Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
1980-luku oli ankeaa tylsää aikaa jolloin ei ollut edes suuria aatteita, edistysuskokin oli jopoissa kun ympäristöongelmat olivat tiedossa. Ilmastomuutoksen kehitys - joka toteutunut - kuului kouluopetukseen, metsät kärsivät happosateista ja harsuuntuivat, keskieuroopassa oli valtavia saasteongelmia, Rhein ja Saksa myrkkyskandaaleja täynnä, järvet happamoituivat. Helsingin uimavedet olivat hirveässä kunnossa, uimarannat kiinni, vaikka sinilevästä ei vielä tietoa. Näistä moni paikallinen ongelma on itseasiassa korjautunut, että siihen nähden ollaan menty parempaan.
Tästä tuli mieleeni, että läheisen järven pohjassa meni viemäriputki, joka sitten hajosi ja se kaikki levisi järveen. Tästäkin puhuttiin, siis että pökäleitä kellui siellä uimarannalla, mutta virallisesti tästä ei tiedotettu mitään. Nykyisin järvillä on omia suojeluyhdistyksiäkin, olen itsekin sellaisen jäsen. Jos järven pohjassa menee viemäriputki, siitä ollaan huolissaan ja tivataan sen kuntokartoituksia. Lehdissä on isot jutut, jos vähän viemärivettä pääsee luontoon. Eteenpäin on menty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli koska oli ns. täystyöllisyys ja palkalla tuli reilusti toimeen. Toisin kuin nyt, kun on massatyöttömyys ja palkalla ei tahdo tulla edes toimeen.
Niin ja suomen valtiolla ei ollut velkaa. Ei oltu EU:ssa jonne kaikki meitin rahat häviää. Oli ihanaa että oli töitä ja kaikki muutenkin vain niin paljon helpompaa kuin nykyisin.
Mistä näitä putin-persuja aina ilmestyy? Suomi oli suljettu sosialistinen valtio, joka oli täysin Neuvostoliiton saappaan alla. Ei todellakaan ollut vapaa maa!
No ei kyllä ollut, älä valehtele. Ei ollut suljettu eikä sosialistinen ja Neuvostoliittokin alkoi hajota tuolla vuosikymmenellä.
Assburger kirjoitti:
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Itse tutustuin useisiin ihmisiin entisistä itäblokin maista ja kyllä se heidän todellisuutensa oli ollut aivan eri universumista kuin Suomessa. Heidän köyhyyteensä ja kertomukset pelosta, kielloista, valvonnasta ja vainosta olivat karmeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Höpö höpö. Matkustelu alkoi jo 70-luvulla. Me tavallisten perheiden kakarat menimme 17-18v etelään lomalle kesäduunirahoilla jos ei kotoa saanut. Silloin käytiin kerran viodessa etelässä, kävin myös 2 kesänä interrailillä ympäri Eurooppaa. Tukholmassa käytiin 1-2 krt vuodessa. Sitten myöhemmin käytiin Tallinnassa ja kaupunkilomilla. Nykyään matkat ovat halvempia ja tehdään omatoimimatkoja mutta kummasti riitti rahat käydä etelässä. Kaukomatkoja ei silloin niinkään tehty, ainakaan nuoret. Nyt ei vielä tiedä miten matkailu muuttuu koronan takia. Nyt ei ole hinkua mihinkään.
Massaturismihan alkoi jo 1960-luvulla Kanarialle. Mutta onhan täältä aina matkusteltu. Omat sukulaiseni ovat käyneet lomamatkoilla ympäri Eurooppaa säännöllisesti jo ainakin 1900-luvun alusta asti, postikorttien ja kirjeiden mukaan. Toki tämä oli viime vuosisadan alkupuolella mahdollista vain varakkaille ja laajempi turismi ulkomaille alkoi vasta 1960-luvulla.
Omien vanhempieni ja isoveljeni kanssa teimme neljästään kuplavolkkarilla ja teltta- tai retkeilymajamajoituksella matkoja Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan etenkin 1970-luvulla. Kaukaisimmat matkakohteet 1970- ja 1980-luvuilla olivat meille Bulgaria (Varna), Italia (Rimini) ja Espanja (Torremolinos). Lisäksi kävimme lukion luokkaretkellä Leningradissa 1980-luvulla. Neuvosto-Eesti ei ollut mitenkään erityisen suosittu matkakohde Tukholmaan verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ollut. Tässä muutamia ongelmia, jotka muistan kouluajoilta 80-luvulta.
