Lue keskustelun säännöt.
Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?
Jos siis olet lopettanut kokonaan alkoholin käytön niin mikä sai sinut lopettamaan lopullisesti ja mitä kaikkea hyvää siitä on seurannut?
Kommentit (1745)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin kun siitä tulee niin paska olo ja muutenkin ei ole mitään järkeä siinä, että menee pää sekaisin. Aloin käyttämään kannabista silloin harvoin kun päihteitä käytän. Huomattavasti parempi vaihtoehto ainakin itselleni.
Nuorena tuli tuokin kokeiltua, mutta humalainen ja sekava olo tuli siitäki, lisäksi jähmeä ja jotenkin tyhmä olo pitkäksi aikaa, toisin kuin alkoholista, josta tuli ennemminkin energiseksi ja luuli itsestään liikoja. Lopulta en enää kokenut millekään päihteelle tarvetta.
Kannabiksen ja alkoholin käyttäjiä yhdistää mielestäni lopulta ihan samat piirteet: eivät tajua miltä se oleminen vaikuttaa selvänä olevan perspektiivistä ja eivät itse näe ongelmaa käytössään. Miksi ylipäätään käyttää mitään päihteitä, olla minkään päihteen vanki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli jotkut ammatilliset verkostoitumisillanvietot, joissa juotiin aika paljon. Ajelin niiden jälkeen kotiin bussilla läpi elokuisen Helsingin ja jokin siinä vaan iski. Masensi, vaikka kaiken olisi pitänyt olla hyvin. En vaan voinut nauttia ja tuntui aivan äärimmäisen typerältä olla niin sekaisin (ja en siis todellakaan ollut missään räkäkännissä, mutta kuitenkin tietoisuus oli selvästi laskenut). Pian sen jälkeen oli kaverin häät. Ei niistäkään saanut mitään sen enempää irti pikku kännissäkään, paitsi oli helpompaa jutella pariskunnan hassujen sukulaisten kanssa. Sekin helppous tulee enemmän siitä, että suomalainen "saa" olla sosiaalinen vasta humalassa. Ja taas oli karmea masennus, eksistentialistinen tuska, tyhjyys ja kaikkea muuta sellaista. Seuraavana aamuna näin vielä rakasta ystävää, jota näen hyvin harvoin, ja koin, että pieni darra pilasi sen kohtaamisen. Kävelin ostamaan jotain helppoa aamupalaa, sunnuntaiset pikkukaupungin kadut oli tyhjät ja koin senkin ihan älyttömän ahdistavana ja masentavana.
Sen jälkeen mulle vain tuli fiilis, että alkoholilla ei ole enää mitään hyvää tarjottavaa, pelkkiä huonoja puolia. Olen toki muutenkin melankoliaan taipuvainen tyyppi, mutta alkoholi ehdottomasti aiheutti ja pahensi masennusta ja kaikenlaista eksistentiaalista angstia. Tein siinä samalla kyllä muutenkin jotain muutosta itseni ja elämäni suhteen. Tuon jälkeen olen maistellut pari kertaa vähän alkoholia (siis 1/3 drinkin tms.) ja joka kerta huomannut, millaisen aivokooman ja pidempään kestävän olotilan ja tietoisuuden laskun se aiheuttaa. Sitä ei vain ole ennen tajunnut.
Ehdottoman hyvää alkoholin jättämisessä on ollut mielialan paraneminen ja tietynlainen havainnoinnin terävöityminen. Koko ajan on enemmän hereillä, näkee maailman paremmin... kuulostaa varmaan joltain hippihuuhaalta mutta ihan oikeasti itse koen noin :D En voi kuin suositella kaikille. Haastakaa itsenne olemaan vaikka vuosi ilman alkoholia ja tarkkailkaa muutosta, jonka se aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos kannattaa kirjoitti:
Siirryin muihin päihteisiin. Tulee halvemmaksi, eikä tule krapuloita.
