Lue keskustelun säännöt.
Vaimoni "vihaa" minua
21.03.2020 |
Vaimollani ja minulla on suhteessa paha luottamuspula.
Menneisyyteemme liittyy eräs tapahtuma entisessä elämässäni, jonka vuoksi vaimoni ei luota minuun. Erottiin sen takia kerran, mutta palattiin yhteen. Luulin että asia olisi sillä selvä, mutta nyt on mennyt kaksi vuotta ja edelleen riidoissa tuo asia tulee esiin.
Tilanne on jopa pahentunut siitä mitä se oli. Alan kyllästyä siihen kun vaimo toistaa, miten ei koskaan olisi ryhtynyt suhteeseen kanssani, jos olisi tiennyt tuon asian. Mä taas ajattelen, että miksi helvetissä halusi palata yhteen (tämän asian takiahan kerran jo erottiin), jos kerran asia vielä kalvaa. Kun yhteen palattiin, pitäisi menneet unohtaa.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda nuorempaan naiseen, joka ei ole katkeroitunut, vaan avoin ja kepeä tyttönen. Mitä tollasilla hapannaamoilla tekee, älä hyvä mies itseäsi kiduta. Ja kun tyttönen katkeroituu, niin sitten taas vaihdat.
Vaimoni on minua hieman nuorempi ja kaunis. Sellainen jolla oli ja olisi valinnanvaraa ja siitä mua muistuttaa aina kun riidellään, että hänen ei tarvitsisi muhun tyytyä ja että parempia miehiä olisi jonoksi asti. ap
Kuulostaa oksettavan narsistiselta. Sitä suuremmalla syyllä, jätä se mamma. Voi vähän matamilla hymy hyytyä, kun kainalossasi on oikeasti reippaasti nuorempi kaunotar. You go bro.
Sellaisia saa vaan rahalle eikä se mun osakkeita mitenkään nostaisi (edes omissa silmissä). Toisekseen nämä seksijutut on kokeiltu. ap
No sitten kitkutat hamaan tulevaisuuteen asti marmattavan matamisi kanssa. Omahan on valintasi, voin sanoa, että ei tule helpottamaan. Onnea ja menestystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda nuorempaan naiseen, joka ei ole katkeroitunut, vaan avoin ja kepeä tyttönen. Mitä tollasilla hapannaamoilla tekee, älä hyvä mies itseäsi kiduta. Ja kun tyttönen katkeroituu, niin sitten taas vaihdat.
Vaimoni on minua hieman nuorempi ja kaunis. Sellainen jolla oli ja olisi valinnanvaraa ja siitä mua muistuttaa aina kun riidellään, että hänen ei tarvitsisi muhun tyytyä ja että parempia miehiä olisi jonoksi asti. ap
Mulla on muutenkin niin huono itsetunto että yksi kerta jos sanoisi että mun täytyy tyytyä niin se olisi siinä. Pyytäisin häipymään jonkun paremman mukaan. Viimeisin suhteeni luultavasti on ohi. Mielummin olen yksin kuin riitelen tai alistun.
m
Vierailija kirjoitti:
Puhutko, käyttäydytkö, ilmennätkö jollain tavalla sellaista asennetta, että tekosi oli ok? Vai oletko onnistunut kasvamaan miehenä aikuisemmaksi tavalla, jonka vaimosi voi havaita? Jos vaimosi joutuu epäilemään, että ajattelusi ja moraalisi on edelleen samalla tasolla, niin miksi hän sinuun luottaisikaan?
En mä pidä itseäni epäluotettavana. En ole koskaan pettänyt naista, jonka kanssa olen ollut suhteessa. Jos taas naimisissa oleva on halunnut säätää mun kanssa kun olen ollut sinkku, se on ollut hänen valintansa. En ole vietellyt tai houkutellut ketään, sekin nainen jonka kanssa oli pidempi suhde, oli itse aloitteellinen. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda nuorempaan naiseen, joka ei ole katkeroitunut, vaan avoin ja kepeä tyttönen. Mitä tollasilla hapannaamoilla tekee, älä hyvä mies itseäsi kiduta. Ja kun tyttönen katkeroituu, niin sitten taas vaihdat.
