Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Oli.
Olen elänyt kuudella vuosikymmenellä. 80-luku oli aivan erityistä aikaa. Tuntuu, että silloin oli aina kesä. Kukaan ei räpeltäny pelien tai puhelimien kanssa. Ihmiset olivat läsnä, eikä kukaan ollu köyhä eikä kipee, kaikilla oli duunia, kersat saivat juosta vapaina laumoissa avaimet kauloissaan. Telkusta ei näkyny niin paljon ohjelmaa, että olis tullu ruudun ääreen jäätyä. Tavattiin toisiamme kasvotusten, me aikuset.
Kaikki oli joteski lämmintä ja huoletonta ja värikästä (se muoti nosti jo yksin mielialoja, hymyilytti).
Ei se kaikilla taatusti näin huoletonta ollu, mutta... Olispa aikakone!
Kylläpäs räpellettiin pumelimilla :D Paikallispuhelinyhtiö avasi 80-luvulla sensaatiomaisen juttuluurin, jossa useampi anonyymi henkilö sai keskustella keskenään. Ihmeellistä tekniikkaa! Sitten soitettiin puhelinkopista neiti Ajalle, kun piti tietää, paljonko kello oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli.
Olen elänyt kuudella vuosikymmenellä. 80-luku oli aivan erityistä aikaa. Tuntuu, että silloin oli aina kesä. Kukaan ei räpeltäny pelien tai puhelimien kanssa. Ihmiset olivat läsnä, eikä kukaan ollu köyhä eikä kipee, kaikilla oli duunia, kersat saivat juosta vapaina laumoissa avaimet kauloissaan. Telkusta ei näkyny niin paljon ohjelmaa, että olis tullu ruudun ääreen jäätyä. Tavattiin toisiamme kasvotusten, me aikuset.
Kaikki oli joteski lämmintä ja huoletonta ja värikästä (se muoti nosti jo yksin mielialoja, hymyilytti).
Ei se kaikilla taatusti näin huoletonta ollu, mutta... Olispa aikakone!
80-luku oli tosiaan täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
Mihin nyt mitäkin vertaa. Oli jo tuolloin kokoomusukkoja, jotka kyöräsivät perheensä 2 x vuodessa Teneriffalle ja vaihtoivat joka toinen vuosi Volvoa tai Mersua.
Oli paljon tasakattoisia, energiaa haaskaavia öljylämmitystaloja uima-altaineen.
Mitään ei kierrätetty vaan kaikki jätteet aumattiin kaatopaikoille tai mökkitien varsille.
On niitä tloja vieläkin, mutta ei niissä uima-altaissa kannata vettä pitää. Ruokaa tuotti moni ihan itselle, ei tarvinnut kytätä, mitä on siihen ujutettu:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3800627/kortisonikuuri-migreenin-katkai…?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Taivaskanavat ja Ruotsin tv näkyi, jos kerrostalossa oli kaapeli. Kotimaisilla kanavilla ohjelmatarjonta oli suppeampaa, mutta laatu korvasi määrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
No en nyt tiedä. Jätteet dumpattiin suunnilleen takapihalle. Autot saastuttivat järkyttävästi enemmän kuin nyt. Et ehkä elänyt silloin, niin et muista sitä katkua ennen ympäristönormien tiukkenemista?
Talvisin lumi kaupungissa meni mustaksi hetkessä. Energiankäyttö on sittemmin tehostunut ja moni ympäristömyrkky kielletty. Elämä oli niukkaa ja ympäristöystävällistä ehkä sodan jälkeen pula-aikaan, mutta ei kyllä 1980-luvulla.
Velkarahalla kerskakulutettiin kuin ei huomista olisi, tuli vesisänkyä, leipäkonetta, mikroaaltouunia ja laskettelusuksia!
Minusta 90-luvun laman kirpputorit ja niukkuus pvat paljon lähempänä ympäristöarvoja kuin se hullu meno kasarin lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ollut. Tässä muutamia ongelmia, jotka muistan kouluajoilta 80-luvulta.