Mulla samaa mutta olosuhteiden pakosta meni uudestaan juomiseen. Ihan sairasta että vähemmän haitallinen on laitonta.
Se on hyvä juttu.
Zinc
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin kun siitä tulee niin paska olo ja muutenkin ei ole mitään järkeä siinä, että menee pää sekaisin. Aloin käyttämään kannabista silloin harvoin kun päihteitä käytän. Huomattavasti parempi vaihtoehto ainakin itselleni.
Nuorena tuli tuokin kokeiltua, mutta humalainen ja sekava olo tuli siitäki, lisäksi jähmeä ja jotenkin tyhmä olo pitkäksi aikaa, toisin kuin alkoholista, josta tuli ennemminkin energiseksi ja luuli itsestään liikoja. Lopulta en enää kokenut millekään päihteelle tarvetta.
Kannabiksen ja alkoholin käyttäjiä yhdistää mielestäni lopulta ihan samat piirteet: eivät tajua miltä se oleminen vaikuttaa selvänä olevan perspektiivistä ja eivät itse näe ongelmaa käytössään. Miksi ylipäätään käyttää mitään päihteitä, olla minkään päihteen vanki?
Miten esim.kerran kuussa juova/poltteleva on päihteet vanki? Alkoholistit ja nistit on ihan eri asia. Syytä päihteiden käyttöön en osaa sanoa, mutta ihminen on päihtynyt aikojen alusta asti.
Huomasin kuluttavani liikaa, olin jo jollain tasolla koukussa. Humalahakuista juomista. Lopetin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukauden pituinen masennus aina juomisen jälkeen, ja viimeisimmällä juontikerralla tosi pahat paniikkikohtaukset.
En myöskään enää nauti humaltumisen turruttavasta tunteesta.
Juon nykyään vain 0.5% viinejä, pari lasillista rentouttaa juuri sopivasti mutta ei humalluta. Siinä mielessä en siis ole täysin alkoholiton.
Kiintiö vissiin tuli täyteen. Nyt pari vuotta tauolla, en ole vannonut etten joisi mut ei vaan maistu. Ikää kohta 60.
Tuli juotua kiitettävästi mutta ei silti rokulipäiviä töistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se onkin parempi, että amatöörit lopettaa alkoholilla pelleilyt.
En saa mitään kicksejä alkoholista, rupeaa vain nukuttamaan. Ei ole selvinnyt syy, miksi pitäisi juoda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viinasta menee pää sekaisin ja seuraava päivä tärviölle. Se ei enää ollut hauskaa
Miehen alkoholismi teki minusta absolutistin.
Nyttemmin asun yksin lasten kanssa. He ansaitsevat yhden selvän vanhemman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen miesystävä oli alkoholisti. En tajunnut sitä silloin kun tapasimme (hän 34, minä 30). Silloin hän selitti, ettei voinut nuoruudessaan kun oli köyhästä ja uskonnollisesta kodista juoda ja bilettää kuin muut nuoret. Halusi omien sanojensa mukaan ottaa menetettyä aikaa takaisin. Oli myös muista syitä, kuten oluiden "harrastaminen". Vahvoja oluita meni illassa useampi kappale. Yleensä 4% oluet eivät kelvanneet, paitsi hätätilanteessa jos esim. Alko ei ollut sunnuntaina auki. Kerran mies lähti vähän klo 21 jälkeen kauppaan (oli unohtanut ostaa olutta aiemmin) ja sai hirveät raivarit kun kaupan oluthyllyt oli jo 21.03 suljettu.
Muutenkin alkoholi aiheutti suhteessamme paljon riitoja ja epämukavuutta. Kännissä miehestä tuli ensin älyllisesti tosi typerä ja hitaalla käyvä, sitten isommassa kännissä riitaa haastava ja uhitteleva. Kaikki kunnioitus miestä kohtaan katosi pikku hiljaa ja ero tuli (edelleen itkee perääni).
