Mimi_

Helvi kirjoitti:

Mariaa83 me ollaan kans oltu yhdessä 8 vuotta ja nyt odotan esikoista 36-vuotiaana, kiva että meillä melko sama tilanne siis. :)

Mulla vasta rv 4+6 ja oon aikeissa mennä varhaisultraan rv 7+0. jotenkin haluan vaan sen varmuuden että sikiö löytyy ja se on oikeassa paikassa.

Mulla oireina on ollu vaan se ettei ruoka oikein maistu ja jos ruokailujen väliin jää useampi tunti, alkaa huono olo hiipiä. Rinnat on kasvaneet huomattavasti ja nyt tänään ikään kuin nukahdin ihan hetkeksi kaksi kertaa istualtaan keskellä päivää, kesken ruokailun. Ajattelin että jos tuo vielä toistuu, täytyy varmaan soitella neuvolaan. Mulla on aina ollut huomattavan alhainen verenpaine, joten se saattaa raskauden ja salmiakin puutteen (hehe) takia olla nyt tavallistakin alhaisempi. Onko teillä ollu vastaavaa?

Me ollaan päätetty kertoa vasta rv 13 perheelle ja kavereille.. tosin saatan kyllä möläyttää kaverille kenen kans tätä raskautumista on jännätty, jos hän kysyy sitä kun koronatilanteen jälkeen nähdään taas kasvokkain. Puhelimessa pystyn vielä peittämään tän..

Mun miehen veli ilmotti viime viikolla että saa yllättäen lapsen syyskuussa! Se helpottaa meidän salailua, sillä halutaan antaa hänen rauhassa ensin paistatella ”huomion ja hössötyksen keskipisteenä”. :)

Mulla myös tosi alhainen verenpaine normaalistikin. Kerroin neuvolassa et mua on jonkun verran huipannut. Otti mun paineet ja ne oli noin 90/60. Siihen heti totesi et ”no ei ihme että pyörryttää!”. Nyt tosiaan kroppa ihan eri tilassa mitä normaalisti jos ei olisi raskaana, niin aiheuttaa entisestään huimausta. Mut eipä sille tehdä mitään. Pitää vaan nousta varovasti ja hitaasti ylös, se auttaa ainakin mulla :)

Jonxuh, kuulostaa hyvältä, että töiden puolesta pääset ultrailemaan! Voi kunpa toivon, että teillä kaikki olisi myös kunnossa. Kliseinen lause, mutta ”todennäköisyydet ovat teidän puolelle” on kyllä ärsyttävyydessäänkin totta 😊

En myöskään oikein osaa käyttää tätä keskustelupalstaa. Jos tätä tiettyä keskustelua pystyisi seuraamaan vaikka jostain sovelluksesta, niin olisi kaikista helpoin!

Helvi, paljon tsemppiä odotukseen myös teille! Ja ihana ajatus tuo yllättäminen! Mä itse mietin, että antaisimme miehen kanssa äideillemme äitienpäivälahjaksi ultrakuvat jossain avattavassa rasiassa. Äitienpäivän aikaan olisi jo NT-ultrakin käyty, joten suurin epävarmuus olisi silloin jo ohi. Voi että en malta odottaa sitä kun tulevat mummit saavat tietää. Ensimmäinen lapsenlapsi kummallekin. Sekoaminen on varmaa 😂

Jonxuh kirjoitti:

Mimi_ kirjoitti:

Hei kaikille! Minäkin liityn remmiin mukaan! LA 11.11. Minä 32v ja mies 30v. Yritystä takana 3,5v. Nyt IVF-hoidon pakastealkiosiirrolla elämäni ensimmäinen plussa. Olo on niin pöllämistynyt, kun näihin vuosiin on mahtunut kyllä tunteiden vuoristorataa. Vielä jännäillään et riskiviikot olis täynnä, mutta pikkuhiljaa tämän alkaa uskoa todeksi <3

Meillä on melko sama tilanne lapsettomuuden suhteen näköjään.. Kiva että vertaistukea senkin puolesta. 😊

Täällä yritän kehittää kaikkea touhua, etten koko ajan miettis tätä raskautta ja tulevaa ultraa. 🤦‍♀️ Isompia oireita ei edelleenkään ole. Enää viisi yötä niin näkee asusteleeko tuolla masussa ketään 😊

Mie yritän olla ottamatta stressiä tästä koronasta. Eiköhän marraskuuhun mennessä tilanne ole jo normaalisoitunu.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Jonxuh rv 5+5.

Vertaistuki todellakin on aina tervetullutta :) Tsemppiä sulle ultran odotukseen! Mulla oli lapsettomuushoitojen puolelta varhaisultra 7+2 ja siellä oli kaikki miten pitääkin. Itku siinä tuli!

Mulla on ollut todella vähän oireita koko ajan, ja sen lisäksi olen vuotanut lähes joka päivä ruskeaa vuotoa ja välillä ihan verta. Nyt tällä viikolla verta tuli enemmän kuin aiemmin, joten kävin vielä tänään 8+3 yksityisellä kätilöllä ultrassa. Edelleen kaikki hyvin, ja pieni tyyppi näytti nallekarkilta, jonka sydän pamppasi kovaa. Tähän yksityiseen ultraan myös mies pääsi mukaan. Kätilö sanoi, että etenkin hoitojen jälkeen ei ole mitenkään epätyypillistä, että äidit käyvät ultrassa useammin kuin kerran. Joku oli jopa käynyt 9 kertaa. Itse en nyt ehkä ihan sille linjalle lähde, mutta voi olla, että menen vielä parin viikon päästä uudestaan, jos arviolta NT-ultraan on nyt neljä viikkoa. Talous ei kaadu meillä pariin ultrakäyntiin, joten ajattelen et se on meille pieni hinta tästä mielenrauhan saamisesta ja samallahan sitä tukee pienyrittäjää :)

Hei kaikille! Minäkin liityn remmiin mukaan! LA 11.11. Minä 32v ja mies 30v. Yritystä takana 3,5v. Nyt IVF-hoidon pakastealkiosiirrolla elämäni ensimmäinen plussa. Olo on niin pöllämistynyt, kun näihin vuosiin on mahtunut kyllä tunteiden vuoristorataa. Vielä jännäillään et riskiviikot olis täynnä, mutta pikkuhiljaa tämän alkaa uskoa todeksi <3