Marraskuiset 2020

Heippa kaikille!

Uusi esikoista odottava ilmoittautuu mukaan. Taustatietoa: 36-vuotias nainen ja (mies 40) ja esikoista odotellaan. Miehellä entisestä suhteesta jo täysi-ikäinen poika. Yhdeksän vuotta yhteistä parisuhdetta takana ja nyt vasta tuli todellinen yllätysplussa. Olin nimittäin jo luopunut toivosta ja vauvaa ei ole enää yritetty vuosiin. Tänään viikkoja tasan 10+0. LA 3.11. Ekassa neuvolassa kävin viime viikolla ja tänään olin labrassa antamassa verinäytteen sikiöseulontaa varten, sillä haluan ikänikin puolesta osallistua seulontoihin. Vähän tuntuu oudolta kaikki tämä, kun ensimmäiseen ultraan on vielä kaksi viikkoa aikaa(21.4), joka on siis nt ultra. Itse en käynyt varhaisultrassa, joten vähän on pelokkaat ja hämmentyneet tunteet raskautta kohtaan. Lisäksi itsellä ei ole ollut yhtään pahoinvointia koko aikana, ainoa oire oikeastaan on ollut tosi kipeät rinnat ja väsymys. Senkin takia tulee mietittyä useasti, että onko kaikki hyvin. Kyllä se neuvolan täti yritti vakuuttaa, että joillekin ei vaan tule mitään kummoisempia oireita, että kai tässä pitää periaatteessa tyytyväinen olla, että ei joudu viettämään pää pöntössä puolet päivästä, kuten yksi kaverini aikoinaan. En ole vielä kertonut tästä edes vanhemmilleni enkä ystävilleni, kun haluan odottaa ensimmäiseen ultraan saakka, jolloin tämä asia toivottavasti konkretisoituu, kun näkee vauvan 💕 Onkos täällä muita, ketä ei ole käynyt varhaisultrassa?

Mä en ole käynyt varhaisultrassa enkä ajatellutkaan nyt käydä. Mulla menossa 7+4, mutta tuntuu kyllä, että ikuisuuden olisin jo ollut raskaana. Aika tuntuu menevän kyllä tuskaisen hitaasti, varsinkin kun haluaisi päästä ultraan varmistamaan, että kaikki on hyvin ja haluaisi tietysti myös selvitä ensimmäisestä kolmanneksesta. Meillä ensimmäinen neuvolakin vasta kahden viikon päästä, että ultra-aikaakin saa vielä odotella.

Mulla oireet on olleet viime päivinä aika tasaisia. Viikonloppuna kotona ollessa oli paljon etovaa oloa eikä tehnyt mieli syödä mitään. Töissä sitä oloa ei jostain syystä tule, mutta muistan kyllä töissä ollessa myös syödä säännöllisemmin ja useammin kun kotona se saattaa unohtua ja välit venyä. Nännit on välillä superkipeet ja välillä vaan vähän herkät.

Onko teillä muilla sitä oiretta, että ei voi suihkuttaa kuumaa vettä otsalle, koska pää räjähtää? Se on niin kummallinen raskausoire enkä ollut ikinä ennen edes kuullut sellaisesta. En tosiaan voi suihkussa pestä kasvoja suoraan sillä suihkulla vaan täytyy kädellä valella sitä vettä otsalle. 😅

Välillä sitä meinaa unohtaa olevansa raskaana. Välillä meinaan myös puhua ohi suuni vaikkapa töissä, kun en meinaa muistaa, että siellä ei vielä tiedetä raskaudesta ja joutuu varomaan sanojaan ettei vahingossa möläytä mitään. Olen nähnyt jo untakin siitä, että vahingossa vaan möläytän jollekin, joka ei vielä tiedä. 😅