Tuosta suhteesta itselleni jäi niin fyysinen kuin henkinen inho alkoholia kohtaan ja vähensin omaa juomistani rajusti. Täydelliseen absolutismiin ryhdyin pari vuotta sitten kun tutustuin mieheni kanssa. Hän on uskonnollisista syistä absolutismi (en mainitse uskonnon nimeä, ettei viesti joudu sensuroitavaksi) eikä ole eläessään ikinä edes maistanut tupakkaa tai alkoholia. Minusta tuo on tosi hieno piirre miehessä, voin luottaa siihen ettei tule enää mitään ongelmia alkoholin kanssa. Hän ei missään vaiheessa ehdottanut minulle alkoholista luopumista mutta halusin niin kuitenkin tehdä, koska en saanut enää hyvää fiilistä vaikka parista viinilasista.
Karmeat krapulat, kilojen kerääntyminen, pöhöttyneet kasvot, huonot yöunet ja pelko sisuskalujen ja aivojen lopullisesta tärvääntymisestä saivat lopettamaan. Paras päätös ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tönkkö olo jo parin lasillisen jälkeen ja huonosti nukutut yöt. Alkoholi sekoittaa elimistöni useammaksi päiväksi jos juon enemmän kuin pienen lasin viiniä ruoan kanssa. Itse asiassa tuo harmittaa koska tykkään varsinkin kuohuviinistä. Nyt vaan täytyy aina harkita että nautinko ne pari lasia ja kärsinkö sitten tympeän olon ja valvomisen seuraavat pari päivää - onko se sen arvoista? Tosi vähälle on jäänyt juomat viimeisten vuosien aikana :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin, koska tiesin että se ehto tutkimuksiin pääsyyn.
Tuli dg ja lääkitys, ja nyt olen entistä onnettomampi ja päivät uskomattoman tylsiä. En saa elämästä kiinni yhtään, kun en tiedä miten eikä muutkaan. Yksin kämpässä vuodesta toiseen nyt.
Juoppona sitä oli ulkona yms.
Ainoa hyvä puoli että ei ole rahat lopussa tai darraa .
Mene vapaaehtoistöihin, kansalaisopiston kursseille, museoihin, kävelylle luontoon, kahvilaan jne jne jne!
Entisen juopon aivot kaipaa kunnon kicksejä eikä mitään sukan kudontaa opistossa tai metsässä kävelyä.
Ennemminki pitäs olla joku enduro millä mennään 150kmh siellä metsässä ja samalla kudotaan sukkaa.
En ole lopettanut täysin kokonaan koskaan. Jos juhlissa tarjotaan skumppaa, voin juoda sen lasin. Mutta olen koko elämäni ajan juonut erittäin vähän alkoholia. Vuosittainen alkoholinkulutukseni suomalaisten keskivertokulutukseen suhteutettuna on aivan marginaalista. Jouluna useimmiten punaviinilasi, syksyllä rommitoti, vappuna siideriä tai skumppaa. Kesälomalla joskus siideriä. Oluesta en pidä, joten sitä en voi juoda. Käyttämäni määrät ovat erittäin kohtuullisia. Joskus voi mennä 6 kk, etten ole juonut mitään. Uutena Vuotena tai vappuna olenkin ollut juomatta. Olen vaan unohtanut ostaa juomia.
Haepas Jesse mulle lasi vettä tai jafffaa
Lapsella sairaus, johon lääkitys, jonka kanssa alkoholi on kielletty. Päätin näyttää esimerkkiä, että elämää voi olla ilman alkoholia.. Ei ollut niin tärkeää aiemmin, joten ei lopettamisesta mitään erityistä ole seurannut.
Nuorena tuli tuokin kokeiltua, mutta humalainen ja sekava olo tuli siitäki, lisäksi jähmeä ja jotenkin tyhmä olo pitkäksi aikaa, toisin kuin alkoholista, josta tuli ennemminkin energiseksi ja luuli itsestään liikoja. Lopulta en enää kokenut millekään päihteelle tarvetta.