-Koulukiusaaminen oli erittäin yleistä, eikä siihen puututtu juuri mitenkään. Kiusaaminen nähtiin lasten normaalina kanssakäymisenä aika pitkään.
-Muutenkin lapset pistettiin ulos leikkimään keskenään. Vanhemmat kutsuivat sitten syömään kotiin, kun illallinen oli valmis. Lapsia ei valvottu juuri ollenkaan, mikä tarkoitti enemmän tapaturmia ja turvattomuutta lapsille.
-Vilkkaat lapset laitettiin rehtorin kansliaan puhutteluun, olisi pitänyt istua hiljaa kiltisti lukemassa. 45 minuuttia paikallaan lukemista/opettajan kuuntelua on 7-vuotiaalta aika paljon vaadittu.
-Liikunnan merkitystä ei ymmärretty, eikä opetuksessa otettu millään lailla huomioon lapsen omaa uteliaisuutta, vaan kaikki menivät saman kaavan mukaan koko ajan. Se aiheutti nopeammille oppijoille turhautumista ja hitaammille nolostumista.
-Erityislapset laitettiin samalle erityisluokalle, jossa opettaja yritti selvitä 20 lapsen kanssa. Varmasti jokaisen tarpeet eivät tulleet huomioiduksi. Autismia ei juuri ymmärretty siihen aikaan, ei myöskään ADHD:tä. Lääkkeitä ja terapioita ei juuri ollut.
-Oli häpeä, jos käytösnumero oli alle 10. Jos joku opettaja otti oppilaan silmätikukseen, syytettiin sitä lasta ettei ole osannut käyttäytyä.
-Lapsia sai lyödä rangaistukseksi, myös koulussa.
Ei kyllä olisi saanut lyödä koulussa, koska ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen kouluissa jo 1914, mutta kuka niistä uskalsi kotona valittaa. Seurauksena oli selkäsauna. Opettajissa oli paljon tuolloin vielä häiriintyneitä, osalla sotatrauma ( tosin eläköityivät 1980- luvulla) ja muuten mielenvikaiset. Varsinkin kansankoulunopettajakoulutukseen pyrki ja pääsi alempien sosiaaliluokkien lahjakkuuksia ja ylempien luokkien ”mustia lampaita”.
Ei kansakoulua ollut enää 1980-luvulla. Se muuttui peruskouluksi jo 1970-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Höpö höpö. Matkustelu alkoi jo 70-luvulla. Me tavallisten perheiden kakarat menimme 17-18v etelään lomalle kesäduunirahoilla jos ei kotoa saanut. Silloin käytiin kerran viodessa etelässä, kävin myös 2 kesänä interrailillä ympäri Eurooppaa. Tukholmassa käytiin 1-2 krt vuodessa. Sitten myöhemmin käytiin Tallinnassa ja kaupunkilomilla. Nykyään matkat ovat halvempia ja tehdään omatoimimatkoja mutta kummasti riitti rahat käydä etelässä. Kaukomatkoja ei silloin niinkään tehty, ainakaan nuoret. Nyt ei vielä tiedä miten matkailu muuttuu koronan takia. Nyt ei ole hinkua mihinkään.
Massaturismihan alkoi jo 1960-luvulla Kanarialle. Mutta onhan täältä aina matkusteltu. Omat sukulaiseni ovat käyneet lomamatkoilla ympäri Eurooppaa säännöllisesti jo ainakin 1900-luvun alusta asti, postikorttien ja kirjeiden mukaan. Toki tämä oli viime vuosisadan alkupuolella mahdollista vain varakkaille ja laajempi turismi ulkomaille alkoi vasta 1960-luvulla.
Omien vanhempieni ja isoveljeni kanssa teimme neljästään kuplavolkkarilla ja teltta- tai retkeilymajamajoituksella matkoja Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan etenkin 1970-luvulla. Kaukaisimmat matkakohteet 1970- ja 1980-luvuilla olivat meille Bulgaria (Varna), Italia (Rimini) ja Espanja (Torremolinos). Lisäksi kävimme lukion luokkaretkellä Leningradissa 1980-luvulla. Neuvosto-Eesti ei ollut mitenkään erityisen suosittu matkakohde Tukholmaan verrattuna.