Vaimoni on minua hieman nuorempi ja kaunis. Sellainen jolla oli ja olisi valinnanvaraa ja siitä mua muistuttaa aina kun riidellään, että hänen ei tarvitsisi muhun tyytyä ja että parempia miehiä olisi jonoksi asti. ap
Mulla on muutenkin niin huono itsetunto että yksi kerta jos sanoisi että mun täytyy tyytyä niin se olisi siinä. Pyytäisin häipymään jonkun paremman mukaan. Viimeisin suhteeni luultavasti on ohi. Mielummin olen yksin kuin riitelen tai alistun.
m
Ehkä. Mä ajattelen että se on omaa pahaa oloa mitä muhun purkaa. Aluksi annoin tulla ja mennä noiden juttujen, mutta kun toistuu ja toistuu niin alkaa rassata jo. ap
Parisuhdeterapia? Käytte asian vielä kerran läpi niin, että ammattilainen on mukana, ja sen jälkeen vaimosi joko jättää sen taakseen tai eroatte.
Ymmärrän sinua ja olen samaa mieltä siitä, että menneet asiat kuuluu jättää taakse siinä kohtaa, kun ne on yhdessä sovittu ja anteeksi annettu. (Tosin en tiedä, mitä anteeksi annettavaa on siinä, että on suhteessa varattuun ihmiseen ollessaan itse sinkku.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedetä, mitä olet tehnyt.
Minulla oli seksipainotteinen suhde naimisissa olleeseen naiseen. Olin sinkku silloin. Ap
En ihmettele ettei vaimosi pysty luottamaan. Sen sijaan ihmettelen, miksei hän lähde oma-aloitteisesti kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutko, käyttäydytkö, ilmennätkö jollain tavalla sellaista asennetta, että tekosi oli ok? Vai oletko onnistunut kasvamaan miehenä aikuisemmaksi tavalla, jonka vaimosi voi havaita? Jos vaimosi joutuu epäilemään, että ajattelusi ja moraalisi on edelleen samalla tasolla, niin miksi hän sinuun luottaisikaan?
En mä pidä itseäni epäluotettavana. En ole koskaan pettänyt naista, jonka kanssa olen ollut suhteessa. Jos taas naimisissa oleva on halunnut säätää mun kanssa kun olen ollut sinkku, se on ollut hänen valintansa. En ole vietellyt tai houkutellut ketään, sekin nainen jonka kanssa oli pidempi suhde, oli itse aloitteellinen. ap
On se silti moralinen dilemma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa! Normaaliarjen ongelmia tämän koronakauhun keskellä!
Ja joo, ei suhteenne kestä, jos puoliso ei anna anteeksi kuvatun kaltaista mokaa. Jos tiesit, että menneisyytesi nainen oli naimisissa, tekosi oli tahallisesti moraaliton ja kolmatta osapuolta loukkaava.
Vaimosi näkökulmasta saatat toistaa kuvion koska tahansa. Tai sitten hän - johan jutuista ymmärrät, että hän sen valinnan varan ottaa käyttöön ennemmin tai myöhemmin - ehkäpä on jo ottanutkin. Tämähän olisi se karmallinen opetus sinulle. Karman lain tarkoitus on opettaa kantapään kautta, miltä pettäminen petetystä tuntuu, jos ei oma äly riitä sen tajuamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedetä, mitä olet tehnyt.
Minulla oli seksipainotteinen suhde naimisissa olleeseen naiseen. Olin sinkku silloin. Ap
En ihmettele ettei vaimosi pysty luottamaan. Sen sijaan ihmettelen, miksei hän lähde oma-aloitteisesti kävelemään.
