Lue keskustelun säännöt.
Oletko ihminen, joka haluaa päästä kaikesta helpolla?
31.03.2020 |
Minä olen, tai olin. Nuorena en käynyt kesätöissä, en edes hakenut töitä, koska kivempaa oli olla kotona. Kotityöt oli ihan hirveää pakkovääntöä ja tappelua, kun vanhempani eivät suostuneet maksamaan minulle siitä mitä jokaisen pitää kotonaan tehdä. Koulussa ala-asteella odotin monesti koulun pihassa jopa kaksi tuntia koulun jälkeen, että joku tulisi hakemaan, vaikka tiesin että oli määrä kävellä kotiin. Tämän jatkuttua tarpeeksi kauan opettajat joutuivat patistelemaan minua lähtemään koulun pihalta. Raahustin pientä kotimatkaa 2 tuntia lumikasoja potkien, toivoen että joku ottaisi kyytiin ja veisi kotiin, koska ei ole kivaa kävellä. Koulussa ja opiskeluaikaan tein vain sen pakollisen minimin mitä oli pakko, jotta pääsi läpi, vailla mitään kiinnostusta siitä opinko oikeasti mitään tai osaanko mitään.
Ekat työpaikat joihin ihmeen kaupalla jotenkin pääsin, aivan peukalo pe*seessä kelloa tuijottaen ja olevinaan jotain tehden toivoin koko ajan, että joku esimies tulisi sanomaan, että "hei voit lähteä jo kotiin ja pidä pari vapaata niin saat pitkän viikonlopun, tässä sulle täysi palkka kuitenkin, nähdään maanantaina!". Olin juuri se työpaikan uusi räkänokka, jolle piti aina sanoa jokainen asia mitä seuraavaksi tehdä. En koskaan kysynyt itse mitä seuraavaksi, vaan olin tekemättä mitään niin kauan kunnes joku tuli sanomaan. Tärkeintä elämässä oli se, että saisin vaan rahaa niin helpolla kuin mahdollista, jotta voisin olla kotona ja tehdä mitä itse haluan.
Tästä on nyt yli 10 vuotta, kun tuollainen vetelehtiminen loppui. Sain työpaikan jossa minulle annettiinkin vähän vastuuta, ja pian huomasin olevani hyvä siinä. Nyt olen kutakuinkin nuoren minäni vastakohta, mies joka TEKEE ja saa asioita tapahtumaan. Kaduttaa kun mietin itseäni nuorempana, mihin kaikkeen olisikaan ollut potentiaalia jos en olisi ollut niin käsittämättömän surkea vätys pitkälle yli parikymppiseksi asti. Ja miksi olin sellainen, sitä en tiedä.
Kohtalotovereita? Uskallatko jopa tunnustaa olevasi edelleen helpolla pääsijä?
Kommentit (252)
Asiat selviää yleensä,puhumalla,tervetuloa selvittämään asia kanssani kasvokkain.En ymmärrä vihjeistä,olen suoran kommunikaation ystävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailman katkerampia ihmisiä on ne, ketkä kauhistelevat, jos joku on saanut jotain sukulaisiltaan tai omilta vanhemmultaan, vaikka ovat aikuisia itse.
Tuo on niin naurettavaa, koska sen kateuden niin huomaa. Nämä ovat pääsääntöisesti niitä, jotka eivät ole erityisen köyhiä olleet, mutta koska eivät ole saaneet mitään vastaavaa tulee se marttyyri mantra: Minä jouduin kaiken ostamaan ihan itse teinistä lähtien! Kyllä tuosta saa olla ylpeä, että on niin tomerasti toiminut mutta olen törmännyt myös siihen että tuo mukamas oikeuttaa sitten kantamaan jotain kaunaa niitä vastaan, jotka ovat saaneet jotain vanhemmiltaan.
Ja jos tuon sanoo 40-luvulla syntynyt voi olla oikeasti kyseessä henkilö, jolla on ollut köyhä lapsuus, mutta jos tuon sanoo 70- 80-luvulla syntynyt, väitän että sen takana on enemmän kateus sitä toista vastaan, kun kertomus omasta köyhästä lapsuudesta.
Olin kerran nuorena eräässä jutusssa osallisena, jossa kyllä yleisesti oli osallistujien vanhemmat maksaneet. Pari oli näitä, jotka olivat raapineet kovalla kesätyöllä rahat kasaan. Hienoa, daiva4 kevuja, mutta jotenkin oliko ryhmönvetäjällä jotain ikäviä asenteita niitä kohtaan joiden vanhemmat olivat maksaneet? Vaikutti vähän siltä. Kun tuli niiden luokse oli oli sellainen haukan ilme ja: Sitnä et ole vissiin maksanut itse...."
