Lue keskustelun säännöt.
Oletko ihminen, joka haluaa päästä kaikesta helpolla?
31.03.2020 |
Minä olen, tai olin. Nuorena en käynyt kesätöissä, en edes hakenut töitä, koska kivempaa oli olla kotona. Kotityöt oli ihan hirveää pakkovääntöä ja tappelua, kun vanhempani eivät suostuneet maksamaan minulle siitä mitä jokaisen pitää kotonaan tehdä. Koulussa ala-asteella odotin monesti koulun pihassa jopa kaksi tuntia koulun jälkeen, että joku tulisi hakemaan, vaikka tiesin että oli määrä kävellä kotiin. Tämän jatkuttua tarpeeksi kauan opettajat joutuivat patistelemaan minua lähtemään koulun pihalta. Raahustin pientä kotimatkaa 2 tuntia lumikasoja potkien, toivoen että joku ottaisi kyytiin ja veisi kotiin, koska ei ole kivaa kävellä. Koulussa ja opiskeluaikaan tein vain sen pakollisen minimin mitä oli pakko, jotta pääsi läpi, vailla mitään kiinnostusta siitä opinko oikeasti mitään tai osaanko mitään.
Ekat työpaikat joihin ihmeen kaupalla jotenkin pääsin, aivan peukalo pe*seessä kelloa tuijottaen ja olevinaan jotain tehden toivoin koko ajan, että joku esimies tulisi sanomaan, että "hei voit lähteä jo kotiin ja pidä pari vapaata niin saat pitkän viikonlopun, tässä sulle täysi palkka kuitenkin, nähdään maanantaina!". Olin juuri se työpaikan uusi räkänokka, jolle piti aina sanoa jokainen asia mitä seuraavaksi tehdä. En koskaan kysynyt itse mitä seuraavaksi, vaan olin tekemättä mitään niin kauan kunnes joku tuli sanomaan. Tärkeintä elämässä oli se, että saisin vaan rahaa niin helpolla kuin mahdollista, jotta voisin olla kotona ja tehdä mitä itse haluan.
Tästä on nyt yli 10 vuotta, kun tuollainen vetelehtiminen loppui. Sain työpaikan jossa minulle annettiinkin vähän vastuuta, ja pian huomasin olevani hyvä siinä. Nyt olen kutakuinkin nuoren minäni vastakohta, mies joka TEKEE ja saa asioita tapahtumaan. Kaduttaa kun mietin itseäni nuorempana, mihin kaikkeen olisikaan ollut potentiaalia jos en olisi ollut niin käsittämättömän surkea vätys pitkälle yli parikymppiseksi asti. Ja miksi olin sellainen, sitä en tiedä.
Kohtalotovereita? Uskallatko jopa tunnustaa olevasi edelleen helpolla pääsijä?
Kommentit (252)
Cheerleader treenien jälkeen,pistettiin tyttöjen kanssa tupakaksi.Liian mukavaa elämää,niinpä niin!(:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tänäänkää huvittais yhtään siivota,vähän sinnepäin,kun en jaksa laiskuuttan!Oispa palvelijat,oispa miljonääri!
En. Nautin haasteista ja kehittymisestä sopivassa mittakaavassa.
Osaisin hyvin olla äärettömän rikas ja joutilas,tekemättä mitään!
Kaikki ruumillinen rasite sattuu,en halua kärsiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen veltto ja flegmaattinen, kirjojen ja lehtien lukemiseen kulutan tuntikausia,mutta kaikki ruumillinen ponnistus näin mukavuudenhaluiselle ihmiselle on liikaa vaadittu!Tosaalta taas jooga on kiva samoin uiminen tai kävelylenkit ovat ihania ja nautittavia,mutta ne ovatkin mukavaa tekemistä.
Ehkäpä siksi en niissä käytännönläheisissä duuneissa ollutkaan hyvä ja sain koko ajan kenkää!Kaikista ei ole duunareiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hilkulla olikin,että olisin päässyt yloopistolle,mutta en sitten kuitenkaan päässyt.Sieltä valmistuneena olisin nyt siisteissä sisätöissä.Se oli viimeinen kerta kun ennen viittäkymppiä yritän enää yhtään mitään.Nyt vietänkin sitten leppoisia eläkepäiviä.Hoh-jaa,kohta imuroin asunnon loppuun ja menen pesemään vessaa,vaikka ei yhtään kiinnostaisi!
Erite ja kakka ja oksennus kammoisena leipätyöni lähihoitajana tyssäsi heti alkuunsa,työnnettiin työkyvyttömyyseläkkeelle liian herkkänä alalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kun oman takamuksensa pystyy pyyhkmään yökkäilemtättä!Niin vastenmielistä!Kyllä ihmisenä oleminen on kamalaa!
Mikään ei elämässä ole kammottavampaa kuin paska,paitsi oksennus:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on lyhyt. Pyrkinyt käyttämään siksi ajan aina tehokkaasti. Ei ole ollut mielekästä haudata itseään toimettomuuteen jo elinaikana. Turhakin toimi parempi kuin nuorena nukkunut.
Nautin joutilaisuudesta.Ei hävetä yhtään olla toimeton!On hanaa kun saan omistautua kotonani pelkästään kulttuurin harrastamiseen,juuri näin piti käydäkin:)Nautin elämästäni ja joutilaisuudesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omistan koko elämäni nautinnoille ja hyvälle ololle!
Haluaisin päästä, mutta koska tiedän, että siitä on itselle loppujen lopuksi enemmän haittaa kun hyötyä niin en ole.
Olen tavallaan sinun vastakohta. Nuorena ja koulussa suoritin. Ensimmäisissä työpaikoissa suoritin ja suoritin. Palkkiona sain lisää töitä. Vähemmän töitä tekevät työkaverit sai 50% enemmän palkkaa.
Sairastuin töissä krooniseen kipuun. Nyt elän vain ja ainoastaan itselleni ja mahdollisimman helppoa elämää. En käy töissä, vaan elän kituuttaen säästöilläni ja pienillä tukiaisilla.
Aina helpoimman kautta,aina alta riman,kun olen niin laiska ja mukavuudenhaluinen.
Ehdottomasti, kaikista hankalinta oli suoriutua yliopistosta jotta pääsi sellaiseen työhön jossa nyt olen. Eli teen kotona kaiket päivät leppoisia hommia ja toivon lottovoittoa ettei tarvitsisi tehdä senkään vertaa.
Kyllä. Edelleenkin teen minimin ja menen matalimman aidan kohdalta. Silti olen hoitanut menestyksellä lapsikatraani ja olen hyvässä työssä. Joten mitä multa puuttuu? Stressi varmaan. Ja hyvä niin.
Periaatteessa haluaisin tehdä mahdollisimman vähän, mutta en ole tuollainen, koska loppujen lopuksi siitä on itselle enemmän haittaa kuin hyötyä.