-Koulukiusaaminen oli erittäin yleistä, eikä siihen puututtu juuri mitenkään. Kiusaaminen nähtiin lasten normaalina kanssakäymisenä aika pitkään.
-Muutenkin lapset pistettiin ulos leikkimään keskenään. Vanhemmat kutsuivat sitten syömään kotiin, kun illallinen oli valmis. Lapsia ei valvottu juuri ollenkaan, mikä tarkoitti enemmän tapaturmia ja turvattomuutta lapsille.
-Vilkkaat lapset laitettiin rehtorin kansliaan puhutteluun, olisi pitänyt istua hiljaa kiltisti lukemassa. 45 minuuttia paikallaan lukemista/opettajan kuuntelua on 7-vuotiaalta aika paljon vaadittu.
-Liikunnan merkitystä ei ymmärretty, eikä opetuksessa otettu millään lailla huomioon lapsen omaa uteliaisuutta, vaan kaikki menivät saman kaavan mukaan koko ajan. Se aiheutti nopeammille oppijoille turhautumista ja hitaammille nolostumista.
-Erityislapset laitettiin samalle erityisluokalle, jossa opettaja yritti selvitä 20 lapsen kanssa. Varmasti jokaisen tarpeet eivät tulleet huomioiduksi. Autismia ei juuri ymmärretty siihen aikaan, ei myöskään ADHD:tä. Lääkkeitä ja terapioita ei juuri ollut.
-Oli häpeä, jos käytösnumero oli alle 10. Jos joku opettaja otti oppilaan silmätikukseen, syytettiin sitä lasta ettei ole osannut käyttäytyä.
-Lapsia sai lyödä rangaistukseksi, myös koulussa.
Ei kyllä olisi saanut lyödä koulussa, koska ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen kouluissa jo 1914, mutta kuka niistä uskalsi kotona valittaa. Seurauksena oli selkäsauna. Opettajissa oli paljon tuolloin vielä häiriintyneitä, osalla sotatrauma ( tosin eläköityivät 1980- luvulla) ja muuten mielenvikaiset. Varsinkin kansankoulunopettajakoulutukseen pyrki ja pääsi alempien sosiaaliluokkien lahjakkuuksia ja ylempien luokkien ”mustia lampaita”.
Ei kansakoulua ollut enää 1980-luvulla. Se muuttui peruskouluksi jo 1970-luvulla.
Mutta opettajat olivat suurimmaksi osaksi vielä kansakoulunopettajatutkinnon suorittaneita. Viimeiset jäivät eläkkeelle joskus likempänä vuotta 2010.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainojen korot olivat toistakymmentä prosenttia, vaikkakin verovähennyskelpoisia. Maksimi oli kymmenen vuotta, sinä aikana piti laina saada maksetuksi. Kodinkoneet olivat kalliita, väritelevisio maksoi 3000 markkaa, nettokuukausipalkka saattoi olla 3500 markkaa, ruoka oli kalliimpaa tuloihin nähden, puoli kiloa kahvia maksoi v. 1987 n. 20 mk, kuppi kahvia kahvilassa n.2,50 mk.
Korot nousivat vasta 90-luvulla...
80-luvulla korkotaso oli kyllä korkeampi kuin nykyään. Toki 90-luvulla vielä enemmän.
Mutta korkojen ohella oli ihana inflaatio, joka auttoi lainan maksussa.
Joo, mutta mitään lähemmäs 20 prosentin korkoja EI ollut 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Oli. Silloin ei ollut syntyneet kaikenlaiset kusipäät vielä.
