Sosiaalityö pääsykokeet 2020

Joo, ja jokaisesta huostaanotosta saa provikat, näitä on kuultu...

Mutta oikeasti, muistakaa hakijat, että myös avoimen yliopiston kautta otetaan sisälle sosiaalityössä moniinkin yliopistoihin, esim. Lapin. Tämä on myös oiva mahdollisuus tutustua opintoihin ja tunnustella olisiko tämä oma juttu.  Perus- ja aineopinnot saa suoraan hyväksiluettua.

Mitä veikkaatte todistuspisterajoiksi eri kaupunkeihin?

En osaa kyllä sanoa. Itse ensikertalainen ja pyrin Rovaniemelle& Kuopion sosiaalityöhön. 117,3p kasassa. Saa nähdä riittääkö 🤔

Kaipa sitten pitäisi mennä korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja. Syksy tulee liian aikaisin, mutta ensi keväänä. Tämä tuntuu kyllä todella typerältä kun lukion jälkeen olen kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon, AMK-tutkinnon ja kolmen aineen perusopinnot avoimessa yliopistossa ja muutamia muitakin opintojaksoja. Minun aikanani oli edes ollut ainereaalia, vaan yksi reaalin koe. Ilmeisesti voisin kuitenkn mennä täydentämään ainereaalin kokeilla. Historiasta ja yhteiskuntaopista minulla olisi kyllä mahdollisuudet hyviin arvosanoihin. Matematiikkaa en kirjoittanut ollenkaan ja äidinkieli on sellaista arpapeliä, että en halua tuota koetta enää tehdä. Kielistä sain huonot arvosanat ja noita pitäisi kyllä korottaa. Englantia osaan toki nykyään paremmin kuin kirjoittaessani,mutta koekin on vaikea. Ruotsi vaatisi suurempaa kertaamista. Mieluiten suorittaisin kuitenkin opintoja avoimessa yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Kaipa sitten pitäisi mennä korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja. Syksy tulee liian aikaisin, mutta ensi keväänä. Tämä tuntuu kyllä todella typerältä kun lukion jälkeen olen kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon, AMK-tutkinnon ja kolmen aineen perusopinnot avoimessa yliopistossa ja muutamia muitakin opintojaksoja. Minun aikanani oli edes ollut ainereaalia, vaan yksi reaalin koe. Ilmeisesti voisin kuitenkn mennä täydentämään ainereaalin kokeilla. Historiasta ja yhteiskuntaopista minulla olisi kyllä mahdollisuudet hyviin arvosanoihin. Matematiikkaa en kirjoittanut ollenkaan ja äidinkieli on sellaista arpapeliä, että en halua tuota koetta enää tehdä. Kielistä sain huonot arvosanat ja noita pitäisi kyllä korottaa. Englantia osaan toki nykyään paremmin kuin kirjoittaessani,mutta koekin on vaikea. Ruotsi vaatisi suurempaa kertaamista. Mieluiten suorittaisin kuitenkin opintoja avoimessa yliopistossa.

Minulla siis embb vuodelta nakki ja pisteitä tulisi varmaan nolla. Mitä olen nyt näitä keskusteluja lukenut niin kaikilla mihin tahansa pyrkineillä tuntuu olevan vain pelkkää l ja e. Olen kuitenkin sentään onnistunut pääsemään AMK:hon normaalilla pääsykokeella ja suorittamaan tutkinnon. Ehkä se on sitten vaan hyväksyttävä, että koulutukseni jää tähän kun pääsy enää mihinkään on lähes mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipa sitten pitäisi mennä korottamaan ylioppilastutkinnon arvosanoja. Syksy tulee liian aikaisin, mutta ensi keväänä. Tämä tuntuu kyllä todella typerältä kun lukion jälkeen olen kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon, AMK-tutkinnon ja kolmen aineen perusopinnot avoimessa yliopistossa ja muutamia muitakin opintojaksoja. Minun aikanani oli edes ollut ainereaalia, vaan yksi reaalin koe. Ilmeisesti voisin kuitenkn mennä täydentämään ainereaalin kokeilla. Historiasta ja yhteiskuntaopista minulla olisi kyllä mahdollisuudet hyviin arvosanoihin. Matematiikkaa en kirjoittanut ollenkaan ja äidinkieli on sellaista arpapeliä, että en halua tuota koetta enää tehdä. Kielistä sain huonot arvosanat ja noita pitäisi kyllä korottaa. Englantia osaan toki nykyään paremmin kuin kirjoittaessani,mutta koekin on vaikea. Ruotsi vaatisi suurempaa kertaamista. Mieluiten suorittaisin kuitenkin opintoja avoimessa yliopistossa.

