Parhaat vinkkinne miten päästä spagattiin
Ajattelin tässä aikani kuluksi yrittää toteuttaa yhden ikuisuushaaveen/projektin, joka on spagattiin taipuminen. Lyhyen venyttelyn jälkeen se on viittävaille, mutta vaikka kuinka venyttelisin, niin ihan en täydelliseen spagattiin veny. Mikäkähän siinäkin mättää? ja mitkä liikkeet/venytykset auttaisivat?
Kommentit (26)
Kerran olen päässyt spagaattiin pitkällisen harjoittelun/venyttelyn ansiosta, ja totesin että voi v kun on turhaa touhua hyötyyn nähden :o
Lämmittele ensin ja venyttelet vasta sitten. Huomioi erityisesti lonkankoukistajan venytys. Tee päivittäin, niin pientä edistymistäkin voi nähdä joiden viikkojen tai kuukausien kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Joogaa pari viikkoa. Venyttele. Ei mitään järkeä räväyttää kerran, vaan rakenna notkeutta vähitellen. Sitten pidät itsesi notkeana.
Yleensä venyttelen paristi viikossa ja kohtalaisen notkea olen kai luonnostaan, mutta spagaatti ei vain tunnu menevän vaikka miten harjottelisi...tai noh, yleensä parin viikon jälkeen luovutan kun tuntuu ettei se spagaattiin pääsy ole juurikaan edistynyt.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kerran olen päässyt spagaattiin pitkällisen harjoittelun/venyttelyn ansiosta, ja totesin että voi v kun on turhaa touhua hyötyyn nähden :o
Totta tuokin :D siksi kai aina lopulta tuo harjoittelu jääkin, kun ei tule tulosta ja totean että mitä hyötyä siitä olisi muutenkaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Lämmittele ensin ja venyttelet vasta sitten. Huomioi erityisesti lonkankoukistajan venytys. Tee päivittäin, niin pientä edistymistäkin voi nähdä joiden viikkojen tai kuukausien kuluttua.
Mikä olisi mielestäsi paras liike lonkankoukistajien venyvyyden kannalta? Olivatko ne juuri samat jotka menee kireäksi jos istuu paljon?
-ap
Minä pääsin spagaatiin ala-asteen tokalla ja kolmannella luokalla. Silloin olin notkea kuin spagetti. Silti se vaati muutaman viikon ahkeraa venyttelyä päivittäin muutamankin kerran. Ei tuo onnistu missään parissa kolmessa päivässä.
Mulle se ei oo mitään pääsemistä, kun teen spagaatin vaan normaali asia, mutta en ole hyötynyt koskaa spagaatista. En ymmärtä mitä tavoiteltavaa siinä on. Hyödyttömämpi asia kuin taputustaito joka sekään ei ole kovin hyödyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Mulle se ei oo mitään pääsemistä, kun teen spagaatin vaan normaali asia, mutta en ole hyötynyt koskaa spagaatista. En ymmärtä mitä tavoiteltavaa siinä on. Hyödyttömämpi asia kuin taputustaito joka sekään ei ole kovin hyödyllinen.
Et oo koskaan päässy spagaattiin
Itse olen hypännyt pieneltä korokkeelta, massa hoitaa lopun. Kipu on kyllä mieletön, mutta sitten tulee se ihana onnistumisen tunne. Varsinkin, jos joku on näkemässä. Olen huomannut, et jos olen useammin tehnyt spagaatin niin voi jättää sen korokkeenkin pois jossain vaiheessa.
Ajatuskin tuollaisesta notkeudesta tuntuu hurjalta. Oma notkeus on lähinnä mallia rautakanki. Venyttelen kyllä välillä ja jos ette kerro kenellekkään niin teen vähän helppoja jooga asentoja. En muista niiden nimiä eikä niillä ole mulle merkitystä. Yksi on se kumarruksesta ylös ja kädet korkealle. Sitten niitä kuvitteellisen jousipyssyn liikkeitä. Yksi mikä lie kädet oikein sivuille suorina hengityksen kanssa tuntuu että auttaa johonkin. Muutamaa muutakin liikettä mutta en niin hyvin osaa kuvailla niitä.