Joo, ainoa mikä on muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on, että massaturismi suuntautuu Thaimaahan, eli fyysisesti hieman kauemmas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Omituista. Omassa kotikaupungissani kaikkialla näkyi MTV ja taivaskanavat olivat yleisiä, vuosikymmenen lopulla oikeastaan kaikilla. Enkä tuntenut ketään, jolla ei olisi ollut väritelkkaria. Tai videoita, videokamerat yleistyivät myös.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
No todellakin oli turisteja. Silloinhan kävi täällä ihmisiä jo Kiinasta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
1980-luku oli ankeaa tylsää aikaa jolloin ei ollut edes suuria aatteita, edistysuskokin oli jopoissa kun ympäristöongelmat olivat tiedossa. Ilmastomuutoksen kehitys - joka toteutunut - kuului kouluopetukseen, metsät kärsivät happosateista ja harsuuntuivat, keskieuroopassa oli valtavia saasteongelmia, Rhein ja Saksa myrkkyskandaaleja täynnä, järvet happamoituivat. Helsingin uimavedet olivat hirveässä kunnossa, uimarannat kiinni, vaikka sinilevästä ei vielä tietoa. Näistä moni paikallinen ongelma on itseasiassa korjautunut, että siihen nähden ollaan menty parempaan.
Tästä tuli mieleeni, että läheisen järven pohjassa meni viemäriputki, joka sitten hajosi ja se kaikki levisi järveen. Tästäkin puhuttiin, siis että pökäleitä kellui siellä uimarannalla, mutta virallisesti tästä ei tiedotettu mitään. Nykyisin järvillä on omia suojeluyhdistyksiäkin, olen itsekin sellaisen jäsen. Jos järven pohjassa menee viemäriputki, siitä ollaan huolissaan ja tivataan sen kuntokartoituksia. Lehdissä on isot jutut, jos vähän viemärivettä pääsee luontoon. Eteenpäin on menty.
Tai sitten askeleita taaksepäin. Terrafamesta lähtee purkuputki Oulun-Vuoksen vesistöön, samoin Lapin kultakaivoksilta ympäröiviin vesiin. Purkuputkia rakennetaan ilman asianmukaista lupaprosessia. Luonto ja matkailuyrittäjät kärsivät ja veronmaksajat joutuvat maksamaan ympäristötuhot.
Vierailija kirjoitti:
Ja muuta paskaa 80-luvulta...
-Mielenterveysongelmiin suhtautuminen oli erittäin tuomitsevaa. Mt-ongelmaiset laitettiin laitokseen ja vahvat lääkkeet päälle, niin eivät häirinneet muita. "Hullujenhuoneesta" puhuttiin ihan yleisesti. Oli vähän noloa perheelle, jos joku oli mt-ongelmainen.
-Vanhukset pistettiin sairaalaan makailemaan tai laitokseen. Hoitona sydäntaudille oli lepääminen. Ei ymmärretty, että sydän tarvitsee liikuntaa. Vanhukset laitostuivat. Ei ollut samalla tavalla harrastuspiirejä, jumppaa eikä matkoja, mitä nykyään on tarjolla.
-Kaikkialla poltettiin. Jos menit vaikka bussiasemalle, siellä oli paksu tupakansavu. Samoin huoltoasemat, baarit, ravintolat, joka paikka. En tiedä mitä astmaatikot tekivät silloin, eivät varmaan voineet mennä ollenkaan ulos syömään.
-Luonnonsuojelu alkoi vasta tehdä tuloaan 80-luvun lopulla. Ei kierrätetty mitään, kaikki vaan roskiin ja kaatopaikalle. Pahvipakkaukset, lasipullot, lehdet, kaikki. Taisi olla jo 90-lukua, kun alkoi paperin kierrätys.-Mökillä käytiin puuseessä ja pestiin kädet huljauttamalla niitä järvivedessä. Muutenkin hygienia oli todella huonoa.
-Kaikki söivät samaa ruokaa, maitoallergiset ja keliaakikot olivat sitten koko ajan kipeänä. Kasviksia syötiin todella vähän. Terveellinen välipala oli pala valkoista leipää, voita ja meetvurstia, siihen päälle kurkku- tai tomaattiviipale.
-Syöpään kuoltiin paljon enemmän kuin nykyään. Ylipäätään kaikki lääkkeet ja sairauksien hoidot olivat huonompia.