Minulla siis embb vuodelta nakki ja pisteitä tulisi varmaan nolla. Mitä olen nyt näitä keskusteluja lukenut niin kaikilla mihin tahansa pyrkineillä tuntuu olevan vain pelkkää l ja e. Olen kuitenkin sentään onnistunut pääsemään AMK:hon normaalilla pääsykokeella ja suorittamaan tutkinnon. Ehkä se on sitten vaan hyväksyttävä, että koulutukseni jää tähän kun pääsy enää mihinkään on lähes mahdotonta.

Niin, siis sosiaalityön lisäksi viime vuosina olen ajatellut myös oikeustieteellistä ja sosionomi-opintoja. Saahan sitä tietysti haaveilla. Lukion minkäänlainen uudelleen käyminen ei todellakaan kiinnostaisi.

Joillekin aloille on todistusvalinnat tulleet perjantaina. Josko sosiaalityöhönkin ensi viikolla, toivotaan ja jännitetään.

Ei siitä lukion uudelleenkäynnistä ole kai mitään hyötyä, jos on jo suorittanut AMK-tutkinnon, koska silloin ei pääse sinne kiintiöön enää normaalitilanteessa mitenkään, jossa on hyötyä lukion arvosanoista. Nyt koronan takia todistuskiintiötä on laajennettu joillakin aloilla koskemaan myös muita kuin ensikertalaisia. Alan vaihtajille tämä nykysysteemi on tosiaan aika haastava, kun on vaikea päästä uudelleen opiskelemaan. Pitää joko lukea ihan älyttömästi ja päästä kaikkein vaikeimman kautta läpi pääsykokeista tai hyödyntää jotain muuta väylää, kuten avoimen yliopiston väylää, opiskeluun pääsemisessä. Avoimen väylähän pitäisi laajentua, mutta vielä sitä kautta on vaikea päästä.

Sosionomiksi on varmasti helpompi päästä kuin sosiaalityöhön, vaikka sosionomiksi pääsykin on kiintiöiden vuoksi alanvaihtajalle aika vaikeaa. Sosionomin linjat ovat monesti AMK:n vaikeimmin päästävien joukossa. Yksi vaihtoehto on sosionomin opintojen ohessa tehdä sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja valmistumisen jälkeen pyrkiä maisteriopintoihin. Sosionomin tutkinto on hyvin työllistävä, jolloin maisterinopintoja voi rahoittaa tekemällä samalla työtä sosionomin tehtävissä. Sosionomin opinnoissa on myös paljon työharjoittelua, joten kontakteja työelämään syntyy opintojen aikana. 

Toisaalta nyt ainakin nuoret pääsevät kouluun helpommin ja siitä on myös paljon hyötyä kaikille, kun nuoret ikäluokat eivät jää työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle roikkumaan. Meidän jo kerran opiskelleiden pitää sitten vain purra hammasta yhteen ja mennä vaikeimman kautta. 

Älä missään nimessä ajattele, että olisi myöhäistä. Nykyään elinikäinen oppiminen on melkein pakko ja oikeasti sulla vielä yli puolet työurasta jäljellä. HAE :) ! Ja siis ensi vuonna sitten, jos et tänä vuonna hakenut. Yksi vuosi ei ole koko elämässä pitkä aika, jos on onnekas ja saa elää suht pitkään.

Hei kyselisin tosta sosiaalityön 1. valintakokeesta, joka on nyt siis 1.6.

"Valintakoevalinnan ensimmäinen vaihe on kirjallinen etäkoe. Koeajankohtana hakijat osallistuvat kirjalliseen etäkokeeseen omilla laitteillaan. Koetta varten hakija tarvitsee tietokoneen ja internetyhteyden. Koe pidetään ma 1.6. klo 10.15 – 11.00 (45 minuuttia)."