Kaikkein mieluiten harrastaisin liikunnassa sänkypainia naisen kanssa. Se on voitto kun molemmat tuntee saaneensa oikeat otteet. Joskus uskokaa tai älkää mitalleja olisi voinut jakaa lisäkseni naiselle.
M48
Ei kannata uskoa ihmisiä, joiden mukaan "jokainen" pääsee asentoon X. He yrittivät aikoinaan myydä kirjoja ja tuotteita tällä tavalla.
Lapsetkin ovat hyvin erilaisia tässä ominaisuudessa kuten vaikka nopeudessa, koordinaatiossa ja voimassa ja vaikka jäykkä lapsi laitettaisiin ammattilaisen taivuteltavaksi, eivät tulokset ole samoja kuin lahjakas lapsi saisi itse harjoittelemalla.
Notkeus on fyysisen toimintakyvyn vähiten tärkeä ja vähiten huomiota ansaitseva osa-alue; normaalit liikeradat on syytä säilyttää, mutta venyttelyyn ei pidä tuhlata liikaa aikaa. Minulla on luonnostani erityisen notkeat kädet ja olkapäät, mutta lonkkieni rakenne ei salli täyttä spagaattia. Alaselkä ei myöskään reagoi venyttelyyn kovin paljon. Nuorempana venyttelin takareidet aivan äärirajoille, mutta enää en sitä haluaisi tehdä, sillä takareisien tehovenyttely on lantiorangalle erittäin rasittavaa ja nyt kun minulla on jo välilevyn pullistumia, saman notkeuden pakottaminen olisi itsetuhoista.
Moni ihminen ihailee notkeustemppuja, koska mielikuvitus ja tieto on vielä sillä tasolla, ettei nähdä kauneutta ja hienoutta muunlaisissa liikkeissä. Esim.johonkin Talent-ohjelmaan saattaa tulla tanssimaan joku ihminen, jonka tanssitekniikka on onnetonta, mutta notkeuskiemurtelu luo illuusion taidosta. Tuollainen ei menisi kuitenkaan läpi balettitunnilla, katutanssin tunnilla tai millään tunnilla. Ihmisen keho voi omaksua valtavan monia eri asentoja, jotka musiikkiin sovitettuna ovat mielenkiintoisia ja esteettisiä eivätkä vaadi mitään erityisnotkeutta, mutta tämä vaatii harjoittelua ja mielikuvituksen käyttöä.
Eli toisin sanoen itselle sopimattomien asentojen vääntämisen sijaan omaa kehoa voi lähestyä myös taito -ja tekniikkapuolen kautta; tämä onnistuu ihan joka iässä ja geeneistä riippumatta ja tarjoaa todellisia onnistumisen kokemuksia, jotka eivät ole riippuvaisia luiden muodosta.
Keksin kyllä yhden paikan jossa spagaattiasennosta tai notkeudesta ylipäätään on naiselle hyötyä ja veikkaan että aika moni muukin mies on samaa mieltä.
Helpompi täyttää kylpyamme keitetyllä spagaatilla. Sukella sinne suorin vartaloin kerien.
Mikäköhän siinä lonkan asennossa sitten mättää ettei spagaatti onnistu joiltain koskaan?
Epäilen meinaan olevani tällainen tapaus, ja vaikken ole koskaan ollut ns. kankea, niin tuo asento on sellainen johon en täydellisesti tunnu pääsevän, kun aina jää jokunen sentti vajaaksi ja tuntuu että haarat repeää XD
Niitä liikkeitä ja harjoituksia kiitos!
Takareidet ja lonkankoukistajat. Pitkiä venytyksiä, pysy omassa maksimissa minuutti ja hengittele syvään. Lonkkaluiden tulis osoittaa suoraan eteenpäin, ts napa katsoo varpaisiin. Älä nojaa etujalkaan vaan koita pysyä suoraan päällä selkä suorana. Siitä vaan harjottelemaan. Itsellä meni pari kuukautta näin nelikymppisenä. Ja lähtökohta aivan kankikaikkonen sohvaperuna ;)
Tuntuu käsittämättömältä miten aikuiset ihmiset ovat näin tietämättömiä. Tässä artikkeli, jonka lukemista suosittelen kaikille tähän ketjuun osallistuneille:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/haaveiletko-sinakin-spagaatista-asi…
Olen lapsuudessani voimistellut itselleni yliliikkuvat nivelet, mistä myös tässä artikkelissa puhutaan. Käyn fysioterapiassa asian takia aina välillä vieläkin. Lonkka tipahtaa pois paikaltaan. Tuntuu muuten järkyttävältä. Tai itseasiassa lonkka ei tipahda vaan reisiluu tipahtaa pois lonkkakupista ja saa aika rauhassa olla vähän aikaa, että se menee takaisin paikalleen. Niin, ja tälle ei voi mitään tehdä.