-Jos olit musta, homo tai muu vähemmistön edustaja, niin se oli voivoi. Syrjinnästä ei puhuttu eikä sitä tuomittu. Vähemmistöistä sai sanoa ihan mitä vain, ja heille sai tehdä melkein mitä vain. Ensimmäinen Pride-paraati oli Suomessa joskus vuonna -85 ja sille osallistui muutama kymmenen ihmistä.
Kylläpä keksit valheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
1980-luku oli ankeaa tylsää aikaa jolloin ei ollut edes suuria aatteita, edistysuskokin oli jopoissa kun ympäristöongelmat olivat tiedossa. Ilmastomuutoksen kehitys - joka toteutunut - kuului kouluopetukseen, metsät kärsivät happosateista ja harsuuntuivat, keskieuroopassa oli valtavia saasteongelmia, Rhein ja Saksa myrkkyskandaaleja täynnä, järvet happamoituivat. Helsingin uimavedet olivat hirveässä kunnossa, uimarannat kiinni, vaikka sinilevästä ei vielä tietoa. Näistä moni paikallinen ongelma on itseasiassa korjautunut, että siihen nähden ollaan menty parempaan.
Tästä tuli mieleeni, että läheisen järven pohjassa meni viemäriputki, joka sitten hajosi ja se kaikki levisi järveen. Tästäkin puhuttiin, siis että pökäleitä kellui siellä uimarannalla, mutta virallisesti tästä ei tiedotettu mitään. Nykyisin järvillä on omia suojeluyhdistyksiäkin, olen itsekin sellaisen jäsen. Jos järven pohjassa menee viemäriputki, siitä ollaan huolissaan ja tivataan sen kuntokartoituksia. Lehdissä on isot jutut, jos vähän viemärivettä pääsee luontoon. Eteenpäin on menty.
Tai sitten askeleita taaksepäin. Terrafamesta lähtee purkuputki Oulun-Vuoksen vesistöön, samoin Lapin kultakaivoksilta ympäröiviin vesiin. Purkuputkia rakennetaan ilman asianmukaista lupaprosessia. Luonto ja matkailuyrittäjät kärsivät ja veronmaksajat joutuvat maksamaan ympäristötuhot.
Tämä on kyllä kurja ilmiö. En nyt kuitenkaan usko, että maailma olisi parempi paikka, jos lakeja ei säädettäisi sen takia, että kaikki ei niitä kuitenkaan noudata. Eli oikeasti lisää valvontaa ja kunnon seuraamukset olisi parempi vaihtoehto kuin silmien ummistaminen. Ehkä nykyisin puututaan joskus ihan joutaviinkin asioihin, mutta ennen tosiaan kaikki perheväkivallat ja pedofiliat ja luonnon tuhoaminen hyssyteltiin piiloon, "se nyt vaan on sellaista".
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kyllä itäblokin maat olivat suljettuja, niistä eivät kansalaiset vapaasti päässeet muuttamaan pois halutessaan.
Valtion arvostelu toi ongelmia ko. maiden asukkaille.
Suomi ei ollut suljettu maa, vaikka Neuvostoliittoa myötäilikin.
Täältä sai vapaasti muuttaa ja matkustaa.
Toki rajamuodollisuudet olivat raskaammat ennen eu:ta ja matkustaminen oli vähäisempää alhaisemman elintason vuoksi.
Lentoliput olivat kalliita.Täällä sai valtiota ja poliitikkoja arvostella. Irwinin "Haistakaa paska koko valtiovalta" saattoi olla Ylellä soittokiellossa, mutta siinäpä se.
Kuinka joku voi niputtaa Suomen samaan kastiin DDR:n tai Neuvostoliiton kanssa?
Itse tutustuin useisiin ihmisiin entisistä itäblokin maista ja kyllä se heidän todellisuutensa oli ollut aivan eri universumista kuin Suomessa. Heidän köyhyyteensä ja kertomukset pelosta, kielloista, valvonnasta ja vainosta olivat karmeita.
Piti siis kirjoittaa, että tutustuin heihin 1990-luvulla, joten muistot olivat vielä tuoreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
Jos ei huomioida kylmää sotaa, jatkuvaa lapsilla ja nuorillakin ollutta ydinsodan ja neutronipommien pelkoa, aidsia ja Kekkosen dementian piilottelua ja seksuaalirikollisten suojelemista lessupiireissä, niin ihan ok oli.
