hallitusammattilainen. <3
Olen ihmetellyt ihan samaa kuin ap. Olen lähettänyt what's up viestejä ja kysynyt kuulumisia mm. muutamalle entiselle työkaverilleni. Työssäollessa kaikki oli OK ja viesteihin vastattiin instantly. Valitettavasti YT-neuvottelujen myötä työt päättyivät vuoden vaihteessa, määräaikaisuudet päätettiin, kun vakituisia irtisanottiin. Nyt vallitsevan maailman tilanteen vuoksi, moni kotona etätöissä ollut jo kolmatta viikkoa. Nyt on kuulunut lomautuksia työpaikalta; hienoa, tasapuolisuuden nimissä pääsee moni muukin kokemaan tätä työttömän kiireetöntä elämää - downshiftausta. Kieltämättä tunnen vahingoniloa heitä kohtaa. Työurat ovat olleet 20+ vuotta samassa firmassa.Voi ottaa iisisti ja nauttia kiirettömästä elämästä. Tervetuloa joukkoon ja hakekaa uutta työtä, niin kuin minäkin, Oikeat ystävät ja lähisukulaiset ovat onneksi pysyneet elämässä ja heidän kanssa on puhe- ja viestettelyhteys OK! Tsemppiä ap:lle, jyvät erottuvat akanoista.