Lue keskustelun säännöt.
Paniikkihäiriötä sairastavat. Miten voitte näinä aikoina?
Kommentit (171)
Olen ollut kohta kaksi kuukautta paniikissa välillä enemmän, välillä vähemmän. Nyt oloni alkaa olla rauhallinen: on toiminnan aika. Olen hamstrannut lääkkeitä ja ruokaa.
Tänään kuulin, että täällä vieraileella kaverillani on noussut kuume. On sellaisessa työssä, että altistusta on paljon, etulinjassa sairastumassa. Nyt on selvityksessä, pääseekö testeihin jne. Tämä on loppujen lopuksi minulle helpotus. Jään vapaaehtoiseen karanteeniin, kunnes tilanne selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuten yleensäkin. Korona ei pahenna oireiluani, ei vaikka minulla on ocd.
Pelkoni eivät liity tartuntatauteihin vaan esim. syöpään.
Tiedän, että tämä ei ole paniikkia, mutta oma ahdistus ja sairauksien kammo räjähti melkein käsiin tämän takia. Ei yhtään auttanut kun viimeiset kuukaudet olen ollut pelossa ja uskossa että minulla olisi syöpä, mutta nyt mitä enemmän koronasta puhutaan ja panikoidaan, niin sitä vähemmän itseäni se enään pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
T. 2 yötä valvonut.
Taidat olla liika somessa, hanki oikea elämä niin kuin Julianna, niin et ehdi miettimään turhanpäiväisiä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin suuresti maailmanlopun meiningistä ja tunnen syvää rauhaa. Tämä on minulle kotoisaa. Kun kaikki on ns. hyvin, oireilen. Minulla on traumatausta.
Tilanne alkoi vaikuttaa vasta, kun töissä ilmoitettiin, että corona tulee vaikuttamaan liikevaihtoon ja se voi tarkoittaa yt:tä. Siitä alkoi panikointi. Mikään muu tässä ei ahdista kuin työttömyyden uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla paniikkikohtaukset liittyy ainoastaan sosiaalisiin tilanteisiin eli koronahysteria ei ole vaikuttanut itseeni mitenkään eikä pahentanut ph-oireita.
Meditoin ja pistän rauhoittavaa musiikkia soimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai paniikkihäiriö tarkoita automaattisesti sitä, että on ahdistunut ja pelkää asioita? On minullakin ollut paniikkikohtauksia eivätkä ne ole koskaan tulleet missään pelottavissa tilanteissa.
Joo, ei todellakaan tarkoita. Minua vtuttaa tämä jatkuva jankutus. Kun yrittää lukea uutisia, niin koko hemmetin IL-sovellus koronaa koronaa koronaa koronaa koronaa koronaa KIRJAIMELLISESTI. Palstalle kun tulee niin KORONAA KORONAA KORONAA KORONAA. Ja paniikkihäiriö EI TARKOITA MITÄÄN PANIKOINTIA 😑 se on kropan HÄIRIÖ ja kroppa reagoi kuin olisi paniikki, vaikka ei pelota yhtään mikään pskan vertaa.
Olen voinut tosi paljon paremmin, kun ulkona on liikkeellä vähemmän ihmisiä ja kaikki välttelevät kontaktia. Ei ahdista ollenkaan niin paljon kuin normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua aiheuttaa ihan muut jutut paniikkihäiriötä, yleisömassat ja muut sosiaaliset jutskat. Pelkään niitä tilanteita enemmän kuin koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pikku hiljaa huolestuneena seurannut tilannetta tammikuusta asti. Viime viikolla olin melko ahdistunut. Nyt kun tilanne alkaa olla lähellä huomaan oudosti rauhoittuvani ja ajattelevani että sillä mennään mitä tuleman pitää.
Olin todella huolestunut ja valvoin öitä, kun virus levisi Kiinassa ja Italiassa. Kun levisi lähemmäs, alkoi paniikki jostain syystä helpottaa. Nyt ei tarvitse enää pelätä, kun virus jo täällä. Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta noin ajattelen. Olen kyllä tietyllä tapaa myös hyväksynyt oman mahdollisen kuolemani. Minulla on kaksi perussairautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pikku hiljaa huolestuneena seurannut tilannetta tammikuusta asti. Viime viikolla olin melko ahdistunut. Nyt kun tilanne alkaa olla lähellä huomaan oudosti rauhoittuvani ja ajattelevani että sillä mennään mitä tuleman pitää.