Nuo kriteerit tossa kun lukee että tietokone ja internetyhteys. Ei siis vaadita web-kameraa? Mahdollisuus olis tuo tehdä koneella, jossa ei ole toimivaa web-kameraa, muutoin täytyy käydä ilmeisesti sellainen hankkimassa. Mut uskaltaako tohon luottaa et sitä ei tosiaan tarvita? Onko jossain jotain lisäohjeistuksia tullut, jotka oon vaan missannut?

hupsu kirjoitti:

Hei kyselisin tosta sosiaalityön 1. valintakokeesta, joka on nyt siis 1.6.

"Valintakoevalinnan ensimmäinen vaihe on kirjallinen etäkoe. Koeajankohtana hakijat osallistuvat kirjalliseen etäkokeeseen omilla laitteillaan. Koetta varten hakija tarvitsee tietokoneen ja internetyhteyden. Koe pidetään ma 1.6. klo 10.15 – 11.00 (45 minuuttia)."

Nuo kriteerit tossa kun lukee että tietokone ja internetyhteys. Ei siis vaadita web-kameraa? Mahdollisuus olis tuo tehdä koneella, jossa ei ole toimivaa web-kameraa, muutoin täytyy käydä ilmeisesti sellainen hankkimassa. Mut uskaltaako tohon luottaa et sitä ei tosiaan tarvita? Onko jossain jotain lisäohjeistuksia tullut, jotka oon vaan missannut?

Tuskin tarvitsee kameraa, ei niillä ole resursseja vahtia niin monia ihmisiä webin kautta. Itse tein viime viikolla yhden ison pääsykokeen eikä sitäkään valvottu mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä lukion uudelleenkäynnistä ole kai mitään hyötyä, jos on jo suorittanut AMK-tutkinnon, koska silloin ei pääse sinne kiintiöön enää normaalitilanteessa mitenkään, jossa on hyötyä lukion arvosanoista. Nyt koronan takia todistuskiintiötä on laajennettu joillakin aloilla koskemaan myös muita kuin ensikertalaisia. Alan vaihtajille tämä nykysysteemi on tosiaan aika haastava, kun on vaikea päästä uudelleen opiskelemaan. Pitää joko lukea ihan älyttömästi ja päästä kaikkein vaikeimman kautta läpi pääsykokeista tai hyödyntää jotain muuta väylää, kuten avoimen yliopiston väylää, opiskeluun pääsemisessä. Avoimen väylähän pitäisi laajentua, mutta vielä sitä kautta on vaikea päästä.

Sosionomiksi on varmasti helpompi päästä kuin sosiaalityöhön, vaikka sosionomiksi pääsykin on kiintiöiden vuoksi alanvaihtajalle aika vaikeaa. Sosionomin linjat ovat monesti AMK:n vaikeimmin päästävien joukossa. Yksi vaihtoehto on sosionomin opintojen ohessa tehdä sosiaalityön perus- ja aineopinnot ja valmistumisen jälkeen pyrkiä maisteriopintoihin. Sosionomin tutkinto on hyvin työllistävä, jolloin maisterinopintoja voi rahoittaa tekemällä samalla työtä sosionomin tehtävissä. Sosionomin opinnoissa on myös paljon työharjoittelua, joten kontakteja työelämään syntyy opintojen aikana. 

Toisaalta nyt ainakin nuoret pääsevät kouluun helpommin ja siitä on myös paljon hyötyä kaikille, kun nuoret ikäluokat eivät jää työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle roikkumaan. Meidän jo kerran opiskelleiden pitää sitten vain purra hammasta yhteen ja mennä vaikeimman kautta. 

Tähän viitaten, seuraako ketjua ketään, joka olisi jatko-opiskellut sosionomista sosiaalityöntekijäksi?

Olen siis itse sosionomi ja välillä pallottelen ajatuksella, että opiskelisiko sosiaalityöntekijäksi vai ei.

Minäkin hain sosiaalityötä lukemaan. Jännittää kovin itse koe tilanne kun on niin vähän aikaa. Kuinka pitkä essee täytyy sitten olla ja mitä vaaditaan. Montako kysymystä jne? Ja toimiiko netti varmasti.