Me ollaan jo kerrottu vanhemmille puhelimen välityksellä ja yksi ystäväni ja siskoni tietävät myös. Me ei haluttu odottaa kertomista ja nyt korona-aikana kun ei voi tietää, milloin voi livenä ketään nähdä niin kerrottiin ihan puhelimessa vaan. En olisi kyllä pystynyt odottamaan mihinkään ekaan ultraan ennen kuin kerron kenellekään ja nytkin tekisi mieli jo kertoa niille kaikille muillekin ihmisille. 😁 On myös mukavaa kertoa ihmisille hyviä uutisia tämän kriisin keskelle. ☺️

Mariaa83 me ollaan kans oltu yhdessä 8 vuotta ja nyt odotan esikoista 36-vuotiaana, kiva että meillä melko sama tilanne siis. :)

Mulla vasta rv 4+6 ja oon aikeissa mennä varhaisultraan rv 7+0. jotenkin haluan vaan sen varmuuden että sikiö löytyy ja se on oikeassa paikassa.

Mulla oireina on ollu vaan se ettei ruoka oikein maistu ja jos ruokailujen väliin jää useampi tunti, alkaa huono olo hiipiä. Rinnat on kasvaneet huomattavasti ja nyt tänään ikään kuin nukahdin ihan hetkeksi kaksi kertaa istualtaan keskellä päivää, kesken ruokailun. Ajattelin että jos tuo vielä toistuu, täytyy varmaan soitella neuvolaan. Mulla on aina ollut huomattavan alhainen verenpaine, joten se saattaa raskauden ja salmiakin puutteen (hehe) takia olla nyt tavallistakin alhaisempi. Onko teillä ollu vastaavaa?

Me ollaan päätetty kertoa vasta rv 13 perheelle ja kavereille.. tosin saatan kyllä möläyttää kaverille kenen kans tätä raskautumista on jännätty, jos hän kysyy sitä kun koronatilanteen jälkeen nähdään taas kasvokkain. Puhelimessa pystyn vielä peittämään tän..

Mun miehen veli ilmotti viime viikolla että saa yllättäen lapsen syyskuussa! Se helpottaa meidän salailua, sillä halutaan antaa hänen rauhassa ensin paistatella ”huomion ja hössötyksen keskipisteenä”. :)

Tervetuloa uusille! 😊

Mie pyysin työkaveri lääkäriä tänään ultraamaan, ko meinas tulla hulluksi tämän epätietoisuuden vuoksi. Siellä pieni tiitiäinen oli ja sykeki näky 🥰. Ens viikolla virallinen varhaisultra keskussairaalassa, kun on tämä hoito tausta. Riskiviikot jatkuu, mutta jospa sitä voi ihan pikkusen hengähtää, että ainakaan ei ole tuulimuna ja oikeassa paikassa.

Meillä tietää raskaudesta oikeastaan ne, jotka hoidoistaki ovat olleet tietoisia. Olen sillä periaatteella kertonut että jos joku on kysyny niin olen kertonut. Muille kerrotaan vasta rv 12 jälkeen. Harmittaa, että ei ihan äitienpäiväksi ehitä, se olis ollu mukava hetki tuleville mummoille kertoa. 😊

Kummempia oireita ei edelleenkään ole, pientä etovaa oloa tullu uutena.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! 😊

Jonxuh rv 6+2

Mariia83, täällä kanssa 36v ja esikoista odotan, LA 4.11. Meillä tänään rv10+0, eilen oli eka neuvola ja tänään kävin verikokeissa. Ultra 23.4, sitä odotellessa😊 Me ei käyty varhaisultrassa lainkaan. Me ollaan kyllä kerrottu perheille ja läheisille kavereille, mutta ei muille sukulaisille, kaikille kavereille eikä töissä.

HeRo kirjoitti:

Mariia83, täällä kanssa 36v ja esikoista odotan, LA 4.11. Meillä tänään rv10+0, eilen oli eka neuvola ja tänään kävin verikokeissa. Ultra 23.4, sitä odotellessa😊 Me ei käyty varhaisultrassa lainkaan. Me ollaan kyllä kerrottu perheille ja läheisille kavereille, mutta ei muille sukulaisille, kaikille kavereille eikä töissä.