Olin todella huolestunut ja valvoin öitä, kun virus levisi Kiinassa ja Italiassa. Kun levisi lähemmäs, alkoi paniikki jostain syystä helpottaa. Nyt ei tarvitse enää pelätä, kun virus jo täällä. Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta noin ajattelen. Olen kyllä tietyllä tapaa myös hyväksynyt oman mahdollisen kuolemani. Minulla on kaksi perussairautta.
Mahdollisen kuoleman XDDDDDDD Kuule kyllä sinä tulet kuolemaan aivan satavarmasti, minä voin vannoa sen.
Aika huonosti, mutta johtuu ihan täysin henkilökohtaisesta elämäntilanteesta. Olisin itseasiassa aivan erinomaisen iloinen ja rentoutuisin huomattavasti, jos Suomi menisi kiinni pariksi kuukaudeksi ja saisi vain levätä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriötä ei ole ikinä diagnosoitu, mutta epäilen kerran saaneeni paniikkikohtauksen.
Viime aikojen tapahtumiin suhtautuminen on ollut ajoittain rauhallista ja välillä taas ahdistun ja tulee heräiltyä yöllä. Eilen tein sen virheen, että luin uutisotsikoita vielä illalla ja siellä oli juttuja pahenevasta koronatilanteesta Suomessa, niin alkoi jännittää mikä tilanne kaupoissa ym. on tänään kun oli pakko ruokaostoksia tehdä. Tungostahan siellä oli, hamstraajia ja useampi yskijä ja aivastelija.
Pelottaa yleisesti ottaen maailman tilanne ja mitä seurauksia tällä kaikella vielä on. Ahdistaa myös se, ettei virusta tunneta kunnolla. Siinä kaikista eniten se, jos virus aiheuttaa pitkäaikaisia vaurioita tai jää elimistöön.
Esimerkiksi Suomen infrastuktuuri ja terveydenhuolto ei ole verrattavissa Italiaan tai Espanjaan.
Se, että viruksesta ei tiedetä kaikkea, ei tarkoita sitä, ettei siihen löytyisi rokotetta tai että se olisi tuhoksi ihmiskunnalle jne.
Sen lisäksi, ihminen sopeutuu.
Teemme parhaamme ja elämme hyvää elämää niissä olosuhteissa, missä olemme.
Panikointi ei edistä mitään aiemmin mainituista.
T: Vakavaa paniikkihäiriötä ja psykootyisiakin paniikkikohtauksia saanut
Minkälainen on psykoottinen paniikkikohtaus?
Hyvin voin. Kuivaharjoittelen katastrofeja niin usein mielessäni, että tämä ei eroa normaaleista uhkakuvistani mitenkään. Katastrofit ovat ehdottomasti vahvuuteni.
Olen jonkin verran huolissani, mutta en panikoi oikeastaan. Tänään kaupassa iski kohtauksen, mikä on poikkeuksellista. Johtui huonosti nukutusta yöstä, joka puolestaan ei johtunut koronapelosta. Unohdin käydä apteekissa, mutta kai sitä vielä ehtii. Aattelin nyt hakea reseptilääkkeet ennen kuin tauti lähtee kunnolla jylläämään, niin sitten voin pysytellä kotosalla mahdollisuuksien mukaan.
Eniten minua ahdistaa joku toimittajatäti tai -setä, joka kirjoittaa lehteen jutun, että "nyt ei ole syytä paniikkiin".
Kai minä saan itse päättää, milloin panikoin.
Olin todella huolestunut ja valvoin öitä, kun virus levisi Kiinassa ja Italiassa. Kun levisi lähemmäs, alkoi paniikki jostain syystä helpottaa. Nyt ei tarvitse enää pelätä, kun virus jo täällä. Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta noin ajattelen. Olen kyllä tietyllä tapaa myös hyväksynyt oman mahdollisen kuolemani. Minulla on kaksi perussairautta.