Oliko 1980-luku paratiisi?
Onko totta että 80-luku oli maanpäällinen paratiisi, jossa kaikki oli hyvin ja ihmiset olivat onnellisia ja ystävällisiä toisiaan kohtaan? Ihmiset olivat aidompia, kiusaaminen oli harvinaisempaa ja vähän omituisetkin (esim. asperger) ihmiset otettiin mukaan porukkaan?
Kommentit (1418)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli koska oli ns. täystyöllisyys ja palkalla tuli reilusti toimeen. Toisin kuin nyt, kun on massatyöttömyys ja palkalla ei tahdo tulla edes toimeen.
Silloin nillä rahoilla tuli toimeen, koska ei ollut mitä ostaa. Ei ollut hypermarketteja, ostareita, pikaruokapaikkoja, aika oli tyystin toinen.
Kasarilla puhuttiin "kulutusjuhlasta", kun ihmiset osti väritelkkarin (yhden! eikä jokaiselle perheessä, kuten nykypäivänä) tai kävivät ekan kerran elämässään kanarialla, yhden kerran siis. Eikä ulkomaanmatkoja tehneet työläiset-keskiluokkaiset, ainoastaan hyvin toimeentulevat. Nykyään ajatellaan että jokaisen pitäisi pystyä jossain tusina-lomakohteessa käymään, pienituloisenkin olisi pystyttävä.
Tuon ajan elintaso tai se "kulutusjuhla" on aika ankea nykypäivään verrattuna. Nykyään on joka tenavalla kädessään puhelin, netti, suoratoisto ja kamera. Ulkona
Ostarit ja pikaruokapaikat kyllä tuli kasarilla. Itäkeskuksen kauppakeskus avattiin- 84. Mutta totta, että turha syyttää kasaria kulutusjuhlista, kun nykyään on kulutusjuhlat potenssiin kymmenen.
Työelämä oli ainakin ihanan yhteisöllistä ja leppoisaa. Vanhemman työpaikalla valtion virastossa oli pitkät kahvitunnit. Rento tunnelma aina kun olin siellä käymässä. Ysärillä sitten säästöt alkoi.
Oli. Naiset uskomattomia ja pilluissa oli rehelliset karvat, jotka tuottivat maksimaallisen erektion tosimiehille. Ja perseet oli visuaalisen kiihotuksen ulkopuolella pelkästään paskan koti.
Kiusata sai vapaasti. Kukaan ei välittänyt; opet, vanhemmat, rehtorit jne.
Opettajatkin kiusasi oppilaita. Meidän koulussa nosteltiin oppilaita seinälle jos ryppyilivät opelle. Oli ihan normaalia.
Kiusaamisesta sanottiin että pojat on poikia ja rakkaudesta ne hevosetkin jne.
Vasta 90-luvulla herättiin että tarttis tehdä tolle kiusaamiselle jotain.
No, ei se 80-luku ollut niin ruusuista kuin kommentoija muistelee. Taisivat olla silloin lapsuus tai teini-iässä, vailla huolta toimeen tulosta. Kyllä 80-luvalla oli työttömyytä, eikä silloinkaan kävelty suoraan tehtaan portista töihin.
Eikä kaikilla ollut varaa ostaa asuntoa. Lainaehdot olivat tiukat ja asunnot kalliita verratuna palkkoihin. Keskiansiot olivat 2431mk / 973€ kk. Asuntojen keskihinta 4374mk m2 / 1750€ m2.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellisia aikoja on aina ollut ja tämäkin aika on onnellisuuden ihmeellistä aikaa.
Varmaan onnellisinta aikaa Suomen historiassa. Kaikki oli silloin mahdollista ja kaikkeen oli varaa
Työtä oli jokaiselle joka jaksoi vaan aamulla töihin herätä. Maailma oli hienoa ja tulevaisuus vielä hienompaa. Ihmiset olivat kauniita ja hyvin käyttäytyviä
Olisi ollut upeaa elää tuolloin ja päästä kokemaan erilainen Suomi.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyi. Ankeaa ja rumaa. Ihan kaikki.
Ei kai tässä sentään nykyhetkestä puhuta?
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhat ovat tuntuvasti vähentyneet ja tekniikka tekee maailmasta paremman ja terveemmän, kun sitä osaa käyttää.
Teknologia tekee maailmasta paljon sairaamman. Ja nyt tekoälyn myötä vain pahenee, emmekä osaa edes kuvitella mitä tulee vielä olemaan.
Oli. Olin nuori. Huoletonta aikaa. Opiskelua ja työ löytyi helposti. Hiv tuli siinä 80 luvun puolenvälin aikoihin uutisiin vähän sotkemaan maailmankuvaa.
Eipä tuo ihan paratiisi olllut, mutta eipä ainakaan ollut persuja eikä muitakaan fasisteja yhteiskuntarauhaa häiritsemässä. Duuniakin oli ja valtiovalta ei nälkiinnyttän tai surmannut sairauksiin / vanhuuteen köyhimpiä kansalaisia. Toki kokkareet olivat silloinkin ns. ahneita mulkkuja, mutta Kekkosen perintö eli yhä. Tähän fassarihallinon sekasortoon verraten kyllä oli paratiisikin koska kenenkään ei tarvinnut odotta heitteillepanoa. Mieltäkin sai osoittaa ilman, että fassaripoliisi ratsasti yli tai kyynelkaasutti päin näköä. Eikä kukaan suunnitellut apupoliisiksi naamioituvaa uus-suojeluskuntaa. Vrt. USA:n rotupoliisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhat ovat tuntuvasti vähentyneet ja tekniikka tekee maailmasta paremman ja terveemmän, kun sitä osaa käyttää.
