Uudellamaalla asuvat joilla lähiperhettä kaukana, jos Uusimaa eristetään niin mitä teette? Itsellä paniikki päällä kun työ Uudellamaalla mutta lapset muualla.

Tuttavapiirissä tapaus, jossa perheen aikuinen tytär on muuttamassa Pohjois-Suomesta Uudellemaalle kuun vaihteessa. Isän pitäisi päästä hakemaan muuttokuormaa. Tyttärellä ei ole omaa autoa, eikä tavarat varmaan henkilöautoon mahtuisikaan. Nyt ihmettelevät, kuinka se mahtaa onnistua.

Jos tytär vuokraisi muuttoauton sieltä pohjoisesta, ja ajaisi sen itse etelään, kuinka hän saisi palautettua auton, jos ei voi muuton jälkeen poistua Uudeltamaalta?

Vierailija kirjoitti:

Eikö ketään muuta oikeasti raasta tämä tilanne? Itse jumissa eristyksissä Uudellamaalla (asunto+työ) ja ne kaikkein rakkaimmat kaukana muualla?

AP

Raastaa. Itse en näe kumppaniani ties kuinka pitkään aikaan, koska asumme erillämme. Molemmilla on lapsia, minä kuulun riskiryhmään ja olen eristäytynyt kotiin, kumppani ei ole eristäytynyt kotiin. Siispä emme tapaa. Eihän se mukavaa ole, mutta minkäs teet? Turvallisuus ennen kaikkea. Aikuinen kestää kyllä. Niin ja oma lapseni ei luultavasti tapaa edes isäänsä tänä aikana juurikin siksi että pystyisin minimoimaan oman sairastumisriskini.

Maailmalla on varmaan miljoonia perheitä, jotka asuvat eri maissa vuosikausia. Siitä vähän referenssiä.

Hauskoja nämä urpot jotka kuvittelevat olevansa niin uniikkeja että ovat ainoita tässä kamalassa tilanteessa. Yritetään nyt jaksaa. Itsekkyys ensimmäisenä eristykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ketään muuta oikeasti raasta tämä tilanne? Itse jumissa eristyksissä Uudellamaalla (asunto+työ) ja ne kaikkein rakkaimmat kaukana muualla?

AP

Raastaa. Itse en näe kumppaniani ties kuinka pitkään aikaan, koska asumme erillämme. Molemmilla on lapsia, minä kuulun riskiryhmään ja olen eristäytynyt kotiin, kumppani ei ole eristäytynyt kotiin. Siispä emme tapaa. Eihän se mukavaa ole, mutta minkäs teet? Turvallisuus ennen kaikkea. Aikuinen kestää kyllä. Niin ja oma lapseni ei luultavasti tapaa edes isäänsä tänä aikana juurikin siksi että pystyisin minimoimaan oman sairastumisriskini.

Maailmalla on varmaan miljoonia perheitä, jotka asuvat eri maissa vuosikausia. Siitä vähän referenssiä.

Kiitos empaattisesta ja kuitenkin järkevästä näkökulmasta. Otan näköjään tämän jotenkin todella raskaasti kun muutenkin ikävöin aina lapsiani kamalasti ja olen miettinyt muuuttoa Uudeltamaalta muutenkin pois. Nyt sitten tuntuu että on myöhäistä, kamala olo.

AP

Vierailija kirjoitti:

Näköjään katkaisee otsikon, mutta siis lapseni asuvat muualla.

AP

Otsikkoon onkin tarkoitus kirjoittaa vain muutama sana tai lyhyt lause, joka viittaa itse asiaan. Ei koko asiaa. Se varsinainen asia kirjoitetaan viestikenttään.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ketään muuta oikeasti raasta tämä tilanne? Itse jumissa eristyksissä Uudellamaalla (asunto+työ) ja ne kaikkein rakkaimmat kaukana muualla?

AP

Ei raasta.

