Mies löi, mitä teen? Olen ihan shokissa. 15-vuotta oltu yhdessä ja tää oli eka kerta.
On kyllä ollut joskus ennenkin niin uhkaava, että olen ollut varma ,että nyrkki heilahtaa. Latas käsivarteen tunti sitten ja vieläkin kirvelee. Mies hermostui minulle, kun minä hermostuin typerästi lapselle, joka oli sotkenut paitansa juuri kun piti lähteä tarhaan... kiskaisin paidan lapselta ja nakkasin roskikseen. Ja silloin mies löi, pienempi lapsi sylissään. Siinä sitten molemmat muksut huutaa ja mä olin ihan järkyttyneenä.
Isompi lapsi kysyi multa äsken et miksi isi löi äitiä... mitä hemmettiä siihenkin sanoo, ku ei itekkään käsitä tapahtunutta. No olinhan mä tosi kauhee lasta kohtaan, pienenä puolustuksena oon tosi kipeenä menkkojen takia. Mutta ei se silti oikeuta toista lyömään. Kai mies kuvitteli puolustavansa lasta?
Oon ihan sekasin et mitä sitä tekis, olen aina sanonut miehelle, et kerrankin ku lyöt ni se on loppu. No ei se kyllä niin helppoo oo, kaks pientä lasta ja kohtuullisen onnellinen avioliitto. En vaan tiedä, miten pystyn luottamaan enää mieheen, saako aina olla pelko persiissä.
Mitä mä teen? Tuntuu, et elämä meni murskas yhellä lyönnillä.
Kommentit (85)
saattaisin minäkin lyödä miestäni käteen saadakseni toiminnan loppumaan. En ole ikinä lyönyt ketään enkä ole ollenkaan sen luonteinen, mutta silti... Ehkä ap sinuna kuitenkin miettisin, oliko tilanne kuitenkin niin nopea ja miehen reaktio lapsen " suojelun" tähden ylimitoitettu, ettei kyseessä ehkä ole pahaenteinen ja pahemmaksi käyvä parisuhdeväkivalta.
" Toki noissa riitatilanteissa aina varmasti kummassakin on vikaa, mutta käsiksi käyminen ylittää kuitenkin toisen fyysisen koskemattomuuden rajan. "
Suomessa on vähän tapana opettaa tätä itseensä patoamista, mikä kostautuu helposti sitten siinä, ettei lapsilla (eikä aikuisilla) ole rakentavia tapoja negatiivisten tunteiden ja ahdistusten esille tuomiseen.
Ja toisaalta taas ei myöskään oikein taitoja ottaa kritiikkiä tai toisten ihmisten negatiivisia tunteita vastaan. Helposti tilanteet menevät sitten yli äyräiden, kun niitä ei olla ajoissa otettu esille. Pienistäkin pettymyksistä kasvaa ajan myötä suuri viha.
Vierailija:
musta tossa ei ole mitään selvitettävää koska jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen kotonaan. Lapsi oli vielä mukana joten ehei en suostuisi edes asiasta keskustelemaan. Hienoa syyllistää sinua omasta käytöksestään. Kiva puolustus itselle. Ihan sama mitä sinä olet tehnyt vaikka olisit itse lyönyt lastasi niin se ei oikeuta miehesi lyöntiä. Jokainen on vastuussa vain ja ainoastaan itsestään. Eli kannatan eroa heti.
Kait nyt jonkinlaista harkintaa voisi käyttää.... typerys!
Valitettavasti se ensimmäinen kerta ei jää viimeiseksi, eikä se seuraavakaan. Ja mies muisti muistuttaa miten vikaa oli AINA myös minussa, eihän nyt muuten olisi lyönyt.. Anteeksi osasi pyytää ja meillä meni anteeksipyynnön jälkeen oikein hyvin. Lopulta sitten (ihan selvin päin) repi minut ylös sängystä keskellä yötä ja yritti tappaa veitsellä. En jäänyt kyselemään, mitä minussa oli vikana..