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
Mihin nyt mitäkin vertaa. Oli jo tuolloin kokoomusukkoja, jotka kyöräsivät perheensä 2 x vuodessa Teneriffalle ja vaihtoivat joka toinen vuosi Volvoa tai Mersua.
Oli paljon tasakattoisia, energiaa haaskaavia öljylämmitystaloja uima-altaineen.
Mitään ei kierrätetty vaan kaikki jätteet aumattiin kaatopaikoille tai mökkitien varsille.
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin elämä oli kyllä paljon luontoystävällisempää siinä mielessä, että yksittäinen ihminen käytti paljon vähemmän luonnonvaroja ja saastutti vähemmän kuin nykyään. Ihan koska esimerkiksi autot olivat pienempiä, niitä oli yleensä vain yksi perheessä, ihmiset kävelivät ja pyöräilivät paljon arjessaan, lihaa syötiin vähemmän, ruoka oli enemmän lähituotantoa ja vähemmän toiselta puolelta maailmaa rahdattua ja matkailukin oli ympäristöystävällisempää kun se suuntautui pääosin kotimaahan ja Eurooppaan, monesti junalla, eikä jokainen lennähtänyt noin vain Aasiaan halpalomalle. Ei ollut samaa tuhlaavaa halpismuodin kulutusta tai kulutuselektroniikan tuhlaavaa kulutusta kuin nykyään, kun kaikki koneet uusitaan suurin piirtein vuoden välein.
Eli paljon olisi ympäristöystävällisyydessä syytä ottaa oppia arkisista tavoista tuolloin, tuolloin tavallinen arki oli paljon kestävämpää kuin nykyään. Ei ehkä meuhkattu samalla tavalla, mutta mielenosoittamisen ja somehuutamisen sijaan aidosti elettiin ympäristöystävällisesti.
On ihan totta, että eläminen käytännössä oli ympäristöystävällisempää eli jotain voisi oppia sieltä. Toisaalta kyllä kannattaa muistaa sekin, että ympäristöystävällisyys tuli enemmän tai vähemmän pakon kautta, kun ei ollut vaihtoehtoja. Usein huudellaan miten nykyajan nuoret ja keski-ikäiset vain törsäävät, pitäisi ottaa oppia mummoista. Käytännössä tuntuu niin Suomen kuin maapallonkin mittakaavassa, että kun kituliaasti elänyt ihminen saa rahaa käyttöön, se elää kuin pellossa ja ympäristöasiat ovat viimeisenä arvojärjestyksessä. Lähipiirissäni nimenomaan vanhat ihmiset ovat niitä, jotka ostavat "kun halvalla saa". Tytärpuoleni asunnosta vietiin kirpparille kasapäin käyttämättömiä vaatteita, jotka mummo oli hyvää hyvyyttään ostanut Lidlissä käydessään; osti varmaan aina, kun näki oikeaa kokoa.
Oma mummoni kirkkain silmin sanoi, ettei hänellä "mökin mummolla" roskia edes tule. Tuli tietysti, mutta nakkasi tyhjät pakkaukset ja paristot metsään ohi mennessään. Sitten taas meidän pihan kunnostustöissä maan alta löytyi järkyttävät määrät roskaa vuosikymmeniä vanhoista meetvurstipaketeista pyykkikoneisiin. Eli ympäristön kannalta ihmisellä pitäisi olla selvästikin hyvä ympäristötietoisuus ja tahto elää siivosti tai sitten pitää olla riittävän köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ollut. Siis sehän oli hirveä sääntö- ja kieltoyhteiskunta edelleen. Terassit vasta tulivat, ravintoloissa monissa oli miehillä pikkutakki- ja kravattipakko. Aukioloajat olivat hyvin rajoitetut - se ei ollut kokonaan huono asia kylläkään. Ydinsotaa pelättiin tosissaan ja kaikkialla oli konflikteja, koko Itä-Eurooppa oli suljettu, edes Helsingissä ei ollut turisteja.