Silloinkin oli omat kusipäänsä, kiusaaminen rehotti, niin kouluissa kuin työpaikoillakin! Olen itse 1960-luvulla syntynyt ja mielestäni nykyiset parikymppiset käyttäytyvät paremmin kuin ikätoverini 1980-luvulla. Silloin osa porukkaa oli melkoisia juntteja, käytöstapoja ei ollut minkäänlaisia ja häiriökäytökseen ei puututtu millään lailla! Alkoholia käytettiin reippaasti ns. perseet olalle - meiningillä. Alaikäisten juomista pidettiin normaalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä34029 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
No en nyt tiedä. Jätteet dumpattiin suunnilleen takapihalle. Autot saastuttivat järkyttävästi enemmän kuin nyt. Et ehkä elänyt silloin, niin et muista sitä katkua ennen ympäristönormien tiukkenemista?
Talvisin lumi kaupungissa meni mustaksi hetkessä. Energiankäyttö on sittemmin tehostunut ja moni ympäristömyrkky kielletty. Elämä oli niukkaa ja ympäristöystävällistä ehkä sodan jälkeen pula-aikaan, mutta ei kyllä 1980-luvulla.
Velkarahalla kerskakulutettiin kuin ei huomista olisi, tuli vesisänkyä, leipäkonetta, mikroaaltouunia ja laskettelusuksia!
Minusta 90-luvun laman kirpputorit ja niukkuus pvat paljon lähempänä ympäristöarvoja kuin se hullu meno kasarin lopussa.
Autojen päästöt olivat itseasiassa niin pahoja, että monet pikkulapset kaupungissa kärsivät valekuristustaudeista. Vasta myöhemmin keksittiin, että tämä johtui siitä että lyhyytensä vuoksi pienet lapset käytännössä kävelivät niissä savuissa.
Ratkaisukin löytyi: "Muuttakaa ulos kaupungista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Omituista. Omassa kotikaupungissani kaikkialla näkyi MTV ja taivaskanavat olivat yleisiä, vuosikymmenen lopulla oikeastaan kaikilla. Enkä tuntenut ketään, jolla ei olisi ollut väritelkkaria. Tai videoita, videokamerat yleistyivät myös.
Sama kuin matkustuksessakin. Muutamilla onnekkailla oli mukavasti kaikkea eikä edes ymmärretty, että suurin osa ei matkustellut tai katsellut kolmosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni 80-luku oli onnellista aikaa, koska olin silloin lapsi ja elin turvattua elämää.
Jälkikäteen olen kuitenkin kuullut, että se oli monelle myös ahdistavaa aikaa: silloin vielä pelättiin suurvaltojen välistä ydinsotaa. Neuvostoliitossa vallitsevat erittäin vakavat ympäristöongelmat tulivat ilmi, ja ympäristön saastumiseen alettiin herätä muutenkin. Tapahtui Tsernobylin onnettomuus, jonka seurauksia pelättiin Suomessakin. AIDS aiheutti pelkoa ja kauhua niissäkin, joilla ei ollut taudin suhteen mitään todellista riskiä. Jne.
Minä elin 80-luvulla eikä Tsernobylin laskeumia pelätty ja koko uutista hyssyteltiin ja vaaraa ihmisille ei ollut. Samana vuonna ihmiset keräsivät marjoja ja jopa sieniä, söivät poronlihaa. Vasta jälkeen päin kuultiin että ei olisi ehkä kannattanut leikkiä vesisateessa alueella, johon oli juuri pilvet tulleet Ukrainasta.
Aidsia ei pelätty, sehän levisi vain tietyissä piireissä. Rauhanmarsseja oli, mutta ydinsotaa ei pelätty, koska loogisesti ajateltuna jos toinen valtio ydinpommittaa toista, niin toinen pommittaa heti takaisin ja niin edelleen ja silloin on koko maapallo ydinsaasteessa eli ydinpelote teki tehtävänsä eikä ydinsota olla todennäköinen.
Ympäristön saastumisen herättiin, mutta yhä on kaloissa dioksiinia ja elohopeaa, kalat syntyvät väärän sukupuolisina muovilähtöisten hormonihöiriköiden takia, samasta syystä lapsilla alkaa puberteetti ennenaikaisesti.
