Käyttäjä33396

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä33396 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuutta sun väitteissä ei kuitenkaan ole.

Ei totuutta siinä, että eri kasviksissa on eri määriä eri vitamiineja?

Facepalm. En pysty jatkamaan keskustelua.

No, ehkä totuus saattaa olla siinä, että eri kasviksissa on eri määrä vitamiineja. Siksi kannattaakin ravintonsa hankkia paremmista lähteistä kuin kasviksista. Pääsee helpommalla eikä tarvitse syödä paljon.

Runsaas kasvisten syönti on vitamiinien saamisen lisäksi helppo tapa saada tarpeeksi kuitua, jota useimmat saavat alle suositusten. 

Jos syö niukasti kasviksia ja hyvin yksipuolista ruokaa, kuten ilmeisesti soisit ihmisten syövän,  vaikea saada tarpeeksi kuitua. Voi tietty vetää hurjasti viljoja, mutta mieluummin itse kiskon kaksin käsin kasviksia kuin viljoja.

Vai pitäisikö sinusta se kuitukin vetää purkista?

Vierailija kirjoitti:

Totuutta sun väitteissä ei kuitenkaan ole.

Ei totuutta siinä, että eri kasviksissa on eri määriä eri vitamiineja?

Facepalm. En pysty jatkamaan keskustelua.

Monipuolisuusjankkaajalle tiedoksi, että on pari syytä pyrkiä syömään mahdollisimman useita ERI kasviksia joka viikko:

 

1) Suoliston mikrobit voivat sitä paremmin, mitä useampia eri kasviksia ja hedelmiä nautit. 20-30 eri lajia per viikko on alan asiantuntijoiden suositus.

2) Erivärisissä kasviksissa on hyvin eri määriä eri vitamiineja ja erilaisia terveysvaikutuksia. Ihanteellista olisi "syödä sateenkaari" joka päivä, eli jotain jokaisesta väristä. 

Vierailija kirjoitti:

Monipuolisuutta tärkeämpää on taata lapselle kaikki ravinto ja se onnistuu parhaiten yksinkertaisella ruualla.

Nyt en tajua. Jos lapsi syö hyvällä ruokahalulla monipuolista ruokaa ja saa siitä kaikki tarvittavat ravintoaineet, ei kai parempi vaihtoehto voi olla, että söisi hyvällä ruokahalulla yksipuolista ruokaa ja saisi siitä kaikki tarvittavat ravintoaineet? Eli mistä tässä nyt nillitetään?

Sulla ei ole vielä lapsia? :D

Kyllä se vaan tulee. Mun lapsi söi vauvasta asti todella monipuolista kotiruokaa ja oli 0- ja 1-vuotiaana maailman paras ja kaikkea ruokaa arvostavin syömäri.

Nirsoilu 2-3-vuotiaana on ymmärtääkseni joku ihan biologisesti ohjelmoitu kehitysvaihe, joka tulee useimmille lapsille. Se on sitten eri asia, miten paljon sille antaa siinä vaiheessa periksi ja miten nopeasti lapsi pääsee siitä yli.