Muutoin itse materiaalit vaikuttaa samalta mitä jo aikoinaan lukenut esim esivalintakokeeseen. Tuo sosiaalityön historia kyllä takkuaa, olen sen juuri vasta aloittanut lukemaan. Ajattelin lopuksi laittaa pääpointit selvästi ja lyhyesti paperille mutta koetilanteessa lapuista ei varmaan paljoa hyötyä ole 😂

Eikös sosiaalityön historia kytkeydy vahvasti sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointivaltion kehittymiseen? Eihän nykyisen kaltaista sosiaalityötä ole mitenkään kovinkaan kauaa ollut, koska ei ole ollut nykyisen kaltaista sosiaalipolitiikkaakaan. Hyväntekeväisyysperusteisuus on ollut voimakasta, köyhät rikkaiden hyväntahtoisuuden varassa, yhteiskunta ei ole tarjonnut nykyisen kaltaisia palveluita, eikä etuuksia. Toisaalta entisaikoina esim. kylän patruuna on tarjonnut työläisilleen nykyään yhteiskunnan tuottamia palveluita. Tieteenäkään sosiaalityö ei kovin vanha. Ennen tätä oli osa sosiaalipolitiikkaa. Niin, ja sosiaalityötä opiskelevan pitää ehdottomasti opiskella sosiaalipolitiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös sosiaalityön historia kytkeydy vahvasti sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointivaltion kehittymiseen? Eihän nykyisen kaltaista sosiaalityötä ole mitenkään kovinkaan kauaa ollut, koska ei ole ollut nykyisen kaltaista sosiaalipolitiikkaakaan. Hyväntekeväisyysperusteisuus on ollut voimakasta, köyhät rikkaiden hyväntahtoisuuden varassa, yhteiskunta ei ole tarjonnut nykyisen kaltaisia palveluita, eikä etuuksia. Toisaalta entisaikoina esim. kylän patruuna on tarjonnut työläisilleen nykyään yhteiskunnan tuottamia palveluita. Tieteenäkään sosiaalityö ei kovin vanha. Ennen tätä oli osa sosiaalipolitiikkaa. Niin, ja sosiaalityötä opiskelevan pitää ehdottomasti opiskella sosiaalipolitiikkaa.

Köyhien olot siis olleet todella kurjat. Lisäksi on ollut huutolaisia, kauppaa siitä, kuka ottaa riesakseen kaikkein halvimmalla ja vaivaistaloja, jonne "omaa syytän köyhiä" lähetettiin. Nykyään kai ainakin kuntouttavan työtoiminnan 9 euron päiväkorvauksella karenssilla uhkailemalla voi ymmärtää edustavan tuota.

Nojoo. Sosiaalityöllä on pitkät historialliset juuret. Modernisaatio, sen suuntakset esim ydinperheellistyminen ja kaupungistuminen ja siitä tarve sosiaalityöhön jne. Onhan tuossa lukemista.

Haluaisin auttaa, jos voin. Muutamia yleisiä

1. oikea vastaus voi olla arvoltaan 0,25/1 p.

eli pyri analyyttisyyteen vastauksessa. Analysoi, erittele, tee johtopäätös=tulkinta

2. Hahmota isot käsitteet, joiden kautta ymmärrät alakäsitteet, esim. sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön ero

3. aineistokokeeessa selvitä eka ennen kirjoitusta esseen rakenne: 1.pääotsikot 2 alaotsikot 3.pohdinta. Tee vaikka pika mindmap, missä luot kysymyksenaaettelusta mallin, josta alat kirjoittamaan. (et joudu täten paniikkiin, tai hosumaan aineistoa tehdessä, vaan sulla on aikaa keskittyä siihen mitä kirjoitat.

Jos kysyttävää tms, voin yrittää auttaa.

tsemppiä kaikille.

Sanokaa joku tänne kun huomaatte todistusvalintojen tulleen :)

@sosiaalityön opiskelija. Mulla olis pari kysymystä aineistokokeesta :) Kun vaaditaan käsitteiden selittämistä esim vapaus, sosiaalinen eriarvoisuus kuuluuko nämä avata täysin niinkuin aineistoissa vai muodostaa omin sanoin lauseet ( niin että sisältö kuitenkin säilyy). Millaisia vinkkejä antaisit esseessä lainaamiseen ja kokeessa jaettavan aineiston tehokkaaseen läpikäyntiin (johon kuitenkin kuluu helposti liikaa aikaa) ?

Mitenköhän mahtavat vahtia ettei aineistokokeessa katsota käsitteitä teksteistä suoraan eikä muistin varassa? 🙄