Eli pointti on siinä, että vaikka se yksi lyönti alkaisi jossain vaiheessa tuntua harmittomalta, sitä ei pidä silti painaa villasella. Kenelläkään EI ole oikeutta käydä kiinni, vaan asiat on hoidettava muulla tavalla.
hirveän kamalalta. En tietenkään kannata sen enempää henkistä kuin fyysistäkään väkivaltaa. Mutta ehkei kumminkaan kannata paisutella asiaa liiaksi. Teill nyt jostain syystä tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että miehellä läikähti kuppi yli.
Mutta keskustelkaa tapahtuneesta ja päättäkää ettei se tule enää toistumaan ja unohtakaa asia. JA lapselle kerrot suoraan, miten asia on, että isä teki väärin ja on siitä pahoillaan.
Toivottavasti et joudu siihen tilanteeseen.
Vierailija:
Valitettavasti se ensimmäinen kerta ei jää viimeiseksi, eikä se seuraavakaan. Ja mies muisti muistuttaa miten vikaa oli AINA myös minussa, eihän nyt muuten olisi lyönyt.. Anteeksi osasi pyytää ja meillä meni anteeksipyynnön jälkeen oikein hyvin. Lopulta sitten (ihan selvin päin) repi minut ylös sängystä keskellä yötä ja yritti tappaa veitsellä. En jäänyt kyselemään, mitä minussa oli vikana..Eli pointti on siinä, että vaikka se yksi lyönti alkaisi jossain vaiheessa tuntua harmittomalta, sitä ei pidä silti painaa villasella. Kenelläkään EI ole oikeutta käydä kiinni, vaan asiat on hoidettava muulla tavalla.
ja hankkia vaikka jotain perheterapiaa, niin saattais auttaa kovasti. Teillä on lapset nyt ihan pieniä ja työelämä vaativimmillaan. Jostain on pakko löysätä harkitusti, muuten tulee tuollaisia repeämiä äkkiarvaamatta.
Kokemusta on.
On eri asia ottaa turpiin joka kuukausi ko kerran viidessätoista vuodessa yks lyönti käsivarteen.
Sehän on sama, että rattijuopolta henkipois, pettäjältä munat pois/pillu umpeen jne.
Vierailija:
Valitettavasti se ensimmäinen kerta ei jää viimeiseksi, eikä se seuraavakaan. Ja mies muisti muistuttaa miten vikaa oli AINA myös minussa, eihän nyt muuten olisi lyönyt.. Anteeksi osasi pyytää ja meillä meni anteeksipyynnön jälkeen oikein hyvin. Lopulta sitten (ihan selvin päin) repi minut ylös sängystä keskellä yötä ja yritti tappaa veitsellä. En jäänyt kyselemään, mitä minussa oli vikana..Eli pointti on siinä, että vaikka se yksi lyönti alkaisi jossain vaiheessa tuntua harmittomalta, sitä ei pidä silti painaa villasella. Kenelläkään EI ole oikeutta käydä kiinni, vaan asiat on hoidettava muulla tavalla.
Mekin kerran mieheni kanssa riitelimme niin, että mies nosti minut kurkusta seinälle ja sain selkääni avainkaapista naarmun. Ja se on tasan tarkkaan ensimmäinen ja viimeinen kerta 15 vuoden aikana, kun hän on minuun käsiksi käynyt. Minä valitettavasti olen muksinut häntä näiden vuosien aikana useamminkin, ehkä viisi kertaa....
Ap, nyt on raja ylitetty. Vaikka mies itsekin säikähti lyöntiään, seuraavaan lyöntiin on kuitenkin jo paljon matalampi kynnys. Ja se tulee ihan vuorenvarmasti. Suomi on täynnä näitä miehiä, itsekin tuhlasin yli 10 vuotta tuollaisen paskiaisen kanssa. Lyöntejä tuli sen verran harvakseltaan, että aina kerkesin ajatella, että nyt ei enää ikinä, mutta ainahan se tuli. Joten.... *huokaus* voit jatkaa kuten minä, eli vuosikausia valehtelet itsellesi, tai sitten tarttua heti toimeen. Ei tuollaiset miehet paljon anna vaihtoehtoja, ja se ei ole kuin heidän oma syynsä. Se on niin helvetin väärin, mutta kaikkea ei voi saada.
