Jos lapsi saa vauvasta saakka monipuolista ruokaa, niin missä vaiheessa "ehtii" tulla se ettei tykkää esim sipulista

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan ensimmäiseksi se, että ei sille vauvalle todellakaan kelpaa kaikki ruoka! Uusin makuihin pitää opetella ja sellainen voimakas valikoivuus l. nirsous näkyy jo vauvana. Esim. serkkuni aistiyliherkkä lapsi kieltäytyi jo ihan alkuun syömästä itse tehtyjä soseita, koska kaupan soseet olivat tasalaatuisia, maistuivat aina samalta. Ja veljeni erittäin valikoiva aistiyliherkkä vauva kieltäytyi heti pontevasti ihan kaikista kiinteistä ruuista. Hän oli vasta lähempänä vuotta, kun kiinteitä alkoi mennä merkittävä määrä, ja niistäkin vain ihan harvat.

Mutta sitten sellaiset lapset, jotka eivät ole aistiyliherkkiä tai valikoivia... Ei ainakaan meidän lapsille ole heti käynyt kaikki, ja kyllä voimakkaammat maut ovat olleet sellaisia, jotka eivät ole kelvanneet kuin pitkän totuttelun seurauksena. Tähän liittyy ihan sellainenkin evolutiivinen juttu, että siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa liikkua itse, hän on myös elämänvaiheessa, jossa hän panee kaiken suuhun. Ainoa maku, joka ei sisällä riskiä myrkyllisyydestä, on makea, joten voimakkaat, happamat, kitkerät jne. maut harvoin kelpaavat ihan pienille.

Tämän lisäksi lapsille saattaa tulla muitakin vaiheita, joissa ruoka tai jopa useat ruuat lakkaavat maistumasta, syystä tai toisesta. Ja kyllä tässä yksilöllisetkin asiat vaikuttavat. Esim. mun nuorempi lapseni ei syö oikeastaan mitään maitotuotteita juustoa, jäätelöä ja maitoon tehtyä puuroa lukuunottamatta (kermavaahto saattaa mennä jossain leivonnaisessa tai lätyn päällä), mutta toisaalta hän rakastaa sieniä, kalaa ja mätitahnaa (pl. tonnikala) ja vaikkapa punajuurta. Vanhempi lapseni on ruuan suhteen kohtalaisen ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen, mutta ei hän kaikesta tykkää, esim. kuopuksen rakastamat sienet ovat esikoisesta kuvottavia. No ehkä kantarelli menee.

Musta tuntuu, että lasten makutottumuksiin suhtaudutaan usein jotenkin vihamielisesti, aikuisten mielihalut taas saavat ymmärrystä. Monet maut ovat kuitenkin sellaisia, että ne vaativat monta maistamiskertaa. Mä sanoisin, että makuaisti kehittyy lapsen kehityksen mukana. Jossain vaiheessa lapsi on valmis tykkäämään jostain sellaisesta, josta ei ole aikaisemmin tykännyt. Minä ainakin muistan lapsuudestani tämän. Maistoin joskus oliivia, josta en tykännyt, mutta vuosien päästä tuli sellainen olo, että nyt haluan sitä oliiveja.

Lapset eivät synny kaikkiruokaiseksi. Mutta hauskaa on se, että vauva saa kokea makuja jo kohdussa ja rintaruokitut vauvat saavat maistiaisia eri mauista rintamaidon kautta. Kannattaa siis syödä monipuolisesti jo odotus- ja imetysaikana.

Kyllä, olen samaa mieltä, että makutottumukset ja mieltymykset näkyvät jo lapsina ja voivat vaihdella suuresti. Meillä oli aina samaa ruokaa eikä kellekään tehty erikseen mitään annoksia. Silti, minä en syö silliä, aivan kamalan kuvottavaa, mutta siskoni on vetänyt silliä kaksin käsin taaperosta lähtien. Minä taas olen rakastanut maksaa pienestä pallerosta lähtien, siskoni ei välitä lainkaan. Ananas on minun herkkua ollut aina, sisko voisi vetää edelleen kilon päärynöitä kerralla, joita taas minä en osta koskaan, koska en välitä päärynän mausta enkä koostumuksesta. Olemme molemmat nyt nelikymppisiä. 

Meillä molemmilla lapsilla nirsoilu alkoi kun siirtyivät perhepäivähoidosta päiväkotiin.

Esikoinen eskarissa ja pienempi 4-vuotiaana. Alkoi tulla juuri tätä että sipuli ei kelpaa ja kalasta myös.

Molemmat olivat perhepäivähoidossa paikassa, jossa laitettiin monipuolista ruokaa ja käytettiin mausteita, sipulia jne.

Päiväkodissa sitten ne makunystyrät "laitostuivat" ja se mauton keskuskeittöruoka oli sitä hyvää ruokaa. Tästä päästiin kyllä yli kun ei menty mukaan oikkuiluun. Sipulia ja mausteista käytetään edelleen ja syödään paljon kalaa jne. 