Hauskaa, että me ollaan ihan samoilla viikoilla ja samanikäisiä 😉 Meillä on nt ultra 21.4 ja täällä ei pääse isä mukaan edes siihen, koska korona. Mies on tosi harmissaan asiasta ja tietysti oon minäkin, varsinkin kun ensimmäistä odotan, niin kaikki on niin uutta ja jännää. Ainoa neuvola käynti mihin isä pääsee, niin on isyyden tunnustaminen tietty. Tosi kurjaa tämä, kun toinen jää tavallaan kaikesta paitsi. Nyt vaan peukut pystyyn, että tämä virus on ohi ennen marraskuuta, että isät pääsis edes synnytykseen kunnolla mukaan.

Pingu tuolla kyseli, että onko sellasta oiretta ettei voi suihkuttaa lämmintä vettä suoraan otsalle. Ei mulla ole sellaista ainakaan, enkä kyllä ole koskaan kuullu moisesta, mutta kaikkea omituista sitä vissiin voi olla. Juuri kun kehuin ettei itsellä ole ollut mitään kummoisempia oireita, eikä pahoinvointia yhtään, niin enkös tänään aamulla oksentanut ensimmäisen kerran! Juuri kun olin lähdössä aamulla töihin, niin tuli huono olo, mutta helpotti heti kun oksensin. Myöhästyin kyllä hiukan töistä sen takia. Aika jännä kyllä, että näin ”myöhäisillä” viikoilla tulee paha olo. No nähtäväksi jää tuleeko uudestaan.

Helvi, mä en osaa sanoa tohon verenpaine hommaan mitään. Neuvolassa, kun mitattiin verenpaine, niin mulla oli 130/70 ja hoitaja kysyi heti, että onko tämä normaali paine mulle 😂 Silmät pyöreinä siinä sitten totesin etten tiedä, kun ei multa ole mitattu verenpainetta juuri koskaan, kun en ole ikinä sairastanut mitään vakavaa tai muutenkaan joutunut käymään lääkärissä. Ilmeisesti se oli vähän korkea, mutta ei se täti siitä sitten mitään enempää maininnut. Hemoglobiini mulla oli 130, mikä on kuulemma hyvä.

Äh, nyt tuli meilläkin tieto että mies ei saa tulla neuvolaan mukaan 😔 Huomenna varhaisultra yksityisellä, sinne oli ohje vain "ylimääräisiä saattajia vältettävä" joten sinne toivottavasti molemmat pääsemme. Olen muutenkin nyt hormonihuuruissani itkeskellyt jatkuvasti, ja tämä oli viimeinen niitti. Tuntuu niin pahalta kun koko odotus sysätään vain minun harteilleni ja mies ei saa mitään kosketuspintaa kun ei pääse mihinkään mukaan. Kauhuissani kuuntelin uutisia että epidemia voi jatkua jouluun saakka, silloin mies ei pääse mukaan sairaalaankaan synnytykseen. Ihan perseestä tämä korona 😩 Ja joo varmaan monen mielestä valitan turhasta, mutta en nyt pysty ajattelemaan omaa napaa kauemmas 🙈 Toivottavasti nyt olisi ultrassa kaikki hyvin ja mies sinne jos pääsisi..

Ja raskaushimoina tottakai salmiakki ja homejuusto! 🤣

Viuhkelis. Kyllä isät pääsee mukaan synnytykseen, älä ole huolissasi siitä. Valitettavasti tällä hetkellä kielto että isä ei saa synnytyksen jälkeen jäädä osastolle äidin ja vauvan kanssa:(

Minustakin tämä on todella ikävä tilanne ja toivon kovasti että marraskuuhun mennessä nämä rajoitteet isän läsnäolosta poistuneet!

Pingu, mulla ei tee pahaa veden laskeminen kasvoille. Mut paha olo täällä vaan jatkuu...