Ei raasta. Tytär asuu Uudessa-Seelannissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taas nähdään miksi rajoituksia tarvitaan, minä minä asenne rehottaa.

Toivottavasti uusimaalaisille kehittyy tulevan eristyksen aikana aito maakuntaidentiteetti kuten vaikka lappalaisille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ketään muuta oikeasti raasta tämä tilanne? Itse jumissa eristyksissä Uudellamaalla (asunto+työ) ja ne kaikkein rakkaimmat kaukana muualla?

AP

Raastaa. Itse en näe kumppaniani ties kuinka pitkään aikaan, koska asumme erillämme. Molemmilla on lapsia, minä kuulun riskiryhmään ja olen eristäytynyt kotiin, kumppani ei ole eristäytynyt kotiin. Siispä emme tapaa. Eihän se mukavaa ole, mutta minkäs teet? Turvallisuus ennen kaikkea. Aikuinen kestää kyllä. Niin ja oma lapseni ei luultavasti tapaa edes isäänsä tänä aikana juurikin siksi että pystyisin minimoimaan oman sairastumisriskini.

Maailmalla on varmaan miljoonia perheitä, jotka asuvat eri maissa vuosikausia. Siitä vähän referenssiä.

Kiitos empaattisesta ja kuitenkin järkevästä näkökulmasta. Otan näköjään tämän jotenkin todella raskaasti kun muutenkin ikävöin aina lapsiani kamalasti ja olen miettinyt muuuttoa Uudeltamaalta muutenkin pois. Nyt sitten tuntuu että on myöhäistä, kamala olo.

AP

Siis minkä ikäisistä lapsista tässä nyt on kyse?

Jos kysymys on alaikäisistä lapsista, niin ap saa varmaan luvan mennä heitä tapaamaan. Jos taas kysymyksessä on jo aikuiset lapset, niin ap:n on jo aikakin hellittää. Monilla aikuiset lapset asuvat vakituisesti ulkomailla ja ihan hyvin silti pärjätään.

Ei tämä eristys ikuisuuksia kestä.

etkö viihdykkään viher hippien ja muiden kultturellien (taiteilijoden)joukossa. saathan virikkeitä myös akateemisilta virka sijoilta. väri vikaisetkin tuovat vaihtelua elämään

Mietin ihan samaa! Pitäisikö lähteä saman tien vielä kun voi. Takaisin varmaan pääsee kun työ on sellaista mistä ei kuulemma missään nimessä voi olla pois. Mutta jos 3kk raja pysyy pahimmassa tapauksessa kiinni, niin kyllä alan itsekkääksi! Perhe on tärkeintä elämässä, kukaan ei tiedä mitä huominen tuo mukanaan. Koronan leviämistä ei voi estää, vain hidastaa, pitää muistaa.  (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006450578.html) 

Mun miesystävä asuu työn takia eri maakunnassa kuin minä ja mun lapsi. Voisimme toki siirtyä hänen luokseen asumaan tämän koronakriisin ajaksi, koska olen etätöissä, mutta sitten en pääsisi taas uudellemaalle auttamaan riskiryhmään kuuluvia vanhempiani. Ei sitten varmaan nähdä miesystävän kanssa moneen kuukauteen. Olen ihan hajalla sen takia.

Olen kiltisti pysynyt kotona ja noudattanut kaikkia rajoituksia, mutta nyt silti rangaistaan tämmöisellä rajan sulkemisella!

Vierailija kirjoitti:

En kykene ajattelemaan noin. Mitä jos minä tai lapseni sairastuukin tässä vakavasti (koronaan tai tietty mihin vaan) ja olemme eristyksissä toisistamme eri kaupungeissa kun minä en saa lähteä täältä?

AP

Älä maalaa piruja seinälle.ihan kuin toivoisit jotain pahaa sattuvan!Panikointia ja hysteriaa,jo ennen kuin mitään kieltoja on edes asetettu!!!Hae rauhoittavia,jos olet noin herkkä.