Onhan näillä edelleen suosikkinsa siellä kouluruoassakin, ei kuulemma ole kanapasta lähellekään niin hyvää kuin koulussa :-D

Silloin kun joku lapsen ihailema kaveri sanoo sipulin ( tai minkä tahansa) olevan yök.

Itse en pystynyt 20 vuoteen syömään parikaa. Nuorena aikuisena söin savusilakkaa ja paprikaa leivän kera. Sain tod. näk. silakasta ruokamyrkytyksen ja oksentelin rajusti neljä tuntia. Kuumetta liki 40. Jännä juttu, että savusilakkaa pystyin syömään edelleen, mutta nenän kautta tunkeneet paprikapalat olivat kertakaikkinen turnoff. Nykyään menevät nekin.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenenkään nirsoilu alkanut rokotteen jälkeen?

Rokotus saattaa laukaista allergioita.

Maku inhokkeineen ja suosikkeineen ei kehity pelkästään tottumisen ja kokeilun kautta, vaan on pitkälle geneettistä. Maut maistuvat eri ihmisille erilaisilta riippuen kielen ja suun reseptoreista ja tiedä mistä muusta aivojen ja hermoston rakenteista. Tämä on havaittu tutkimalla eriperheisiin adoptoitujaidenttisiä kaksosia, joilla on usein täsmälleen sama maku ruuan suhteen, vaikka ovat kasvaneet erilaista ruokaa syövissä perheissä.

Meillä lykkääntyi peräti kouluun asti. Ekalla luokalla sitten alkoi kitistä ruuasta ja tuntui ettei mikään kelpaa. Toinen lapsi ei ole nirsoillut koskaan, syö mitä tarjotaan.

Sellaisen kirjavinkin laitan tähän kuin "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea". Siinä kanadalaissyntyinen nainen muuttaa perheensä kanssa Ranskaan, josta mies on kotoisin. Siinä sitten törmäilevät ranskalainen ruokakulttuuri ja amerikkalainen tapa, jossa lapset sokerihuurretaan pienestä pitäen ja nirsoilu on normaalia. Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta ja osoittaa kyllä selvästi, että nirsoilua voi helpottaa, mutta se ei ole mitenkään tuomitseva, koska kirjoittajan omat lapset olivat jo oppineet tosi nirsoiksi. 

Sweetpepper kirjoitti:

Meillä molemmilla lapsilla nirsoilu alkoi kun siirtyivät perhepäivähoidosta päiväkotiin.

Esikoinen eskarissa ja pienempi 4-vuotiaana. Alkoi tulla juuri tätä että sipuli ei kelpaa ja kalasta myös.

Molemmat olivat perhepäivähoidossa paikassa, jossa laitettiin monipuolista ruokaa ja käytettiin mausteita, sipulia jne.

Päiväkodissa sitten ne makunystyrät "laitostuivat" ja se mauton keskuskeittöruoka oli sitä hyvää ruokaa. Tästä päästiin kyllä yli kun ei menty mukaan oikkuiluun. Sipulia ja mausteista käytetään edelleen ja syödään paljon kalaa jne. 

Onhan näillä edelleen suosikkinsa siellä kouluruoassakin, ei kuulemma ole kanapasta lähellekään niin hyvää kuin koulussa :-D

Koulun kanapastassa ei ole kanaa, se maku tulee lisäaineista ja aromeista.

Monipuolisuusjankkaajalle tiedoksi, että on pari syytä pyrkiä syömään mahdollisimman useita ERI kasviksia joka viikko:

 

1) Suoliston mikrobit voivat sitä paremmin, mitä useampia eri kasviksia ja hedelmiä nautit. 20-30 eri lajia per viikko on alan asiantuntijoiden suositus.

2) Erivärisissä kasviksissa on hyvin eri määriä eri vitamiineja ja erilaisia terveysvaikutuksia. Ihanteellista olisi "syödä sateenkaari" joka päivä, eli jotain jokaisesta väristä. 

Käyttäjä33396 kirjoitti:

Monipuolisuusjankkaajalle tiedoksi, että on pari syytä pyrkiä syömään mahdollisimman useita ERI kasviksia joka viikko:

 

1) Suoliston mikrobit voivat sitä paremmin, mitä useampia eri kasviksia ja hedelmiä nautit. 20-30 eri lajia per viikko on alan asiantuntijoiden suositus.

2) Erivärisissä kasviksissa on hyvin eri määriä eri vitamiineja ja erilaisia terveysvaikutuksia. Ihanteellista olisi "syödä sateenkaari" joka päivä, eli jotain jokaisesta väristä. 

Totuutta sun väitteissä ei kuitenkaan ole.