Olin lapsena pikkuvanha,en ole koskaan ollutkaan lapsi.Synnyin murrosikäisenä tänne.En kuunnellut lastenlauluja,siirryin heti kovempaan kamaan.Kasvatusneuvolaan jonne äitini minut kiikutti,autismi epäilyjen vuoksi,olin sielläkin besserwiser.olin ehkä 3 -vuotias ja sanoi hoitajille,"täyttykö täällä tehdä joku palikkatesti.Kylä mä osaan palikat oikeisiin kohtiin työntää:")Ei todettu autismia,todettiin,on tullut isäänsä.Sitä ei koskaan siis diagnotisoity,mutta minulla on edelleen vahvat epäilykseni asiasta.
Erityisherkkyyteni vuoksi,en pysty olemaan epämukavuusvyöhykkeellä kovin pitkään.Yksityisyyteni on minulle rakkaampaa kuin ihmisten seura.Luottoystävättäreni ja puolisoni riittävät minulle.Tulle epämukava olo jos joutuu koko ajan olemaan sosiaalinen ja höpöttämään tai yrittämään väkisin jotain jutun juurta. Kun ei aina jaksaisi puhua,kun tulee niin epämukava olo,kun olen henkisesti niin laiska.Olen aina enemmän vaikuttunut aistielämyksistä kuiin ihmisten seurasta.
Puolisoni on ainoa,jonka seurassa minulla on täysin rento olo!Aina on kiire kotiin . olemaan kuin kotonaan ja olemaan rento!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraskorea jaksan olla vain muutaman tunnin kerrallaan,sitten väsyn ja nukun viikon putkeen!
Joo ja ei. Työni olen aina hoitanut kunnialla mutta muuten olen kyllä luovasti laiska. En halua turhia ponnistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen päälle viisikymppinen mies, joka on luopunut kaikesta turhasta. Kukaan ei välitä tekemisistäni eivätkä ne millään tavalla muuttaisi maailmaa suuntaan taikka toiseen. Lisäksi tähän ikään mennessä on tajunnut ihmiskunnan syvän järjettömyyden. Minulle on aivan samantekevää mitä muut suoriutumisestani ajattelevat.
Naapureihini pidän etäisyyttä,vaikka vanhemmiten olenkin opetellut hieman smalltalkia, Aina en sitäkään jaksaisi ihan kaikkien kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei laiskuuttaan jaksa esittää eikä teeskennellä mitään,Siksi viihdyn kotona.
Kahdelle ihmiselle tässäkin talossa olen joutunut jo sanomaan suoraan,etten jakasisi oikein naapureihini tutustua,kun kysyivät alanko heidän kanssaan ystävyyssuhteeseen.Kun en nyt oikein jaksaisi.Oli pakko sanoa suoraan,kun suoraan kerran kysyivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti,olen vain niin henkisesti laiska ihminen,etten jaksa montaa ystävyyssuhdetta hoitaa,kun aina on kiire kotiin olemaan kuin kotonaan.
Erityisherkkyyteni koskee myös saunassa käymisiä ,sillä olen äärimmäisen häveliäs.Mieheni on ainoa,jonka seurassa käyn ihan mielelläni saunassa.Uimahalleissa niin ihanaa kuin onkin käydä uimassa,on ällöttävää olla alasti muiden alastomien naisten kanssa.Varon visusti,etten katso päätä alemmas muita kylpijöitä.Aistiyliherkkyyteni tekee monesti elämästäni vaikeaa ja ihan helvettiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nykyään. Elämäni on ollut raskasta ja täynnä vastoinkäymisiä. Ajattelen, että nyt olisi oikeasti mun vuoro päästä helpolla. Ansaitsen myös kokemuksen siitä. Harmi vaan, että elämää ei tunnu kiinnostavan mun toiveeni.
Yritän päästä helpolla vain ihmisistä. Liikaa tuhlattua energiaa sille saralle.
Meidän naisten pitää aina päästä helpolla. Ei naisten kuulu nähdä vaivaa asioiden eteen kun se on miesten velvollisuus hoitaa naiselle asioita että nainen pääsee nauttimaan vaan oikeuksista ilman mitään velvollisuuksia
En aio enää elämässäni viidenkympin ylitettyäni yrittää yhtään mitään työllistäytyäkseni,kun ei tarvitse!Nautin eläkepäivistäni.Varasimme puolisoni kanssa ensi kesän matkan Los Angelesiin,Jo neljättä kertaa sinne matkustamme,ihana Enkelten kaupunki ,suuri Illuusio:)Siellä jos missä ihmiset nauttivat elämästään:)
Vapaa-aika on minulle tärkeämpää kuin työn tekeminen ja sitä myöden vaurastuminen.En laiskuuttani jaksa tämän enempää vaivaa nähdä rikastuakseni,mieheni on samanlainen.Emme ole lankaan kilpailuviettisiä!Elämän voi ottaa juuri näin rennosti,ettei koko ajan tarvitse kilpailla verissäpäin,kun se on niin vastenmielistä!
Down shiftaus,downshifatus,vasemmisto on rules!
Menen alimman resistensin tietä. Jos joutuu kauheasti uurastamaan onko se silloin se paras vaihtoehto?