Varhaisultrassa meidän toukka 8,2mm ja viikkoja 6+5 kuten pitikin (6+4 - 6+6 oli epäily) ja sydän jyskytti kovasti ❤️ Iso kivi vierähti nyt kyllä sydämeltä. Kahden viikon päästä eka neuvola.

Viuhkelis, ihana että kaikki oli kunnossa🥰 Itsekin kovasti ultraa odottelen!

Mahtavaa Viuhkelis, että kaikki oli kuten pitääkin ❤️ Itsellä reilu viikko vielä jännitettävää ultraan asti. On tää järjestelmä kyllä vähän hassu, kun eka neuvolakin on ennen ensimmäistä ultraa ja labrat jos haluaa osallistua seulontoihin. Labra tätikin onnitteli kovasti ja ihmetteli, kun en ollut vielä kertonut kenellekään. Yritin siinä sitten selittää, että kun en voi tietää onko siellä mitään elämää edes, niin en aio kertoa ennen ultraa. Ensimmäinen kunnallinen ultra kuitenkin vasta viikolla 12. Kauheesti joutunut täyttelemään lappusia neuvolassa ja muutenkin, niin olisi kamalaa jos ultrassa paljastuisi, että onkin tuulimuna tai kohdunulkoinen. Kauheesti tekisi mieli ostaa jo jotain pientä kivaa vauvalle, mutta täytyy nyt vaan hillitä. Vaunuja olen silmäillyt nettikaupoista jo valmiiksi, mutta en siis todellakaan aio ostaa vielä. Hirvittävän hintasia ne on kyllä. Halvimmat sais kyllä muutamalla satasella ja kalliimmat merkit olis tietysti yli tonnin luokkaa. Ite oon hiukan pohtinut, että ei varmaan sijoiteta mihinkään Emmaljungiin sitä tonnia, kun uskoisin, että puolta halvemmatkin olis ihan hyvät ja kun ei niiden tarvis kestää kuin yhden lapsen kärryttelyt. Tässä meinaan on aika paljon hankittavaa, kun on tosiaan ensimmäinen lapsi ja suvussakaan ei ole enää niin pikkuisia, että saisi ”perintönä.” Mites muut, oletteko mitään hankintoja uskaltanut ajatella?

Hei. Pakko itsekin liittyä mukaan keskusteluun, kun ei ihan kaikille vielä voi uutista jakaa, mutta silti haluan hieman fiilistellä. Täällä myös esikoista odotetaan, LA 5.11. En myöskään asu Suomessa parhaillaan, joten kiva vertailla Suomen neuvolajärjestelmän ja Keski-Euroopan oma lääkäri- järjestelmän eroja. Lähimmille ollaan uskallettu jo kertoa, mutta vauvahankintoja yritän vielä vältellä.

Tervetuloa mukaan Hedelmäpommi!

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten siellä seurataan raskautta missä asut? Onko sulla tiedossa jo mitä eroja Suomen seurantaan? Mun toinen isosisko on tulossa huomenna kaupunkiin, niin täällä kanssa harkitsen, että jos kuitenkin kertoisin uutisen hänelle ja vanhemmilleni pääsiäisenä, kun siellä oltais kaikki koolla sopivasti. Täytyy vielä miettiä ja ehkä kerron jos tulee sellainen fiilis.

Mä olen ajatellut jotenki asian niin, että kerron raskaudesta niille, joiden kanssa pystyisin keskustelemaan myös asiasta jos kävisikin huonosti. Siis jos jtk ikävää sattuisi niin heiltä saisin myös tukea asiaan. Siksi läheisille kertominen on itselle ollut helppoa jo, mutta toki jokainen tekee niinkuin on parasta omassa tilanteessa🥰

Mitään vauvatavaraa ei olla vielä hankittu eikä vauvanhuonetta laitettu tms. Sitä varten odotellaan ainakin ultra ja vähän pidemmälle.

HedelmäPommi8, ihan mielenkiintoista tosiaan olisi kuulla millaista siellä raskaudenseuranta😊 ja onnea sinnekin raskaudesta🥰 Meilläkin melkein sama LA...