Käyttäjä33396 kirjoitti:

Monipuolisuusjankkaajalle tiedoksi, että on pari syytä pyrkiä syömään mahdollisimman useita ERI kasviksia joka viikko:

 

1) Suoliston mikrobit voivat sitä paremmin, mitä useampia eri kasviksia ja hedelmiä nautit. 20-30 eri lajia per viikko on alan asiantuntijoiden suositus.

2) Erivärisissä kasviksissa on hyvin eri määriä eri vitamiineja ja erilaisia terveysvaikutuksia. Ihanteellista olisi "syödä sateenkaari" joka päivä, eli jotain jokaisesta väristä. 

Mistä sä tallaista huuhaata olet kuullut?

Käyttäjä33396 kirjoitti:

Monipuolisuusjankkaajalle tiedoksi, että on pari syytä pyrkiä syömään mahdollisimman useita ERI kasviksia joka viikko:

 

1) Suoliston mikrobit voivat sitä paremmin, mitä useampia eri kasviksia ja hedelmiä nautit. 20-30 eri lajia per viikko on alan asiantuntijoiden suositus.

2) Erivärisissä kasviksissa on hyvin eri määriä eri vitamiineja ja erilaisia terveysvaikutuksia. Ihanteellista olisi "syödä sateenkaari" joka päivä, eli jotain jokaisesta väristä. 

Joten parempi jättää kasvikset syömättä ja nauttia vitamiinit ja ravinnot paremmista lähteistä. Ei tarvitse vetää kymmentä eri laatua.

teininä kun hän tajuaa että kommarikin voi syödä muutakin kuin kaalia ja sipulia. tulee paha kysymys . joitko sä kaikki ruoka rahat???

Lapsilla on varmasti omiakin luontaisia suosikkeja ja inhokkeja, mutta usein he myös oppivat toisiltaan nirsoilun jalon taidon. Perheen, tuttavapiirin, hoitoryhmän tai harrasteryhmän vanhin tai määrätietoisin jäsen kun tomerasti tokaisee, että minähän en muuten nakkeja syö, niin pienemmät perässä, että en minäkään! en minäkään! Vaikka olisivat siis mukisematta nakkeja syöneet siihen asti tai olisi ollut jopa suosikki siihen asti. Myöhemmin alkuperäinen tilanne unohtuu, mutta lapsen mieleen jää käsitys, että nakit on yäk. Ja sitä on sitten vaikea enää korjata, koska lapsi ei sitä nakkia enää omasta tahdostaan maista, ja maistamaan pakottaminen tai huijaaminen vain vahvistaa negatiivisia mielleyhtymiä.

Äitini oli perhepäivähoitaja ja kehitti ongelmaan ratkaisun: jokainen lapsi saa jättää kaikki inhokkinsa syömättöminä lautaselle, mutta hänelle opetetaan, että ruokapöydässä ei missään nimessä saa ääneen yökötellä eikä lautaselle jätettyjä inhokkeja kommentoida, ettei inho "tartu" muihin. Nirsoilu väheni hurjasti.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisen kirjavinkin laitan tähän kuin "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea". Siinä kanadalaissyntyinen nainen muuttaa perheensä kanssa Ranskaan, josta mies on kotoisin. Siinä sitten törmäilevät ranskalainen ruokakulttuuri ja amerikkalainen tapa, jossa lapset sokerihuurretaan pienestä pitäen ja nirsoilu on normaalia. Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta ja osoittaa kyllä selvästi, että nirsoilua voi helpottaa, mutta se ei ole mitenkään tuomitseva, koska kirjoittajan omat lapset olivat jo oppineet tosi nirsoiksi. 

Ranskalaiset ovat myös euroopan rokotevastaisinta porukkaa...

Ja amerikassa annetaan ensimmäinen rokote muutama tunti syntymän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Totuutta sun väitteissä ei kuitenkaan ole.

Ei totuutta siinä, että eri kasviksissa on eri määriä eri vitamiineja?

Facepalm. En pysty jatkamaan keskustelua.

Nirsoilu perustuu kuulemma siihen  että lapsella on erittäin herkkä makuaisti.

Vierailija kirjoitti:

Nirsoilu perustuu kuulemma siihen  että lapsella on erittäin herkkä makuaisti.

Sitten voimme kysyä että miksi se makuaisti yhtäkkiä herkkenee?

Käyttäjä33396 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuutta sun väitteissä ei kuitenkaan ole.

Ei totuutta siinä, että eri kasviksissa on eri määriä eri vitamiineja?

Facepalm. En pysty jatkamaan keskustelua.

No, ehkä totuus saattaa olla siinä, että eri kasviksissa on eri määrä vitamiineja. Siksi kannattaakin ravintonsa hankkia paremmista lähteistä kuin kasviksista. Pääsee helpommalla eikä tarvitse syödä paljon.

Kyse monilla sipuli"allergisella" on suutuntumasta johon auttaa sipulin silppuaminen todella pieneksi silpuksi

Hevosenpään kokoiset sipulinpalaset ei houkuttele kuin todellista sipuli fania syömään