Eipä varatut naiset hirveästi parisuhdestatustaan mainosta. Itsellänikin on ollut yhden varatun kanssa, pettänyt useampaakin miestä kanssani, mutta mulle aina valehtelee että tuli ero tai tms. Juu, olen pannut, kun aina on vonkaamassa. Voisin kyllä olla ilmankin. Mikä estäisi luottamasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedetä, mitä olet tehnyt.
Minulla oli seksipainotteinen suhde naimisissa olleeseen naiseen. Olin sinkku silloin. Ap
En ihmettele ettei vaimosi pysty luottamaan. Sen sijaan ihmettelen, miksei hän lähde oma-aloitteisesti kävelemään.
Eipä varatut naiset hirveästi parisuhdestatustaan mainosta. Itsellänikin on ollut yhden varatun kanssa, pettänyt useampaakin miestä kanssani, mutta mulle aina valehtelee että tuli ero tai tms. Juu, olen pannut, kun aina on vonkaamassa. Voisin kyllä olla ilmankin. Mikä estäisi luottamasta?
Unohtui mainita, etten ole ap.
Koettakaa puhua siitä muutenkin kuin riidan yhteydessä. Tavallaan ymmärrän että asia voi huolettaa mutta vaimon pitäisi tajuta että et ole aikeissa pettää, ihminen voi muuttua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeterapia? Käytte asian vielä kerran läpi niin, että ammattilainen on mukana, ja sen jälkeen vaimosi joko jättää sen taakseen tai eroatte.
Ymmärrän sinua ja olen samaa mieltä siitä, että menneet asiat kuuluu jättää taakse siinä kohtaa, kun ne on yhdessä sovittu ja anteeksi annettu. (Tosin en tiedä, mitä anteeksi annettavaa on siinä, että on suhteessa varattuun ihmiseen ollessaan itse sinkku.)
Se voisi olla. Ei tämä näinkään voi jatkua. Keskustelu aiheesta menee aina riitelyksi ja munkin hermot pettää. Ehkä jos häpeäisin menneisyyttäni ja matelisin maassa ja pyytäisin anteeksi, vaimo olisi tyytyväinen. Nyt kun sanon etten mielestäni ole tehnyt mitään väärää ja olen ollut uskollinen, vaimon raivo vain kasvaa. Ehkä oon jotenkin rikkonut sen ihannekuvan mikä vaimollani musta oli ennen kuin selvisi, että olen tavallinen kuolevainen jolla muutakin elettyä elämää kuin sitoutuneita seurustelusuhteita. Vaimolla ei ole ollut yhden yön juttuja tai pelkkiä seksisuhteita. Mua ei kyllä haittaisi, vaikka olisi ollut, aikuisia kun ollaan. ap
No enpä kyllä ymmärrä miksi vaimosi tuosta kiukuttelee, eihän asia oikeastaan kuulu hänelle tai liikuta häntä millään tapaa. Jos kyse on siitä että hän ei voi olla sellaisen ihmisen kanssa kuka on tehnyt tämän niin kauhean ja moraalittoman teon, niin olette kyllä mielestäni sitten ihan liian erilaisia ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa! Normaaliarjen ongelmia tämän koronakauhun keskellä!
Ja joo, ei suhteenne kestä, jos puoliso ei anna anteeksi kuvatun kaltaista mokaa. Jos tiesit, että menneisyytesi nainen oli naimisissa, tekosi oli tahallisesti moraaliton ja kolmatta osapuolta loukkaava.
Vaimosi näkökulmasta saatat toistaa kuvion koska tahansa. Tai sitten hän - johan jutuista ymmärrät, että hän sen valinnan varan ottaa käyttöön ennemmin tai myöhemmin - ehkäpä on jo ottanutkin. Tämähän olisi se karmallinen opetus sinulle. Karman lain tarkoitus on opettaa kantapään kautta, miltä pettäminen petetystä tuntuu, jos ei oma äly riitä sen tajuamiseen.