Näin mäkin ajattelin, että ne tietävät, joille kertoisi jos jotain ikävää vielä tapahtuisi.

Täällä meillä Belgiassa raskauden seuranta hoituu gynekologin toimesta eli se varmaan se suurin ero Suomen neuvolaan. Sisältö ja tapaamisväli on aika saman suuntainen kuin Suomessa uskoisin. Kävin viikolla seitsemän ja kymmenen lääkärillä, ja molemmilla kerroilla tehtiin myös varhaisultra aivan rutiinina. Seuraavaksi ultra ja verikokeet viikolla 13 ja sitten seuraava lääkäri siitä muutaman viikon päästä. Hauskaa että täällä on useampi, jolla melkein sama laskettu aika!

No siellä tehdään ilmeisesti useampi ultra kuin täällä Suomessa. Meillä on niitä vissiin vaan kaksi. Toki yksityisellä puolella saat niin monta kuin haluat itse maksaa 😉 Mä luulen, että syy miksi en halua tätä uutista kertoa ennenkuin ollaan kunnolla ”turvallisilla” vesillä, on se että yritettiin aikoinaan lasta monta vuotta. Oli kalliit digitaaliset ovulaatiotestit ja kaikki mahdolliset vippaskonstit käytössä ja silti ei koskaan yhtään plussaa. Se oli todella raskasta aikaa ja sitä itkun määrää aina kun kuukautiset tuli. Eikä asiaa helpottanut yhtään se, että kaveripiirini tuntui saavan lapsia sormiaan napsauttamalla. Työpaikan kahvihuoneessakin särähti aina korvaan, kun toiset puhui lapsien tekemisestä. Joka kerta huomautin vähän närkästyneenä, että niitähän ei tehdä vaan saadaan. Tutut ja puolitutut utelivat aina, että milloin te niitä lapsia oikein teette ja joka kerta sydämeni itki sisälläni ja vastasin jotain tyhmää ja vaihdoin puheenaihetta. Hoitoihin en kuitenkaan halunnut/uskaltanut lähteä, kun pelkäsin, että sieltä tulee se pahin tuomio. Enkä ollut valmis kuulemaan sitä. Sitten jätettiin yritys pois, koska se kävi henkisesti liian raskaaksi. Jatkettiin elämää normaalisti pikkuhiljaa ja haettiin sisältöä siihen mm. enemmän matkustelemalla maailmalla. Nyt viisi vuotta myöhemmin, yhdestä yhdynnästä tulin raskaaksi! Ei sitä oikein käsitä ja tahdo itsekään uskoa, että nyt se kaikkein suurin unelma toteutuu vihdoin! Siksi halusinkin tulla tänne ryhmään mukaan, että saa edes jollekin fiilistellä ja kertoa jo 🤩 Mukavaa pääsiäistä kaikille! Täällä oltiin tänään vielä töissä, mutta nyt onneksi kolme vapaapäivää ja tiistaina töihin seuraavaksi. Siitä onkin sitten enää viikko aikaa ensimmäiseen ultraan 😍

Helvi kirjoitti:

Mariaa83 me ollaan kans oltu yhdessä 8 vuotta ja nyt odotan esikoista 36-vuotiaana, kiva että meillä melko sama tilanne siis. :)

Mulla vasta rv 4+6 ja oon aikeissa mennä varhaisultraan rv 7+0. jotenkin haluan vaan sen varmuuden että sikiö löytyy ja se on oikeassa paikassa.

Mulla oireina on ollu vaan se ettei ruoka oikein maistu ja jos ruokailujen väliin jää useampi tunti, alkaa huono olo hiipiä. Rinnat on kasvaneet huomattavasti ja nyt tänään ikään kuin nukahdin ihan hetkeksi kaksi kertaa istualtaan keskellä päivää, kesken ruokailun. Ajattelin että jos tuo vielä toistuu, täytyy varmaan soitella neuvolaan. Mulla on aina ollut huomattavan alhainen verenpaine, joten se saattaa raskauden ja salmiakin puutteen (hehe) takia olla nyt tavallistakin alhaisempi. Onko teillä ollu vastaavaa?