Näin minä 80-luvun muistan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Omituista. Omassa kotikaupungissani kaikkialla näkyi MTV ja taivaskanavat olivat yleisiä, vuosikymmenen lopulla oikeastaan kaikilla. Enkä tuntenut ketään, jolla ei olisi ollut väritelkkaria. Tai videoita, videokamerat yleistyivät myös.
Sama kuin matkustuksessakin. Muutamilla onnekkailla oli mukavasti kaikkea eikä edes ymmärretty, että suurin osa ei matkustellut tai katsellut kolmosta.
Mustavalkotelkkarit olivat hyvin yleisiä opiskelija-asunnoissa. Opiskelijoilla ei ollut läheskään kaikilla esim. pölynimuria, videoista puhumattakaan!
Oli parempi aika ehdottomasti:
-ei älykännyköitä eikä nettiä, ei ihmiset koko ajan kiinni ruudussa
-ei sosiaalista mediaa ja sen lieveilmiöitä
-ei moraalista rappiota, perheet olivat vielä enemmän yhdessä ja lapsilla oli äiti ja isä: avioerot olivat vielä poikkeuksia, eivät normi
-ei överiksi menevää sosiaalivaltiota vielä ja sen tukia, ei liiallista valtion velanottoa asioihin mihin ei oikeasti ollut varaa.
-ei nykyisiä syrjäytyneiden nuorten armeijoita
-ihmiset kuuluivat enemmän kirkkoon ja uskontoa kunnioitettiin enemmän
- feminismi ei ollut mennyt överiksi
-trans/homo/lesbojen oikeudet eivät olleet vielä ylikorostetussa asemassa kuten nykyään, muutenkaan poikkeavia ja mieleltään häiriytyneitä ei oltu päästy määrittelemään normeja yhteiskunnassa
-lapsia syntyi enemmän ja väestörakenne oli vielä terveempi
....haluatteko että jatkan?
Oli paratiisi. Onnistuin viettämään railakasta opiskelijaelämää koko 80-luvun ja krapula oli hirveä kun heräsi 90-lukuun ja lamaan. Ette voi kuvitellakaan miten silloin kaipasin edellistä vuosikymmentä. Suomi eli nousukautta koko 80-luvun, Neuvostoliiton kauppa tuotti voittoa (vaikka ei uskoisi) , markkaa jopa revalvoitiin eli arvoa korjattiin ylöspäin, ulkomaanmatkailukin oli halpaa jos ei vaatinut neljän tähden lomia kaukokohteissa, vaatteet olivat laadukkaita kotimaisia, kallista oli ainoastaan alkoholi jos piti olla 12 vuotta vanhaa viskiä, autoilu jos ei Saab, Ladaa tai Talbot kelvannut, sekä sisäfilee.
Olin parikymppinen 80-luvun alkaessa ja se usko tulevaisuuteen nuorilla oli jotain mitä ei ole enää tänäpäivänä. Ei sitä turhaan nousukaudeksi kutsuta.
Kannattaa muistaa, että onnellisuus on usein sitä, että uskot sinulla menevän huomenna paremmin kuin tänään.
Niin kyllä itäblokin maihin sai matkustaa 80- luvulla, mutta niistä muualle todellisella vaivalla. Aina jonkun perheenjäsenen piti jäädä kotimaahan "pantiksi", koko perhe ei voinut koskaan matkustaa yhdessä. Mies kävi työnsä puolesta paljon juuri itäblokin maissa ja Neuvostoliitossa. Odottelin jonkun kerran tuliaisia, mutta mies sanoi, että ei siellä ollut mitään ostettavaa. Ei ollut mitään ostettavaa?! En voinut käsittää, kun olin matkustellut itse ainoastaan länsimaissa. Sitten kun itse pääsin käymään kyseisissä maissa, niin voi sitä ankeuden määrää.
Alue: Aihe vapaa
Meillä näky vaan 2 televisiokanavaa, jos jakso antennia katolla käydä vääntelemässä, ei mitään Eurosportteja näkyny. VHS-nauhuri tuli torppaan 1985.