Todellakin pääsin ja tietysti yhä pääsen spagaattiin kumpaankin suuntaan sekä spiraaliin. Tein spagaattia niin, että se jalkojen venytysaste oli noin 45: tein sen sellaista koroketta vasten. Hyvin venytti niveliä. Saan myös kyynärpäät suorilta jaloilta lähes maahan kiinni ja olen lähes 170cm pitkä, Lapsena näillä asioilla oli kiva brassailla - sääli nyt.
Unohda siis ihan täysin koko asia. Pilaat tukirakenteesi. Unohda.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Ei kannata uskoa ihmisiä, joiden mukaan "jokainen" pääsee asentoon X. He yrittivät aikoinaan myydä kirjoja ja tuotteita tällä tavalla.
Lapsetkin ovat hyvin erilaisia tässä ominaisuudessa kuten vaikka nopeudessa, koordinaatiossa ja voimassa ja vaikka jäykkä lapsi laitettaisiin ammattilaisen taivuteltavaksi, eivät tulokset ole samoja kuin lahjakas lapsi saisi itse harjoittelemalla.
Notkeus on fyysisen toimintakyvyn vähiten tärkeä ja vähiten huomiota ansaitseva osa-alue; normaalit liikeradat on syytä säilyttää, mutta venyttelyyn ei pidä tuhlata liikaa aikaa. Minulla on luonnostani erityisen notkeat kädet ja olkapäät, mutta lonkkieni rakenne ei salli täyttä spagaattia. Alaselkä ei myöskään reagoi venyttelyyn kovin paljon. Nuorempana venyttelin takareidet aivan äärirajoille, mutta enää en sitä haluaisi tehdä, sillä takareisien tehovenyttely on lantiorangalle erittäin rasittavaa ja nyt kun minulla on jo välilevyn pullistumia, saman notkeuden pakottaminen olisi itsetuhoista.
Moni ihminen ihailee notkeustemppuja, koska mielikuvitus ja tieto on vielä sillä tasolla, ettei nähdä kauneutta ja hienoutta muunlaisissa liikkeissä. Esim.johonkin Talent-ohjelmaan saattaa tulla tanssimaan joku ihminen, jonka tanssitekniikka on onnetonta, mutta notkeuskiemurtelu luo illuusion taidosta. Tuollainen ei menisi kuitenkaan läpi balettitunnilla, katutanssin tunnilla tai millään tunnilla. Ihmisen keho voi omaksua valtavan monia eri asentoja, jotka musiikkiin sovitettuna ovat mielenkiintoisia ja esteettisiä eivätkä vaadi mitään erityisnotkeutta, mutta tämä vaatii harjoittelua ja mielikuvituksen käyttöä.
Eli toisin sanoen itselle sopimattomien asentojen vääntämisen sijaan omaa kehoa voi lähestyä myös taito -ja tekniikkapuolen kautta; tämä onnistuu ihan joka iässä ja geeneistä riippumatta ja tarjoaa todellisia onnistumisen kokemuksia, jotka eivät ole riippuvaisia luiden muodosta.
Tämä oli oikeastaan aika mielenkiintoinen näkemys asiaan. Olen ikäni ollut notkeahko ja esim. kämmenet menee reippaasti suorilta jaloin maahan, josta kai olenkin saanut päähänpinttymän että spagaatti tulisi myöskin mennä, kuitenkin tuntuisi olevan kovan työn takana ne viimeiset sentit jotka eivät ehkä näkemyksesi mukaan olisikaan sen arvoisia tai edes mahdollista voittaa.
-ap
Joogaa pari viikkoa. Venyttele. Ei mitään järkeä räväyttää kerran, vaan rakenna notkeutta vähitellen. Sitten pidät itsesi notkeana.