Me ollaan päätetty kertoa vasta rv 13 perheelle ja kavereille.. tosin saatan kyllä möläyttää kaverille kenen kans tätä raskautumista on jännätty, jos hän kysyy sitä kun koronatilanteen jälkeen nähdään taas kasvokkain. Puhelimessa pystyn vielä peittämään tän..

Mun miehen veli ilmotti viime viikolla että saa yllättäen lapsen syyskuussa! Se helpottaa meidän salailua, sillä halutaan antaa hänen rauhassa ensin paistatella ”huomion ja hössötyksen keskipisteenä”. :)

Mulla myös tosi alhainen verenpaine normaalistikin. Kerroin neuvolassa et mua on jonkun verran huipannut. Otti mun paineet ja ne oli noin 90/60. Siihen heti totesi et ”no ei ihme että pyörryttää!”. Nyt tosiaan kroppa ihan eri tilassa mitä normaalisti jos ei olisi raskaana, niin aiheuttaa entisestään huimausta. Mut eipä sille tehdä mitään. Pitää vaan nousta varovasti ja hitaasti ylös, se auttaa ainakin mulla :)

Täällä on pääsiäisen kunniaksi alkanut pahoinvointi. Karmea 24/7 etova olo, yökin ja yökkäilen mutta mitään ei tule ylös 😩 Jännittää tuleva työviikko, että miten tämän kanssa selviää. Onko muilla ollut pahoinvointia ja milloin alkanut ja milloin helpottanut?

Ehkäpä minäkin vihdoin uskallan liittyä seuraanne! 31v, esikoinen tulossa. Viikkoja 8+5, varhaisultrassa käyty 8+2, jossa pienokainen nähty oikeassa paikassa ja kuultu sydämen vinha pumppaus!

Meillä tärppäsi yk2, olin jostain syystä valmistautunut paljon pidempään yritykseen. Alkuraskaus ollut kovin vähäoireinen, suurimpana lamaannuttava väsymys ja viikolle 8 asti usein toistuvat kovat menkkajomotuskohtaukset. Rinnat tietysti myös arat, mutta pahoinvointi kyllä loistaa poissaolollaan! 🧐

On tämä jännää aikaa, ja tietysti korona tuo turhaa lisäjännitystä nyt elämään kun itsellä ei mahdollisuutta eristäytyä, työskentelen terveydenhuollossa.. Me ajateltiin kertoa läheisille vasta nt-ultran jälkeen, töissä paljastan ehkä vasta kun en pysty enää piilottelemaan, mikä on kyllä aika helppoa työvaatteiden vuoksi ja muutenkin olen vähän vatsakas tapaus 😅

Kiva lueskella teidän muidenkin tuntemuksia ja ajatuksia kun ei voi jutella asiasta muiden kuin puolison kanssa!

Viuhkelis, mulla alkoi väsymys rv 6+0 ja huono olo seuraavalla viikolla ja sitä seuraavalla huono olo+oksentelu. Sitä jatkunut nyt tänne asti (nyt 10+5) mutta viime viikolla oksentelu väheni! Väsymys ja huono olo siis pysyy mutta en oksentanut joka pv edes viimeisen viikon aikana! Jee! Toivotaan että menee vaan parempaan päin😊👍Kyllä tästä raskausesta varmasti nauttisi paljon enemmän kun pystyisi syömään, nukkumaan ja tekemään töitä hieman normaalimmin eikä oksentelisi😅 Mut näillä mennään... vaavi on niin odotettu, että nyt vaan kaikki kestettävä🥰

Hibiscus, tervetuloa ja ihana että teillä on käyty jo varhaisultra. Se ois kyllä helpottanut minunkin mieltä mutta olin kipeänä ja ei voinut mennä minekään ja nyt nt-ultraan enää 10pv niin sinne odottelen, jotta nähdään pikkuinen😍😍♥️