Teknologia tekee maailmasta paljon sairaamman. Ja nyt tekoälyn myötä vain pahenee, emmekä osaa edes kuvitella mitä tulee vielä olemaan.
Sen vuoksi sellaiset asiat kuin esim tylsyys tai vaikkapa rauhallinen tempo tuntuvat niin hitaalle monille kuin ennen vanhaan, kiitos nykytekniikan. Tuntuu siltä että ei pysty enää rentoutumaan ilman älypuhelimia tai nettiä vaan pitää hakea viihdettä ja tietoa koko ajan. Jarruja nykymaailma tarvitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto sitä rahan määrää ja mitä sillä sai! Se oli kivaa kun lähti ulkomaille niin oikeasti tuntui että niissä maissa on erilaista ja omat erituispiirteet. Nyt se on samanlaista ihan joka paikassa. Samat vaatteet, musiikki, ruoka, kaikki! Eletään muka individualismin aikaa mutta massakulttuuria tämä on enemmän. Siinäkin oli hyvät puolensa ettei ollut tietokoneita ja kännyköitä. Kaikki oli jotenkin auki ja uutta. Kaikilla oli töitä. Huonojakin puolia oli esim luonnon tuhoaminen mielipuolisesti. Nykyään siitä edes varovasti puhutaan.
Se miksi sillä rahalla sai ulkomailla niin paljon johtuin yksinkertaisesti siitä, että muualla oli vielä Suomeakin köyhempää.
Ja suurin osa suomalaisista ei muuten todellakaan matkustellut mihinkään Ruotsia kauemmaksi.
Tämä pitää paikkansa. 80-luvun puolivälissä suurin osa luokkakavereistani eivät ikinä olleet olleet lentokoneessa. Ulkomaan matkailu taisi yleistyä isommin kansan keskuudessa vasta 90-luvun laman jälkeen.
Todellisuudessa vasta 2000-luvulla, kun lippujen hinnat romahtivat EU:n ansiosta.
Totta. Ei ysärillä ollut kuin yksi tai kaksi luokalla, jotka olivat olleet lentokoneessa.
Yhteiskunta TOIMI tuolloin! Palvelut pelasivat, terveyskeskuksiin pääsi lyhyessä ajassa ja ilmaiseksi. Pienillä paikkakunnilla ja kylissä oli posti- ja pankkipalveluita ja kyläkauppoja, ja pieniä kyläkouluja oli paljon.
Rahaa riitti julkisiin palveluihin, koska silloin prioirisoitiin ihmisille arjessa tärkeitä ja tarpeellisia asioita, eikä rahaa syydetty yritystukiin ja suurten yritysten osinkotuottoihin.
Aikaa käytetttiin monipuolisemmin erilaisiin harrastuksiin eikä pidetty jatkuvasti kännykkää tai muuta näyttöruutua nokassa kiinni.
Musiikki oli musiikkia eikä melodiatonta ja monotonisesti papattavaa rappaamista.
80-luku oli minulle tärkeä vuosikymmen, sen alkaessa olin opiskelijanplanttu, sen loppuessa vakituisissa töissä oleva kahden lapsen isä. Itse pidän kuitenkin 70-lukua liberalisoitumisineen ja hippiaatteineen läheisempänä.
80-luvulla, joskus vuoden 1982 jälkeen alkoi henkinen takapakki ja taantuma. Oli taas hyväksyttyä olla ahne, itsekäs, pinnallinen, tietämätön. Merkkivaatteista ja statuskrääsästä tuli tärkeää. Juppiaatteet olivat vastenmielisiä. Hyvä vuosikymmen silti. Ei mikään vuosikymmen ole mikään monoliitti.
Ihanaa bileaikaa ja töitä riitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli koska oli ns. täystyöllisyys ja palkalla tuli reilusti toimeen. Toisin kuin nyt, kun on massatyöttömyys ja palkalla ei tahdo tulla edes toimeen.
Silloin nillä rahoilla tuli toimeen, koska ei ollut mitä ostaa. Ei ollut hypermarketteja, ostareita, pikaruokapaikkoja, aika oli tyystin toinen.
Kasarilla puhuttiin "kulutusjuhlasta", kun ihmiset osti väritelkkarin (yhden! eikä jokaiselle perheessä, kuten nykypäivänä) tai kävivät ekan kerran elämässään kanarialla, yhden kerran siis. Eikä ulkomaanmatkoja tehneet työläiset-keskiluokkaiset, ainoastaan hyvin toimeentulevat. Nykyään ajatellaan että jokaisen pitäisi pystyä jossain tusina-lomakohteessa käymään, pienituloisenkin olisi pystyttävä.
Tuon ajan elintaso tai se "kulutusjuhla" on aika ankea nykypäivään verrattuna. Nykyään on joka tenavalla kädessään puhelin, netti, suoratoisto ja kamera. Ulkona syödään koko ajan, tai siis tilataan valmista kotiin. Kasarilla ei vielä ollut edes eineksiä kaupoissa, saati että olisi saanut valmista kotiin. Silloin ruoka piti tehdä itse, joten se oli halvempaa.
Nykyään menee paljon enemmän rahaa elämiseen, ja paljon ihan turhaan.
Trendi on esim. elektroniikassa se että hinnat vaan nousevat jatkossa, jatkossa ostamme vähemmän elektroniikkaa koska muistit ja prosessorit yms menee muutamalle isolle firmalle niitten konesaleihin ym tarpeisiin
Katso vaikka grafiikoita, niin huomaat että oli.