Vierailija:
Selvä!
Kyllä se tilanne, missä lyöminen tms. käsiksi käyminen tapahtuu, pitää ottaa huomioon. Ymmärrän hyvin, että joskus riitojen kärjistyessä voi jotain läpsimisiä tulla, kun ei enää sanat riitä.
Eriasia on, jos se on toistuvaa toimintaa, että riidat ratkotaan lyömällä tai muuten tulee turpaan aina silloin tällöin.
Yksi lyönti 15 vuoden aikana käsivarteen ja sen takia eroaminen on kyllä mielestäni täysin ylireagoimista. Voi teitä, jotka ette tiedä elämästä mitään vaan katselette tätä maailmaa niiden ruusunpunaisten lasien läpi.
silloin ei kyllä ollut vielä lasta ja molemmat olimme hieman nauttineet alkoholia mutta sekään ei anna lupaa toisen lyödä.
Tapahtuman jälkeen mies oli tosi katuvainen ja pyyteli anteeksi, taisi itsekkin pillahtaa itkuun kun hävetti niin suuresti. Aamulla kun olimme molemmat selvinneet istuimme alas ja keskustelimme asian selväksi. Kumpikaan ei syyllistänyt toista ja mun mielestä saimme todella hyvän kuvan molemmat siitä että näin ei tule enää koskaan käymään. Tapahtuma hetkellä molemmissa oli ehdottomasti vika.
Mun mielestä ap sinunkin kannattaa myöntää itsellesi että sinussa oli myös vika vaikka eihän se oikeuta lyömistä ja viestissä sanoit että sinun puolustukseksi menkkakivut niin kysyppä mieheltäsi olisiko hänelläkin jokin puolustus itselle että miksi löi. Ja jos olet sitä mieltä että sellaisia puolustuksia ei ole niin sitten teit sinäkin väärin lapsellesi. Vielä yksi pointti jos tilanne olisi ollut toisin päin että miehesi olisi retuuttanut lastasi niin väitätkö ettet olisi puolustanut häntä keinolla millä hyvänsä.
Onko tämä tapaus se jossa äiti lyö.
" Niin siis teidän kanta on, että jos vähän lyö niin se ei haittaa.."
Ongelma lähtee purkautumaan kun molemmat tiedostavat tilanteen, ja ymmärtävät että nyt on ulkopuolisen avun paikka. JOS mies vähättelee asiaa, hänelle pitää tehdä selväksi ettei asiaa tulla painamaan villaisella.
Keskustelun jälkeen päätätte, onko edellytyksiä jatkaa.
22
lyömistä näkisi.
Mies löi mua kerran niin, etteivät lapset nähneet ja annoin anteeksi, koska katui ja lupasi, ettei tilanne koskaan toistu. No se toistui ja silloin lapset olivat paikalla ja näkivät pahoinpitelyn. Se oli viimeinen kerta ja nyt olemme eronneet, vieläkin mies on sitä mieltä, ettei ole tehnyt mitään väärää.
Eli ap, vaikka annat miehellesi anteeksi ja jatkatte elämäänne, voi olla että seuraava lyöminen odottaa kuitenkin jossain vaiheessa, mulla siihen meni kaksi kertaa, mutta sitten riitti.
Tai voit viedä lapsen likaisella paidalla tarhaan ja vaihtaa siellä puhtaan tai sanot tädeille että vaihtaisivat kun ette kotona ehtineet.
Mies ei saa lyödä, mutta toisaalta jos sinä olit väkivaltainen lapselle niin mieheltä loppui ehkä keinot miten tulla väliin.
Puhukaa asia ja sopikaa miten mies tulee väliin jos sinulla palaa pinna. Meillä on aivan selvää, että jos toisella alkaa keittää lasten kanssa niin toinen ottaa tilanteen haltuun ja se joka meinaa hermostua saa poistua paikalta.
Jos mie nyt löi ekaa kertaa niin se ei tosiaan ole tilanne jossa on pakko erota. Eri asia on tuo jota mies oli moksinut ennenkin, mutta niin ettei lapset näe. Ihme perustelu, että saa se mies hakata kunhan lapset ei näe...