Ylättyisitte ankeudesta. Ja väkivaltaa oli, Helsingissä rautatieasemalla oli tosi levotonta, nuorisojoukot tappelivat, kiusasivat, uhkailivat. Kurvi ja Kallio olivat levottomia, Puukkobulevardi - nimi ei ole mikään läppä. Koulussa kiusattiin ja pahoinpideltiin, oli autoritaarisia hirviöopettajia ilman mitään rajjoituksia. Poliisi kohteli nuoria väkivaltaisesti, se oli vain kasvatusta. Pahoinpitelyt eivät olleet rangaistavia mikäli tulkittiin kasvatukseksi.
Juuri näin oli!
Baarissa ei saanut mennä tuoppi kädessä toiseen pöytään. Tiskiltä sai ostaa vain oman juoman, ei voinut ostaa kaverille. TV-kanavia oli kaksi. Olihan näitä vaikka mitä. Kyllä nykyisin on paljon paremmin lähes kaikki asiat.
Mitä ihmettä valehtelet? Kotimaisia tv-kanavia oli kolme ja lisäksi olivat taivaskanavat. Länsirannikolla näkyi myös Ruotsin TV.
Monella näkyi vain kaksi kanavaa. Kolmoskanava taisi aloittaa minun kotikaupungissani vasta vuosikymmenen lopulla. Eikä meillä mitään taivaskanavia näkynyt. Väritelkkarikin saatiin vasta vuosikymmenen puolivälissä.
Omituista. Omassa kotikaupungissani kaikkialla näkyi MTV ja taivaskanavat olivat yleisiä, vuosikymmenen lopulla oikeastaan kaikilla. Enkä tuntenut ketään, jolla ei olisi ollut väritelkkaria. Tai videoita, videokamerat yleistyivät myös.
Jos asui kaapeliverkon piirissä, niin silloinhan näkyi mm. Music TV, Sky Channel ja Eurosport. Kolmoskanava aloitti vuonna 1986 ja siitä tuli 1993 MTV3 kanava. Nykyisen Nelosen edeltäjä aloitti PTV kaapelikanavana vuonna 1990 ja siellä näkyi mm. vuosien 1992-1994 jääkiekkoilun MM-kisat, jolloin Leijonat pelasivat kahdesti MM-finaalissa.
Oli.
Olen elänyt kuudella vuosikymmenellä. 80-luku oli aivan erityistä aikaa. Tuntuu, että silloin oli aina kesä. Kukaan ei räpeltäny pelien tai puhelimien kanssa. Ihmiset olivat läsnä, eikä kukaan ollu köyhä eikä kipee, kaikilla oli duunia, kersat saivat juosta vapaina laumoissa avaimet kauloissaan. Telkusta ei näkyny niin paljon ohjelmaa, että olis tullu ruudun ääreen jäätyä. Tavattiin toisiamme kasvotusten, me aikuset.
Kaikki oli joteski lämmintä ja huoletonta ja värikästä (se muoti nosti jo yksin mielialoja, hymyilytti).
Ei se kaikilla taatusti näin huoletonta ollu, mutta... Olispa aikakone!
Alue: Aihe vapaa
1980-luvulla Suomen talous oli niin hyvällä mallilla, että pankeilla oli varaa maksaa korkoa tileillä olevista rahoista. 4,5 oli korkoprosentti, kun kesällä 1986 vein rippilahjaksi saadut setelit, 400 markkaa, pankkiin. Silloin oli Salpaus selän säästöpankki, mikä sitten 90-luvun laman myllerryksien myötä muuttui Meritaksi ja sitten nykyiseksi Nordeaksi. Juu, silloin 1980-luvun hyvinä aikoina maksettiin korkoa rahoille ja oliko se nyt tammikuu 1986, kun menin pankkiin ja korkoja oli tullut satasen verran.
Enää aikoihin oo mitään korkoja pankit maksaneet. Korkojen maksu lopetettiin säästösyistä, ja nykysinhän joutuu maksamaan pankille korkoa palvelumaksujen muodossa siitä, että sulla ylipäätään on pankkitili olemassa. Paremmin ymmärtäisi noi palvelumaksut, jos kansa yhä asioisi pankkikonttoreissa ja saataisi jotain konkreettista palvelua. Mutta kun on vaan tili ja verkkopankissa käydään maksut maksamassa ja itse näpytellään ja toimitaan. Ei oo kukaan nykysin kasvotusten palvelemassa. Se on sitä palvelua nyt olevinaan, kun on tili ja verkkopankki olemassa. Itse itseäänhän siinä palvellaan.