Eli erota ja sitten sinkkuna olla suhteessa varattuun? Ap ei ole pettänyt ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeterapia? Käytte asian vielä kerran läpi niin, että ammattilainen on mukana, ja sen jälkeen vaimosi joko jättää sen taakseen tai eroatte.
Ymmärrän sinua ja olen samaa mieltä siitä, että menneet asiat kuuluu jättää taakse siinä kohtaa, kun ne on yhdessä sovittu ja anteeksi annettu. (Tosin en tiedä, mitä anteeksi annettavaa on siinä, että on suhteessa varattuun ihmiseen ollessaan itse sinkku.)
Se voisi olla. Ei tämä näinkään voi jatkua. Keskustelu aiheesta menee aina riitelyksi ja munkin hermot pettää. Ehkä jos häpeäisin menneisyyttäni ja matelisin maassa ja pyytäisin anteeksi, vaimo olisi tyytyväinen. Nyt kun sanon etten mielestäni ole tehnyt mitään väärää ja olen ollut uskollinen, vaimon raivo vain kasvaa. Ehkä oon jotenkin rikkonut sen ihannekuvan mikä vaimollani musta oli ennen kuin selvisi, että olen tavallinen kuolevainen jolla muutakin elettyä elämää kuin sitoutuneita seurustelusuhteita. Vaimolla ei ole ollut yhden yön juttuja tai pelkkiä seksisuhteita. Mua ei kyllä haittaisi, vaikka olisi ollut, aikuisia kun ollaan. ap
Miksi olet ylipäänsä kokenut tarpeelliseksi avautua asiasta vaimollesi?
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa! Normaaliarjen ongelmia tämän koronakauhun keskellä!
Ja joo, ei suhteenne kestä, jos puoliso ei anna anteeksi kuvatun kaltaista mokaa. Jos tiesit, että menneisyytesi nainen oli naimisissa, tekosi oli tahallisesti moraaliton ja kolmatta osapuolta loukkaava.
Vaimosi näkökulmasta saatat toistaa kuvion koska tahansa. Tai sitten hän - johan jutuista ymmärrät, että hän sen valinnan varan ottaa käyttöön ennemmin tai myöhemmin - ehkäpä on jo ottanutkin. Tämähän olisi se karmallinen opetus sinulle. Karman lain tarkoitus on opettaa kantapään kautta, miltä pettäminen petetystä tuntuu, jos ei oma äly riitä sen tajuamiseen.
En ole pettänyt ketään. Musta parisuhteessa osapuolet on vastuussa toinen toisilleen. Se kolmas on aika lailla sivullinen. On mulle se seksisuhdenainen joskus laittanut viestiä että voitaisiin tavata, mutta ihan suoraan sanoin että olen parisuhteessä nyt ja en harrasta pettämistä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeterapia? Käytte asian vielä kerran läpi niin, että ammattilainen on mukana, ja sen jälkeen vaimosi joko jättää sen taakseen tai eroatte.
Ymmärrän sinua ja olen samaa mieltä siitä, että menneet asiat kuuluu jättää taakse siinä kohtaa, kun ne on yhdessä sovittu ja anteeksi annettu. (Tosin en tiedä, mitä anteeksi annettavaa on siinä, että on suhteessa varattuun ihmiseen ollessaan itse sinkku.)
Se voisi olla. Ei tämä näinkään voi jatkua. Keskustelu aiheesta menee aina riitelyksi ja munkin hermot pettää. Ehkä jos häpeäisin menneisyyttäni ja matelisin maassa ja pyytäisin anteeksi, vaimo olisi tyytyväinen. Nyt kun sanon etten mielestäni ole tehnyt mitään väärää ja olen ollut uskollinen, vaimon raivo vain kasvaa. Ehkä oon jotenkin rikkonut sen ihannekuvan mikä vaimollani musta oli ennen kuin selvisi, että olen tavallinen kuolevainen jolla muutakin elettyä elämää kuin sitoutuneita seurustelusuhteita. Vaimolla ei ole ollut yhden yön juttuja tai pelkkiä seksisuhteita. Mua ei kyllä haittaisi, vaikka olisi ollut, aikuisia kun ollaan. ap
Miksi olet ylipäänsä kokenut tarpeelliseksi avautua asiasta vaimollesi?
No en erityisesti avautunut. Tämä seksisuhdenainen otti muhun yhteyttä ja ehdotti tapaamista. Ajattelin että on rehellistä kertoa se vaimolle ja en ajatellut sen enempää. Yllätyin kun vaimo alkoikin tentata kaikesta ja sitten seuraavana päivänä oli jo pakannut kamat ja siirtyi kesämökille lasten kanssa asumaan. Kesä oltiin erossa ja sitten palattiin yhteen kuitenkin. ap
Mä en ymmärrä kyllä vaimosi mentaliteettia tai kiukuttelua. Olette varmaan todella nuoria tai muuten vaan vähän elämänkokemusta omaavia? Jos kerran olet tuon seksisuhteen aikana ollut sinkku niin mitä merkitystä asialla on nykyisen suhteen kanssa? Asia on jo tapahtunut, joko sen kanssa on pystyttävä elämään tai sitten se on erottava.
Luulen, että vaimosi haluaisi erota tai voi muuten huonosti suhteessanne, mutta ei keksi muuta syytä kiukutella kuin tuon vanhan seksisuhteesi. Joku aiempi tuossa viittasi vaimosi olevan narsisti. En tiedä voiko puhua narsistista, mutta jotenkin hän haluaa nyt osoittaa sinulle huonommuutesi ja kostaa, ehkäpä myös tällä tavoin kontrolloida sinua ja ajatuksiasi.
Sanot, että vaimosi on kaunis ja vetoaa että saisi muitakin miehiä. Lapsellista käytöstä. Kauneudella ja muiden saamisella ei ole mitään merkitystä silloin kun haluaa olla parisuhteessa jonkun kanssa.
Älä alistu ja uhraa mielenterveyttäsi tämän asian takia. Perheen ja parisuhteen ehkä sinuna uhraisin, sillä ei kenenkään tarvitse kärsiä jostain menneisyyden erheistä kohtuuttomasti. Etenkin kun mitään todella vaarallista tai rikollista ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdeterapia? Käytte asian vielä kerran läpi niin, että ammattilainen on mukana, ja sen jälkeen vaimosi joko jättää sen taakseen tai eroatte.
Ymmärrän sinua ja olen samaa mieltä siitä, että menneet asiat kuuluu jättää taakse siinä kohtaa, kun ne on yhdessä sovittu ja anteeksi annettu. (Tosin en tiedä, mitä anteeksi annettavaa on siinä, että on suhteessa varattuun ihmiseen ollessaan itse sinkku.)
Se voisi olla. Ei tämä näinkään voi jatkua. Keskustelu aiheesta menee aina riitelyksi ja munkin hermot pettää. Ehkä jos häpeäisin menneisyyttäni ja matelisin maassa ja pyytäisin anteeksi, vaimo olisi tyytyväinen. Nyt kun sanon etten mielestäni ole tehnyt mitään väärää ja olen ollut uskollinen, vaimon raivo vain kasvaa. Ehkä oon jotenkin rikkonut sen ihannekuvan mikä vaimollani musta oli ennen kuin selvisi, että olen tavallinen kuolevainen jolla muutakin elettyä elämää kuin sitoutuneita seurustelusuhteita. Vaimolla ei ole ollut yhden yön juttuja tai pelkkiä seksisuhteita. Mua ei kyllä haittaisi, vaikka olisi ollut, aikuisia kun ollaan. ap
Vaimosi on parisuhteessa miehen kanssa, joka ei kunnioita parisuhdetta. Mietipä siltä kannalta.
Sellaisia saa vaan rahalle eikä se mun osakkeita mitenkään nostaisi (edes omissa silmissä). Toisekseen nämä seksijutut on kokeiltu. ap